Saimaalla on useita suuria saaria, joita ei yleisesti pidetä saarina. Kyse on osaltaan myös siitä, miten saari määritellään.

Puumalansalmen länsipuolella oleva Kitulanniemi on osa Kitulansaloa. Taustalla Lietveden Koskenselkä.

Saaren määrittely ei ole niin yksinkertaista kuin helposti voisi luulla. Kaikki eivät hyväksy esimerkiksi Suomen suurimmaksi saareksi nimettyä Soisaloa saareksi, koska sitä ympäröivät vedet eivät ole samalla korkeudella. Kallaveden pinta on peräti kuusi metriä Saimaata ylempänä.

Jos Soisalo on saari, joudumme pohtimaan ovatko saaria kaikki muutkin vastaavat tapaukset. Lähes koko Etelä-Suomi olisi silloin ”saari”, koska Kokemäenjoen ja Kymijoen vesistöt alkavat Padasjoella samasta Vesijako-nimisestä järvestä.

Mielestäni saareksi voi hyväksyä vain sellaiset maa-alueet, joita ympäröivät vedet ovat samalla korkeudella. Siinäkin tapauksessa voi saivarella, sillä reittivesien vedet virtaavat ja pinta on alavirran puolella hieman alempana kuin ylävirrassa.

Kuinka suuri korkeusero on vielä hyväksyttävissä? Ero voidaan mielestäni hyväksyä, jos se on niin pieni, että voimakas tuuli voi kääntää virtauksen myös vastakkaiseksi.

Entä jos niemen poikki kaivetaan avokanava, syntyykö silloin uusi saari? Esimerkiksi Taipalsaaren kuntaan kuuluva Kyläniemi on Suomen suurimpien sisävesisaarten luettelossa, vaikka se oli ennen Kutveleen kanavan kaivamista kiinni mantereessa.

Mielestäni kyseessä on saari, jos sen ympäri voi meloa tai soutaa molempiin suuntiin kiertäen veden ollessa keskimääräisellä korkeudella.

Haukonsalo

Haukonsalo (pinta-ala noin 126 km2) on päässyt Suomen suurimpien saarten listalle vasta aivan äskettäin. Se on saari, jota rajaavat Käyhkään kanava, Kuosmanvirta, Käkövesi, Luukkolanvirta,  Hätinvirta, Naistenvesi, Vuolteensalmi, Ummistonvesi, Virtasensalmi, Valkinsalmi ja Uitinsalmi. Saareen sisältyy myös Luukkolansaari.

Käyhkään kanavan paikalla on ollut ennen kanavan kaivamista virtaava salmi, mikä on merkitty joihinkin vanhoihin karttoihin jo 1700-luvulla.

Lähes umpeutunut Vuolteensalmi erottaa Haukonsalon sen luoteispuolella olevasta toisesta ”tuntemattomasta” saaresta, Kitulansalosta. Nimi Vuolteensalmi kertoo kuitenkin paikalla virranneesta vedestä.

Suurisalo–Torasalo

Rantasalmen kirkonkylän pohjoispuolella Haukivedessä sijaitseva suuri saari (noin 80 km2) ei ole suurimpien sisävesisaarten listalla eikä sitä pidetä yleisesti muutenkaan saarena. Mutta saari se on siinä missä monet muutkin saartemme rajatapaukset.

Saareksi julistamisen kannalta kriittisin paikka on mantereen ja Suurisalon välinen salmi, joka on kutistunut Rantasalmen kirkonkylän pohjoispuolella olevan Kosulanlammen ja Pienen Raudanveden välillä kapeaksi jokiuomaksi. Myös Kosulanlammen luoteispäästä jatkuu jokimainen noin kolme kilometriä pitkä vesinauha Lankilansalmen, Syväsalmen ja Kupialansalmen kautta Haapaselän Pirskanlahteen.

Kaikki saarta ympäröivät vedet ovat kuitenkin peruskartan mukaan samassa keskimääräisessä pinnantasossa 75,8 metriä merenpinnan yläpuolella.

”Suurlahdensalo”

Varkaantaipaleen ja Kirkkotaipaleen avokanavat erottavat Louhiveden ja Yöveden välisestä suuresta niemestä nimettömän saaren, jonka pinta-ala on noin 50–60 km2. Saarta rajoittavat mainittujen kanavien lisäksi niiden välissä oleva Someenjärvi, pohjoisessa Louhivesi, idässä Nokisalmi, Vuolteenkanava ja Sollansalmi sekä etelässä Ruununvesi, Nikinsalmi ja Yövesi.

Koska saarella ei ole virallista nimeä, sanottakoon sitä vaikkapa ”Suurlahdensaloksi”. Suurlahti on sekä saaren keskiosissa oleva kylä että Yöveden lahti. Ristiinasta itään menevä tie on Suurlahdentie.

”Vehkataipaleensaari”

Savitaipaleelta pitkin toista Salpausselkää koilliseen suuntautuva ja sitten itään kääntyvä monimuotoinen niemimaa päättyy kapean Vehkataipaleen kannaksen eteläpuolella olevaan suureen saarentoon. Koska kannaksen poikki on kaivettu kanava, voi niemimaan ulointa osaa pitää saarena. Vaikka Vehkataipaleensaarta ei mainita esimerkiksi Wikipedian saariluettelossa, se ansaitsee paikkansa Saimaan saarten joukossa siinä missä muutamat muutkin kanavalla mantereesta erotetut saaret.

Kyseessä on pinta-alaltaan noin 28 km2 kokoinen saari. Saarta vesitse kierrettäessä on tosin Vehkataipaleen pumppaamon kohdalla avattava ja suljettava pari sulkuporttia. Sulut ovat tarpeen, ettei Suur-Saimaan Taipaleenlahdesta Pien-Saimaan Viskarinlahteen pumpattava vesi virtaisi saman tien takaisin. Pumppaamalla parannetaan rehevöitymisestä kärsivän Pien-Saimaan vedenlaatua.

Kitulansalo

Puumalan kirkonkylän ja Puumalansalmen eteläpuolella olevaa Kitulansaloa (noin 24 km2) ei yleensä mainita saareksi, vaikka se on ehdottomasti sellainen ollut – ja yhä on. Suurimpien sisävesisaarten luettelossa Kitulansalo on yhdistetty Haukonsaloon.

Kitulansaloa ympäröivät Puumalansalmesta  myötäpäivään Osmonaskeleenselkä, Mutikoinselkä, Leukoinsalmi, Tetriselkä, Vuolteensalmi, Naistenvesi, Lehmäinselkä ja Koskenselkä.

Kriittisin kohta saaritarkastelun kannalta on Vuolteensalmi, josta oli oli puhetta jo edellä Haukonsalon yhteydessä. Nimi Vuolteensalmi kertoo salmesta, jonka kautta virtasi vesi.

Ruokoniemi

Sulkavan kuntaan kuuluvasta Ruokoniemestä (noin 19 km2) tuli saari, kun venäläinen generalissimus Aleksandr Suvorov teetätti 1790-luvulla Telataipaleen kanavan Telalahden ja Taipaleenselän välille kannaksen kapeimpaan kohtaan.

Ruokoniemeä rajaavat etelässä Telataipaleen avokanava, lännessä Lepistönselkä, pohjoisessa Vekaransalmi, Annikinselkä ja Vänkäläisenselkä sekä idässä Pitkäsalmi, Siikavesi, Virtasalmi ja Taipaleenselkä. Saaren läpi kulkee Imatran ja Sulkavan välinen tie nro 438.

Pytäränsaari

Pihlajaveden Pytäränsaari (noin 10 km2) ei ole Suomen sadan suurimman sisävesisaaren luettelossa, vaikka se kuuluisi sinne yhtä oikeutetusti kuin Kyläniemikin. Kyseisillä saarilla on jopa sama syntyhistoria, sillä ne ovat tulosta Suvorovin rakennuttamien avokanavien mantereesta irrottamia.

Saarta ympäröivät Virtasensalmesta myötäpäivään lueteltuna pohjoisessa Ummistonvesi, koillisessa Soutusalmi, idässä Majalahdenselkä ja Kukonharjun kanava, etelässä Heikinluodonselkä sekä lounaassa Valkinsalmi ja Ristivesi.

Saimaa – koko tarina

Edellä kuvatut saaret tai ”saaret” – kuinka vain – esitellään myös äskettäin julkaistussa Saimaa – koko tarina -kirjassani.

Mahdollisille kirjan lukijoille tiedoksi, että 824-sivuiseen kirjaan jäi lukuisista tarkistuksista ja oikolukukerroista huolimatta joitakin virheitä. Harmittavin moka oli se, kun muutamaan taulukkoon livahti Lietveden tilalle Luonteri. Aivot lienevät olleen silloin totaalisesti narikassa. Tokihan minä tuikitutut Lietveden ja Luonterin tunnen.