Sateisen ja tuulisen päivän voi viettää myös Internetin ulapoilla vanhoja kalastusartikkeleita pyydystäen. Kansalliskirjastosta löytyi seuraava Tenon historiaa sivuava juttu, joka ilmestyi 18.10.1879 Kaiku-lehdessä.

Yksinäinen soutaja Tenolla 4.8.2017

Onkiminen Tenojoessa. Monta kalastuksen-harrastajaa ja etenki onkimista huvittanee vähäinen kertomus lohen onkimisesta Tenojoessa, jota Ruijan ja meidän maata toisistaan eroittaa ja josta voi notkuvalla vavalla ja jotenkin hienolla siimalla vedestä nostaa 50-kin naulan painoisia lohia, joita kaloja muualla Suomessa ei pyydetä muulla keinoin kuin lujissa verkoissa ja ankarissa padoissa.

Onkia aletaan tavallisesti kohta jälkeen Johannuksen ja tämä toimi on hupaisimmillaan heinäkuussa kuin silloin näet voipi yhdessä vuorokaudessa kahdella vavalla saada (kuuluu mahdottomalta, mutta se on tosi) 8, jopa 10:kin lohta. Kauniilla ilmalla s.o. kun lämpöisesti sataa vihmailee, lykkää onkimies veneensä maalta noin kello 5 tai 6 aikana, i. p. kahden lappalaisen kanssa, jotka venettä ovat sauvomaan tottuneita ja kalan olopaikkoja hyvin osaavat. Kun paikalle on tultu, istahtaa yksi miehistä soutelemaan venettä vasten virtaa, jonka soudun tulee olla jotenkin nopea, niin että siima pysyy vähä kireillään; kuitenkin pitää veneen, soudettaessa toiselta rannalta toiselle, siirtyä vähitellen alaspäin virran myötä. Onkimies asettuu veneen keskelle istumaan, soutajalle selin, ja odottaa tyynehesti lohen ”iskua”, vapojen siimakäärystä päästettyään noin 12–15 syltää. Odotus useinkaan ei ole pitkä, sillä miehen vielä jokeen laskiessa ulos toista siimaa, iskee kala sen siiman päähän, joka ensin laskettiin veteen, ja silloin hyrrää vavan siimarulla, kuin ihana soitto ainakin. Lohi on ymmärrettävästi hyvin varovaisesti vedestä nostettava; jos siima vähänkään sekaantuu, varmaankaan ei mene hukkaan ainoastaan kala, vaan myöskin pyydyksistä osia.

Parhaimmat kalapaikat ovat molempain Könkään koskien välissä, jotka ovat ainoat isonlaiset kosket Tenossa ja noin 58 virstan pituiset. Englantilaiset matkailijat, joita vuosittain käy Tenojoella 2 tai 4 miestä, oleskelevat näillä tienoilla 4 tai 5 viikkoa, ja kaksi englantilaista, jotka täällä ovat käyneet tänä kesänä, on kolmen viikon ajassa Tenosta onkimalla vienyt yhtehensä 136 lohta.

Omituista on, että suomalaiset ”turistat” (matkailijat) eivät ole Tenojoelle pyrkineet, vaan antavat tämän joen rikkaat kalastuspaikat ja tuottavan sekä hupaisen kalastuksen muukalaisten haltuun. Vaan syy lienee se, että Tenon etevyydet ovat vähemmän tunnetut Suomen onkimiehille kuin ”Albionin pojille”, jotka matkustavat kaikkialla, maapalloa kierrellen, ja siis tätäkin huvitusta tuntevat.

Lopuksi mainittakoon, että muuan englantilainen ensi kerran pyysi täällä lohia vuonna 1866, joka jälkeen hänen kansalaisiaan on käynyt onkimassa Tenossa joka vuonna tähän saakka.

Syyskuun 6 p. 1879.                   R. D.