Kansalliskirjaston digitoidut aineistot tarjoavat lähes ehtymättömän tietolähteen kalastuksen ja metsästyksen historiasta kiinnostuneelle.

Osa Herman Renforsin ilmoituksesta Metsästys ja kalastus -lehdessä 1912.

Kun aloin aikani kuluksi tutkia missä vaiheessa tietyt kalastukseen liittyvät sanat alkoivat yleistyä suomalaisissa sanomalehdissä ja muissa julkaisuissa, kiinnostuin erityisesti sanasta uistin.

Hakukoneen mukaan varhaisin uistin-sana on 25.11.1853 ilmestyneessä Suometar-lehdessä. Jutussa kerrotaan herra Renforsista, joka valmistaa uistimia Tampereella. Henkilö ei ole kuitenkaan kuuluisa Herman Renfors, vaan häntä aiemmin elänyt Renfors. Miesten mahdollista sukulaisuutta en ole vielä selvittänyt. Suora lainaus:

Tampereelta. Tämä wähäinen kaupunki kauniilla paikalla Näsijärwen ja Pyhäjärwen yhteyksessä on maamme suurin wapriikkikaupunki. Siinä walmistetaan pumpulilankaa, paperia, nahkoja j. n. e. Sieltä saat, lukijani, herra B. E. Renforsin työpajasta myös ostaa hywiä anturanauloja, neuloja, sukkapuikkoja, kalan onkia, uistimia ja koukkuja, napin renkaita, määrlyjä, hopialla silatuita kellon ketjuja, nutun hakasia, messinki kampoja, piipun kansia ja pislaita ketjuin kanssa, rahakukkaro-renkaita, maamittarin kapineita ja senkin seitsemän pientä kalua waskesta ja raudasta, kaikki helppoihin hintoihin. – Herra Renfors oli alkanut esnnä tehdä nauloja ja nyt on hän laajentanut wapriikkinsä, niin että hän teettää jo kaikenllaisia pienempiä kaluja teräksestä, raudasta, messingistä, waskesta ja läkistä. Hänen pajastansa saawat Suomen neitosetkin tukkaneuloja, joilla woiwat hiwuksensa asetella yhtä kauniille palmikolle kuin ulkomaallakin tehdyillä.

Sanomia Turusta 26.7.1861Ilmoituksia.
Allekirjoittanut tarjoo itseänsä tekemään tilausten mukaan useallaisia kamsin-lamppuja ja kruunuja niinmyös kynttiläjalkoja ja kruunuja maankirkkoihin; myöskin on minulla kaupaksi nappeja waalewiin ja tummiin maanwiljeliän-pukuihin sekä oiwallisia uistimia, kaikki helppoihin hintoihin.
J. Mahlstaedt, Linnankadulla.

Suomalainen Wirallinen Lehti 10.9.1870 listasi Helsingin maanviljelyskokouksessa myönnettyjä palkintoja. Lukuisin muiden palkittujen joukossa oli myös maininta: – 153, teknologi Herman Renfors, Helsingistä, lohen uistimesta ja kärwäskoukuista, br. kunniaraha ja 25 m.

”Kärwäskoukku” tarkoittanee kärpäskoukkua eli perhoa.

Tapio 26.7.1873 luettelee otsikolla Maanwiljelyskokous Nurmeksessa w. 1873 palkittuja miesten käsitöitä. Muiden joukossa mainitaan ”… sekä Herman Renfors’ille kauniista ja tarkoituksen täyttäwistä uistimista ainoastaan kiitos-lause, koska Renfors on Oulun läänistä kotoisin”.

Työmiehen ystävä 1.10.1875 sisälsi luettelon Suomen ensimmäisessä yleisessä kotiteos-näyttelyssä wuonna 1875 jaelluista kilpapalkinnoista. Listan kaksi viimeistä riviä ovat:
von Wright, Kuopiosta, uistin, pronssim.
Renfors, Kajaanista, uistimia, hopeam.

Räsäsen viehepajan alkuvaiheita

Pohjolan Sanomat 22.6.1917 sisälsi mielenkiintoisen ilmoituksen sadan vuoden takaa. Historian siipien havinaa.

Ilmoitus.
Tänään olen myynyt Kulta- ja Kelloseppä Pekka Räsäselle keksimäni lohi- ja taimenuistimen yksinvalmistus- ja myyntioikeuden ja tulen tarkastamaan jokaisen P. Räsäsen valmistaman uistimen käyttökelpoisuuden.
Rovaniemi 12.6.1917.
Heikki Björk.
Ammattikalastaja, Rovaniemi.

Näitä erinomaisia uistimia on jo saatavana, varustettuna lujilla perustimilla, renkailla ja koukuilla, liikkeissäni Rovaniemellä ja Kemijärvellä. Tilattaessa lähetetään heti kaikkialle.
Pekka Räsänen.
Kulta- ja Kelloseppä & Kalastintehdas.
Rovaniemi.


Pieni lisäys 22.3.2017 klo 11:00:

Pekka Räsänen valmisti – tai ainakin myi – ustimia jo ennen Björkin kanssa tekemäänsä sopimusta. Kansan Tahto -lehdessä oli 11.5.1914 alla oleva ilmoitus:

Ilmoitus Kansa tahto -lehdessä 11.5.1914.