Numero 10-1986 ilmestyi jo lokakuussa, sillä Erä ilmestyi vuodesta 1986 alkaen 12-numeroisena aiemman 10 numeron sijasta. Lehdessä alkoi hieno sarja tyrskytaimenen kalastuksesta Suomenlahdella.

Kansikuvan otti Pekka Sivonen.

Kansikuvan otti Pekka Sivonen.

Päätoimittaja Seppo Suurosella oli huonoja ja hyviä uutisia. Valtakunnan tunnetuin erämies, Urho Kaleva Kekkonen oli poissa. ”Uskon, että juuri hänen esimerkkinsä innoitti monia suomalaisia liikkumaan, hiihtämään, kalastamaan, metsästämään jne”, Seppo kirjoitti.

Suuronen valitteli myös nuorten määrän vähenemistä eräharrastusten piirissä. ”Missä ovat kaupunkien rannoilla ennen niin hyvin viihtyneet pojankoltiaiset, jotka narrasivat kiiskiä ja ahvenia?…  Monissa lehdissä ovat eräpalstat lähes hävinneet muotikatsausten, tietokonevinkkien ja bridgepalstojen tieltä… Murto-osalla urheilupyhättöihin satsatuista verovaroista voitaisiin lähes jokaisessa Suomen kunnassa varmistaa, että pikkupojilla olisi hyvä onkipaikka ja sopivaa saaliskalaa narrattavaksi”, Suuronen sanaili.

Maa- ja metsätalousmenisteriön kalastus- ja metsästysosastolle päätoimittaja antoi tuntuvat kehunsa, ”vaikka harvoin siihen on aihetta ollut”. Kiitosta tuli Pohjanlahden meripyynnin portaittaisesta rajoittamisesta, minkä ansiosta Tornion-Muonionjoen arveltiin olleen kyseisen kesän paras jalokalajoki maassamme.

Keijo Eholuoto oli palstallaan ajan hermolla ja julkaisi päivittäiset karttakuvat Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden saastepilvien leviämisestä tuulten mukana Pohjoismaihin. Koska laskeuma vaikuttaa vielä pitkään tulevaisuuteen, kannattaa katsoa alla olevat kuvat tänäkin päivänä.

Tshernobylin saastepilvien leviäminen keväällä 1986.

Tshernobylin saastepilvien leviäminen keväällä 1986.

Eholuoto nosti esille myös puutiaisen aiheuttamat infektiot, joista itselläni on jo kaksi kertaa ollut karvaita kokemuksia borrelioosin merkeissä.

Harmajasta länteen maan parhaimmilla taimenvesillä kalasti legendaarinen Jukka Leino moniosaisen juttusarjan ensimmäisessä osassa. Juttusarja avasi varmasti monen lukijan silmät tajuamaan kuinka hienoa kalastusta rannikkomme parhaimmillaan tarjosikaan. Kalastusmenetelmät ja parhaat kalapaikat neuvottiin tarkasti, monien mielestä ehkä turhankin yksityiskohtaisesti.

Hieno meritaimenkanta oli kuitenkin suurelta osin istutuksin aikaansaatua silmänlumetta. Kalan luontainen lisääntyminen on yhä kaikista hoitotoimenpiteistä ja rajoituksista huolimatta aivan riittämätöntä tuottaakseen kunnolla kalastusta kestävän määrän jälkeläisiä. Toivottavasti nykyinen alimitta (60 cm) yhdessä rasvaeväleikkaamattomien taimenten täysrauhoituksen kanssa takaavat täpläkyljelle edes jonkinlaisen tulevaisuuden.

Jukka Leino, armoitettu suurhauen ja meritaimenen kalastaja.

Jukka Leino, armoitettu suurhauen ja meritaimenen kalastaja.

Ase- ja itselatausasiaa

Lehden keskipaikkeilla on 30-sivuinen Aseiden Maailma Metsästys & itselataus -osio. Seppo Hämäläinen koeampui vuoden 1983 odotetuimman tulokkaan asemarkkinoilla, kaasutoimisen Valmet Petra 30–06 puoliautomaattikiväärin. Hämäläisen mukaan ase kävi puoliautomaatiksi todella hyvin ja moitteitta, kuhan alkuperäisen tähtäinkiikarin ongelmat selvisivät. Jutussa kerrottiin myös Petran ostolupa-anomuksen hylkäämisestä Tampereella. Poliisilaitoksen hallintojohtaja perusteli päätöstä oikeudellaan käyttää harkintavaltaa asiassa.

Toinen palstatilaa saanut aseuutuus oli Sako Handy 40–06. Aseista mitään ymmärtämättömänä en osaa kommentoida juttua muuten kuin sanomalla, että erittäin asiantuntevalta se näyttää tänäkin päivänä. Kuvat koeammuntakasoista kertoivat aseharrastajille varmasti paljon enemmän kuin asiaan vihkiytymättömälle.

Pekka Suurosen käyttötesti Tuliterät uutuudet itselataajille esitteli peräti kolme uutuutta itselatauksen alalta: Thumles Tubler -hylsynkiilloittimen, Lee Autro.Prime II -automaattinallittimen ja Lee Hand Perss -latauspuristimen. Erittäin ansiokkaalta vaikuttava juttu sekin.

Oma metsästysharrastukseni loppui jo pojankossina ampumiini pihapiirin ”haittalintuihin”, mutta mieleeni muistuu useinkin kuinka jännittävää oli katsella vierestä miten Veli-setä lataili lyhennettyihin haulikonhylsyihin ”oravapaukkuja”, joita taidettiin sanoa penninkäisiksi. Sain joskus käsitellä hauleja itsekin ja jopa mittailla ruutia pienellä hylsynpätkällä.

Veli-Markus Halonen kertoi hiivintämetsästyksen paremmuudesta otsikolla Naakimahirvi vastaa kymmentä passissa ammuttua. Oikein asiallista luettavaa, semminkin kun isäni oli tullut ajoketjussa laukattuaan jaloistaan jo aika heikkoon kuntoon. Turkka Aaltosen Parhaat palat ja hirvisoppaa sadalle –jutussa annettiin hyviä reseptejä hirvenlihan hyödyntäjille.

Monipuolisen numeron loppusivuilla parivaljakko Pekka Sivonen ja Juha Jormanainen paljasti Syväuistelun salaisuudet. ”Viisi vuotta sitten harva Suomessa oli kuullutkaan syväuistelusta. Muutamat ennakkoluulottomat kokeilivat ulkomailta hankituilla syväuisteluvälineillä ja vetivät kunnon saaliita veiltä, joilta muut tulivat kalattomina. Seurauksena oli, että eräät kalastuskunnat kieltäytyivät jopa myymästä lupia moista riistoa harjoittaville”. Näin alkoi juttu, joka houkutti varmaan monta lukijaa varustelemaan veneensä ”moista riistoa” varten.

Syvätakila, vaijeri, paino, siimanlaukaisin ja dodger-houkutin tulivat viimeistään nyt tutuiksi useimmille Erän lukijoille.