Jokaiseen vähänkin laajempaan lakikokoelmaan tahtoo jäädä tulkinnanvaraisia kohtia, niin myös uuteen kalastuslakiin ja vielä hyväksymistään odottavaan kalastusasetukseen.
Lyhyt täkyverkko kelluu virtauksen viemänä kaislikon laidassa. Onko se uuden kalastuslain mukaan kielletty pyydys?
Pienellä maatilalla 50-luvun Savossa varttuneena minulle tulivat tutuksi ihan käsin kosketeltavat porsaanreikien tukkimiset. Läävässä röhkivät töpselikärsät näet oppivat viisaina otuksina hakeutumaan mitä ovelimmilla tavoilla ulos karsinastaan ja karkaamaan pelloille ja lähimetsiin. Possujen etsiminen ja takaisin navettaan ajaminen oli vastenmielistä touhua nuorelle pojankoltiaiselle, joka olisi mieluummin istunut onki kourassa rantakivellä.
Seuraavassa muutamia vuoden 2016 alussa voimaan tulevan uuden kalastuslain ja toistaiseksi vielä hyväksymättömän kalastusasetusluonnoksen yksityiskohtia, joista voi ainakin luulla löytävänsä tulkinnanvaraisuuksia, jos niitä tahallaan etsii. Varoitus tosikoille: älä ota kaikkea liian vakavasti!
Solmuvälin mittaaminen
Kalastuslaki 6 §: Pyydyksen solmuväli mitataan verkkohapaan solmun keskipisteestä seuraavan solmun keskipisteeseen. Mitattavat solmuvälit valitaan märän pyydyksen pienisilmäisemmästä osasta, ei kuitenkaan verkon ylä- tai alapauloista tai sivuista.
Vanhat lait ja asetuksen puhuivat havaspyydyksen silmäkoosta eikä solmuvälistä. Vanha Kalastusasetus määritteli 15 §:ssä silmäkoon mittaamisen seuraavasti: ”Edellä 14 §:ssä tarkoitettujen pyydysten silmäkokoa mitattaessa tulee silmäkoon useiden perättäisten silmien kohdalta olla sellainen, että pyydyksen silmän ollessa vedettynä hapaan pituussuuntaan leveydeltään kysymyksessä olevaa vähimmäismittaa osoittava mittatikku, jonka paksuus on kaksi millimetriä, helposti menee silmän läpi hapaan ollessa märkänä”.
Vanha mittaustapa tarkoitti sitä, että silmäkoko on käytännössä noin kaksinkertainen solmuväliin verrattuna, jos verkko rakentuu suunnikkaan muotoisista silmistä kuten tavallisesti. Esimerkiksi solmuväliltään 80 mm verkko on silmäkooltaan noin 160 mm. Tällainen pyydys vangitsee teoriassa kaikki kalat, joiden ympärysmitta on suurempi kuin 4×80 mm = 320 mm.
Porsaanreikä: Verkko on ainakin teoriassa mahdollista kutoa myös tasasivuisen kolmion muotoisista silmistä. Jos solmuväli on 80 mm, tulee silmän ympärysmitaksi 3 x 80 mm = 240 mm. Tällainen ”porsaanverkko” pyydystäisi kaloja, joiden paino olisi jopa alle kolmasosa verrattuna kaloihin, jotka jäävät solmuväliltään samanlaiseen tavanomaiseen verkkoon.
Kielletyt kalastustavat
Kalastuslaki 46 § Kielletyt kalastustavat, pyyntimenetelmät ja kalastusvälineet
Seuraavat kalastustavat, pyyntimenetelmät ja kalastusvälineet ovat kiellettyjä kalastuksessa:
1) räjähdyksellä tai muulla tavalla aikaansaatu paine;
2) ampuma-aseet;
3) huumaavat, myrkylliset tai muutoin vettä pilaavat aineet;
4) sähkövirta;
5) koukun tahallinen tartuttaminen kalaan ulkopuolelta;
6) atrain, harppuuna tai niihin verrattava terä, koukku tai kärjellä varustettu väline sekä kalastus tulta tai valoa käyttäen haavilla vaelluskalavesistön joessa, koski- ja virta-alueilla sekä 15 päivästä huhtikuuta 31 päivään toukokuuta muissakin vesissä;
7) vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella onginta, pilkintä ja kalastus harrilaudalla;
8) verkko, joka ajelehtii virtausten mukana tai alukseen kiinnitettynä;
9) muut pyydykset ja laitteet sekä kalastustavat, jotka tarpeettomasti vahingoittavat tai tappavat kaloja taikka vaarantavat kalakannan säilymistä tai ovat haitallisia luonnon monimuotoisuudelle.
Kiellettyjä kalastusvälineitä ei saa säilyttää kalastukseen käytettävässä kulkuneuvossa tai pitää pyyntiä varten helposti käsillä. Metsästykseen käytettävän ampuma-aseen kuljettaminen on kuitenkin sallittu.
Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin kielletyistä kalastustavoista, pyyntimenetelmistä ja kalastusvälineistä, kiellettyjen pyydysten rakenteesta sekä langasta kudottujen pyydysten solmuvälin ja pyydysten muiden ominaisuuksien mittaamisesta.
Kohdan 1 mukaan millä tavalla tahansa aiheutettu paine on kielletty kalastuksessa. Kielto tekee tarkasti tulkittuna kaiken toiminnan kalavesillä mahdottomaksi. Vaikka laki ei puhu kalaan kohdistuvasta paineesta, niin pitäydytään kriittisessä tarkastelussa vain siinä. Jos mitään painetta ei saisi aiheuttaa, kalastaja ei voisi edes hengittää. Kalaan kohdistuu aina painetta, kun siihen kosketaan jollakin tavalla. Esimerkiksi koukun tunkeutuminen kalan leukapieleen tai verkon havaksen kosketus kalan kylkeen aiheuttaa aina kalaan kohdistuvan paineen. Onko myös perinteinen kolkkakalastus on kiellettyä, painehan siinäkin kalan tainnuttaa?
Kohta 2 kieltää ampuma-aseet. Kieltääkö se myös jousella ja harppuunalla kalastamisen? Ampuma-aseitahan nekin ovat.
Kohta 4 kieltää sähkövirran käytön kalastuksessa. Ovatko kaikuluotain, navigaattori, perämoottori ja veneen valot kiellettyjä? Tarkkaan ottaen kaikissa elävissä organismeissa esiintyy sähkövirtoja: onko kalastajan aivotoiminta ja hermojärjestelmä kielletty?
Kohta 8: Kalastin pari päivää sitten täkykaloja kelluvalla verkolla (10 m x 1 m x 8,5 mm), joka ajelehti jonkin aikaa tuulen aiheuttaman virtauksen mukana ennen kuin se pysähtyi ruovikon laitaan. Onko tällainen kalastaminen ensi vuonna rikollista? Entäpä kulkuttaminen?
Onkiminen, pilkkiminen ja viehekalastus
Uuden kalastuslain luvussa 4 olevien määritelmien mukaan tarkoitetaan:
5) onkimisella ilman viehettä ja heittokalastukseen soveltuvaa kelaa harjoitettavaa kalastusta, jossa käytetään yhtä vapaa ja koukkua;
6) pilkkimisellä kalastusta yhdellä lyhyehköllä vavalla ja siimaan kiinnitetyllä pystysuunnassa liikuteltavalla pilkillä;
7) vieheellä keinotekoisesti valmistettua uistinta, vaappua, perhoa, jigiä tai niihin rinnastettavaa koukuilla varustettua houkutinta, joka liikkeellään, värillään tai muodollaan houkuttaa kalaa iskemään;
8) viehekalastuksella muuta kalastamista yhdellä vavalla ja vieheellä kuin onkimista tai pilkkimistä, vetouistelua yhdellä vavalla, vieheellä ja painovieheellä sekä kelaongintaa;
Kohta 5: Koska onkimisen määritelmä ei sitä kiellä, saanko vetää onkilaitettani vaikkapa veneen perässä? Saako koukku olla monihaarainen? Voiko koukku olla minkä muotoinen tahansa?
Kohta 6: Mitä tarkoittaa ”lyhyehkö”? Lain johdannossa puhutaan ”korkeintaan noin metristä”, mutta sitä ei ole kirjattu itse lakiin. Saako 90 cm pitkällä vavalla ronkkia koskimonttuja pystysuunnassa liikuteltavalla vieheellä, vai onko silloin kyseessä virtavedessä kielletty pilkkiminen. Tuleeko sama touhu lailliseksi, jos käytän pitempää vapaa? Minulla on muutamia voimakkaasti sivulle uivia liukupilkkejä, täyttävätkö ne pystysuunnassa liikuteltavan pilkin määritelmän?
Kohta 7: Mikä on viehe? Koukku ja mato eivät liene yhdessä viehe, vaikka koukku on keinotekoinen ja siinä kiemurteleva mato viehättää liikkeellään, värillään ja muodollaan (ja hajullaan) kalaa iskemään. Jos kiinnitän koukkuun täkykalan ja alan hinata sitä pitkin selkävesiä, tuleeko siitä täkyraksi, joka kaiketi täyttää vieheen määritelmän? Onko täkyraksissa oltava huppu, potkuri tai koukun lisäksi jotain muuta ylimääräistä ennen kuin se lasketaan vieheeksi? Syöttiähän voi uittaa kalastavasti myös pelkän koukun avulla.
Kohta 8: Jääkö painovieheen käsite edelleen avoimeksi? Kaikilla vieheillähän on paino. Riittääkö, että painoviehe ei kellu? Onko se valmistettava jostakin tietystä materiaalista?
Saako vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella harrastettavassa viehekalastuksessa käyttää esimerkiksi uistimen koukussa matoa tai muuta luonnollista syöttiä? Saako samassa paikassa käyttää kelaonkea, jolla kalastaminen ei ole lain mukaan ongintaa?
Näitä ja paljon muita näsäviisaita kysymyksiä voi tulla kalavesillä kuhkavan tai sinne aikovan mieleen. Ymmärrämme kuitenkin yleensä lainlaatijan tarkoituksen ja osaamme kalastaa laillisesti lakien, asetusten ja paikallisten määräysten tarkoittamalla tavalla.
