Vuoden 1980 elokuussa ilmestyneessä Erässä jatkui edellisessä numerossa alkanut kaksiosainen sarja Viehevihjeet -80. Kun edellisessä, peräti 160-sivuisessa Riihimäen erämessuluettelon sisältäneessä numerossa oli selvitelty viehevinkkejä sisäsaariston poukamassa kalastamiseen, oli nyt ilmestyneessä 64-sivuisessa Erässä vuorossa kymmenen valmistajan ja maahantuojan suositusvieheet Pohjois-Lapin jokisuvannolle.

Vapa taipuu Erän 6-1980 kansikuvissa, jotka ovat Timo Utterin ja Matti Janssonin käsialaa. Takakannen kuva blogin lopussa.

Vapa taipuu ja haavi heilahtaa Erän 6-1980 kansikuvissa, jotka ovat Timo Utterin ja Matti Janssonin käsialaa. Takakannen kuva blogin lopussa.

Vieheiden valitsijoille oli kerrottu, että kalastuskohde on noin 30 metriä leveä ja kalastus tapahtuu noin kolmen metrin korkuiselta joentörmältä. Vettä on heti rannassa peräti viisi metriä ja pohjalla on kymmenen lähimmän metrin matkalla suuria kivenlohkareita ja niiden ulkopuolella veden syvyys on 10–14 metriä. Vesi on erittäin kirkasta. Kalalajeina ovat rautu, harri ja siika. Tavallinen koko on 400–700 g, mutta siiat voivat olla 2,5-kiloisia, harjukset 1,5-kiloisia ja raudut 2–3-kilosia, jopa ylikin. Lisäksi kerrottiin paikallisen siian iskevän lippaan, joten kaikkia kaloja voi pyytää virvelillä.

Valmistajilta ja maahantuojilta kysyttiin, että mitä viehettä he suosittelevat, kun a) Päivälämpötila on yli 20 astetta ja vesi on noin 8-asteista, taivaalla ei näy juuri pilviä, mutta aurinkoa senkin  edestä, ja kun b) päivälämpötila on noin 10 astetta ja vesi noin 7-asteista, taivas pilvessä ja välillä vähän sateleekin. Kumpaankin tilanteeseen pyydettiin kahta viehevaihtoehtoa ja niille suositeltavaa kalastustapaa. Perustelujakin vastaukselle tivattiin.

Tässä pelkät viehevalinnat ilman kalastusohjeita ja perusteluja:

Kalakokko: a) Bete Bingo 7 g kupari ja Bete Jämtland 55 Z 9 g, b) Bete Bingo 7 g S hopea ja Bete Krokodil 45 XRS (7 g).

Finlandia-uistin: a) Invincible 8 cm 8 g ja Nimble 7 puna/ruskea, b) Invincible 552-2 5 cm 6 g kelta/puna ja Invincible 565-2 5 cm 6 g ruskea/kulta.

Kuusamon Uistin: a) Kuusamo Lätkä 14 g kupari/hopea ja KUF-lippa 5 g kupari, b) Räsänen 7 helmellä CS 20 g ja Kuusamo Painoperho hopea.

Rapala Oy: a) Rapala CD-5 RT 7 cm kirjolohiväritys ja Rapala MFR-3 GFR 3 cm puna/kulta, b) Rapala CD-5 RT 5 cm kirjolohiväritys ja Rapala Syvänne FR5 CW 5 cm ruskea/hopea/puna.

Karhu-Titan: a) Vuono 6 kulta/musta ja Professor 3 h kupari/nikkeli, b) Vuono 6 sini/puna/valkoinen ja De Luxe Blinker 12 g sini/puna/hopea.

Benver: a) Esko Vonar 12 punainen ja Esko Vonar 6 g kulta, b) Esko Vonar 12 g kupari ja Esko Vonar 6 g punainen.

T:mi Erämetalli: a) Limbo 5 g yp ja Bait 8 g Ta taimen, b) Limbo 5 g Z ja Bait 8 g Ta taimen.

Perhotarvike: a) Super Vibrax 0 3 g musta ja Rapala 5 kelluva puna/kulta, b) Super Vibrax 2 hopea ja Rapala 7 uppoava sini/hopea.

Suomaa Oy: Toby 10 g T ja Droppen 6 g Z, b) Droppen 8 g punainen ja Lill Öringen 7 g BGL.

Osakeyhtiö Eloranta: a) Mepps Aglia 1 punapilkullinen kupari ja Mepps Black Fury 1 kupari, b) Mepps Comet 1 punapilkullinen kupari ja Myr Mira 5 g hopea/musta.

Vasemmalla Esko Vonar -vieheitä, oikealla kaksi Limboa ja Bait.

Vasemmalla Esko Vonar -vieheitä, oikealla kaksi Limboa ja Bait.

Edustava lista ajan vieheitä, joista monet ovat kuranttia kamaa tänäkin päivänä. Itseltäni jäivät lähinnä vain T:mi Erämetallin edustamat vieheet kokeilematta. Tavanomaisesta lippa-lusikka-vaappu-linjasta poikkeava Esko Vonar tuli voimalla markkinoille, mutta katosi muutamassa vuodessa jonnekin takavasemmalle. Oman ainokaisen kappaleeni menetin hauen kitaan Ruijan ylängöllä.

Bete Bingo oli melko tavanomaisen näköinen lippauistin, jonka lehti periytyi myöhemmin erittäin suositulle Bete Lotolle. Vuono ja Professor ovat nykyisin Kuusamon tuotemerkkejä. Vibraxit ovat värähdelleet nekin jo pitkään Rapala-konsernin leirissä.

Kaiken kaikkiaan vieheet ovat kestäneet markkinoiden kurimuksessa paremmin kuin niitä vuonna 1980 edustaneet yritykset.

Nykypäivän nuorehko lukija kiinnittänee huomiota siihen, että listalta puuttuvat jigit, suspit, jerkit ja monet muut nykyajan ”kotkotukset”. Pehmovieheet kuitenkin tekivät jo hidasta tuloaan. Itsekin sain Saimaasta muutaman ahvenen Blue Fox Foxee -jigillä jo vuoden 1980 paikkeilla, mutta en minä kumilutteroita Lappiin raahannut vielä moneen vuoteen.

Kalastin 70-luvun lopulla ja 80-luvun alussa pohjoisen reissuillani lähes poikkeuksetta vain perholla. Virvelisiimani päässä saivat tarvittaessa kyytiä Droppen, Kuusamon Uistimen lipat ja Vibrax. Lusikkauistimista suosikkejani olivat  Amulette, Räsänen ja Toby ja vaapuista lähinnä vain Rapalan tuotteet.

Erän 6-1980 takakansi. Alitajuisesti kuvaa matkien tulin ottaneeksi hyvin samanlaisen otoksen hyvin samankaltaisessa maisemassa. Kuvan julkaistiin myöhemmin Erässä Ruijan kalapaikkoja kuvaavassa jutussani.

Erän 6-1980 takakansi. Alitajuisesti kuvaa matkien tulin ottaneeksi hyvin samanlaisen otoksen samankaltaisessa maisemassa. Kuvani julkaistiin 90-luvulla Ruijan kalapaikkoja kuvaavassa jutussani.