Yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä Erässä alkoi ilmestyä kaksi näihin päiviin asti jatkunutta vakiopalstaa, jota ovat olleet lukijoille hyvin mieluisia.

Kannen kuva: Jouko Savonen.

Kannen kuva: Jouko Savonen.

Jarin kanssa kalassa

Keräily-Eräksi nimetty vuoden 1994 numero 10 ei ollut mitään ylijäämäkamaa vaan mielenkiintoinen pakkaus erätarvikkeiden keräilystä kiinnostuneille. Markku Salon jutussa Åke Sundberg 500 kelan mies esiteltiin ainutlaatuisen kela- ja vapakokoelman kartuttanut keräilijä. Jutusta selvisi sekin, että Ruotsissa oli valmistettu yllättävän paljon keloja jo ennen ABUa. Recordin lisäksi jutussa mainittiin Nordic (josta tuli myöhemmin Victory), Pebeco, Arjon, River, Rainbow ja Radius, joista itselleni oli tuttu vain Arjon ja sekin vavoistaan.

Jutussa kerrottiin myös kainuulaisesta kosmopoliitista, tehtailija Herman Renforsista, joka oli aikansa tunnetuin kalastusvälineiden valmistaja ja keksijä Suomessa.

Jari Tuiskunen kertoi Kalevi Seppälästä, joka oli kerännyt itselleen Kaikki Nilsut. Innostuin jutusta niin, että hankin itsellenikin korkkitaulun, johon kiinnitin muutaman kymmenen viehettä huoneentauluksi. Vieheiden teema on sittemmin vaihtunut vuosittain, mutta mihinkään perusteellisempaan keräilyyn en ole luojan kiitos hurahtanut. Aika kun tärväytyy liian vikkelään muutenkin.

Sivulla 22 se sitten julistettiin: Jari Tuiskuselle oma kalapaikkapalsta. ”Tästä numerosta lähtien kalastustoimittaja Jari Tuiskusen kalapaikkareportaasit nivotaan oman palstan muotoon jokaisessa ERÄ-lehden numerossa… Jari Tuiskunen lienee ahkerin ammattimainen kalastusmatkailija Suomessa. Hän on ERÄ-lehden lukijoiden asialla etsimässä ja kartoittamassa kalapaikkatarjontaa, haastattelemassa paikallisia kalastajia sekä koekalastamassa ja kokeilemassa ottivieheitä, vapoja, keloja, ym. välineitä erilaisilla kalavesillä”, kirjoitettiin esittelyssä.

Jarin henkilökuvasta selvisi, että kyseessä on vielä nuori, Nokialla syntynyt mies, joka on kouluttautunut filosofian kandiksi ja työskennellyt sen jälkeen Helsingin yliopiston Eläinmuseolla tutkimassa surviais- ja harsosääskien systematiikkaa, taksonomiaa ja ekologiaa. Julkaisuhetkeen mennessä Jari oli ehtinyt esitellä Erän sivuilla jo 114 kalapaikkaa, kun mukaan laskettiin myös luettavana olleen numeron jutut Syväjärveltä, Karppäjärveltä, Simojoelta ja Ravdojärveltä. Simojoen esittelyn otsikossa Tulevaisuuden lohijoki? uumoiltiin aivan oikein joen potentiaalia.

Kuukauden perho

Kannen kuva: Kari Suomela.

Kannen kuva: Kari Suomela.

Erän 1-1995 kannessa komeili pari käytetyn näköistä vaelluskenkää. Kari Suomela oli ulkoiluttanut hyvän joukon keveitä maastokenkiä ja raportoi tuloksista otsikolla Kevyesti vaellukselle. Testivoittajan tittelin sai italialainen Trezeta Cerro, jonka pari maksoi 995 mk ja painoi 1400 g. ”Cerrojen tukevuuteen voi luottaa myös liukkaissa kivikoissa”, Kari Suomela päätti suosituksensa.

Pertti Kanervan Kuukauden perhot alkoivat Lapin Löydön esittelyllä ja sidontaohjeilla. Palstan ideana oli jo alusta alkaen kertoa ensin jotain perhon syntyhistoriasta, materiaalien hankinnasta ja kalastuskokeiluista, minkä jälkeen seurasi tarkat sidontaohjeet Pertsan itse tekemien selkeiden piirrosten kera.

Kuva: Pertti Kanerva.

Kuva: Pertti Kanerva.

Todellinen menestystarina, joka on kantanut näihin päiviin asti ja jatkunee hamaan tulevaisuuteen. Siinä sivussa Pertsasta on tullut yksi tunnetuimmista perhokalastajistamme ja perhokalastuksesta kirjoittava tietokirjailija.

Sidoin alkuaikoina käytännössä kaikki Kuukauden perhot myös itse. Lapin Löydöstä tuli yksi luottoperhoistani Pohjois-Norjan lohijoille ja Inarinjoelle. Sitä ilman en koskaan lähde Lapin kalavesille.

Kun päätoimittaja Seppo Suuronen kysyi eräässä kalastusavustajien tapaamisessa Pertsalta, että vieläkö tämä keksii uusia reseptejä kuukauden perhoiksi, tuli vastaus: ”Onhan noita muutamia kymmeniä jo valmiiksi mietittynä”.

Ja lisää tulee oivaltavan perhonsitojan ehtymättömästä lähteestä!