Etelä-Karjalan käräjäoikeus antoi 10.11.2014 langettavan päätöksen tapauksessa, jossa ammattikalastajaa syytettiin luvattomasta troolauksesta.

Luvatonta troolausta

Luvatonta troolausta Solkein osakaskunnan vesialueella. Kuva: Solkein osakaskunta.

Kihlakunnansyyttäjän ja ammattikalastajan välisen oikeudenkäynnin asiana oli luvaton pyynti Taipalsaarella toimivan Solkein osakaskunnan vesialueella. Kyseessä on sama kalastaja, joka tuomittiin jo aiemmin luvattomasta troolauksesta samoilla vesillä.

Seuraavassa on käräjäoikeuden 10.11.2014 antamaan 15-sivuiseen tuomioasiakirjaan (tuomio 14/148261, asianumero R 14/1046) perustuvaa kuvausta oikeudenkäynnistä.

Syyttäjän rangaistusvaatimus

Kihlakunnansyyttäjä vaati ammattikalastajalle rangaistusta rikoslain 28 luvun 10 §:n sekä kalastuslain 61 §:n ja 62 §:n perusteella. Kalastaja oli 25.9.2012 – 27.10.2012 harjoittanut kaikkiaan kolmella eri kerralla luvatonta troolikalastusta Solkein osakaskunnan vesillä Taipalsaaressa.

Osakaskunta oli kieltänyt troolauksen vesillään jo vuonna 2003, minkä vuoksi kyseiselle troolille ei oltu määritelty pyydysyksikköarvoja. Ammattikalastaja oli määritellyt yksikköarvot itse ja maksanut osakaskunnalle 75 pyydysyksiköstä 327 euroa. Vaikka hän on itse osakaskunnan jäsen, syyttäjä katsoi hänen ylittäneen osakkuuteen perustuvan kalastusoikeutensa.

Lisäksi syyttäjä vaati todistelukustannusten korvaamista valtiolle.

Asianomistajien vaatimus

Asiaomistajana ollut Solkein osakaskunta  vaati, että vastaaja velvoitetaan korvaamaan osakaskunnalle saalismenetyksistä yhteensä 7500 euroa ja oikeudenkäyntikulut noin 2300 euroa. Vahingonkorvaukselle on rikollisen teon ohella erittäin painavia syitä. Vahinko on aiheutettu ammatinharjoittamisen yhteydessä ja tekoa on jatkettu sen jälkeen, kun asia on tullut rikosoikeudelliseen käsittelyyn, josta on myöhemmin seurannut tuomio.

Korvausvaatimuksen suuruus pohjautuu ammattikalastajan itsensä lokakuussa 2012 käräjäoikeudelle ilmoittamaan tuloon. Hänen omien sanojensa mukaan ansionmenetys oli ainakin 2500 euroa päivältä. Kyseisessä aiemmassa oikeudenkäynnissä kalastaja oli ilmoittanut saaneensa vuonna 2011 Solkein vesialueelta saalista 1200 – 1800 kiloa päivässä.

Saaliin määrän ja muikun vähittäishinnan (syyskuussa 2012 kalastaja sai 2,76 euroa kilolta) perusteella laskettu saaliin arvo olisi ollut yli 13100 euroa, joten esitetty korvausvaatimus 7500 euroa on asianomistajan mukaan hyvin kohtuullinen.

Vastaus

Ammattikalastaja kiisti syytteen ja vaati sen hylkäämistä. Lisäksi hän kiisti osakaskunnan korvausvaatimuksen niin perusteeltaan kuin määrältäänkin. Mahdollista korvausvelvollisuutta tuli hänen mukaansa sovitella niin, että maksuvelvollisuus olisi enintään 10 % vahingosta. Lisäksi hän kiisti osakaskunnan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen myöntäen sen määrän oikeaksi.

Syytteen hylkäämistapauksessa kalastaja vaati valtiota ja Solkein osakaskuntaa korvaamaan yhteisvastuullisesti hänen oikeudenkäyntikulunsa noin 6080 eurolla ja asianosaiskulunsa 1000 eurolla. Siinä tapauksessa, että osakaskunnan korvausvaatimus hylätään, hän vaati, että osakaskunta velvoitetaan korvaamaan hänelle edellä mainitut kulut.

Vaikka Solkein kalastuskunta kielsi troolipyynnin vuonna 2003, sitä ei ole ammattikalastajan mukaan sen jälkeen kielletty vuosikokouksissa aina kalastusvuoteen 2012 asti. Syytetyn mukaan Solkein osakaskunnan vaikutusvaltaiset jäsenet ovat vuodesta toiseen pyrkineet kieltämään laittomasti hänen ammattinsa harjoittamisen osakaskunnan vesialueella. Kouvolan hovioikeuden 19.9.2013 antamasta lainvoimaisesta tuomiosta huolimatta osakaskunta ei ole peruuttanut rikosilmoitustaan.

Vastaaja vetosi siihen, että osakaskunnan vesialueella voidaan osakaskunnan sääntöjen mukaan harjoittaa kalastusta kaikilla kalastuslain ja -asetuksen sallimilla pyydyksillä ja menetelmillä. Osakaskunnan enemmistön mukaan sallittuja pyyntivälineitä ovat kaikki muut paitsi trooli, jota hän ainoana osakkaan käyttää.

Vastaaja tuli osakaskunnan osakkaaksi kevättalvella 2011, jolloin hän omistamansa pyydysyksikkömäärä ei riittänyt kutsumaan koolle ylimääräistä kokousta. Vuosikokouksessa 18.12.2011 hän vaati troolipyynnin sallimista ja troolin yksiköintiä. Troolausta ei kuitenkaan sallittu eikä troolia yksiköity. Sen vuoksi ammattikalastaja moitti päätöstä 15.2.2012 vireille tulleella kanteella. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun, jolla osakaskunnan päätös kumottiin, joten kielto oli ollut hänen mukaansa laiton. Vastakohtaispäätelmänä ammattikalastaja katsoi, että hänellä on osakaskunnan osakkaana laillinen oikeus troolata Solkein osakaskunnan vesillä.

Osakaskunta kielsi myös 30.12.2012 vuosikokouksessaan troolikalastuksen vuodelle 2013 eikä yksiköinyt troolia. Tämän päätöksen osalta ammattikalastaja perui moitekanteensa, koska hovioikeuden tuomion jälkeen osakaskunta oli päästänyt hänet troolaamaan 25.9.2013 alkaen vuoden loppuun asti. Jos syytetty olisi tiennyt, että osakaskunta tahtoo jatkaa sovinnon jälkeenkin rikosprosessia ”luvattomasta” kalastuksesta vuodelta 2012, hän ei olisi missään olosuhteissa tehnyt sovintoa. Osakaskunnan 13.6.1213 tekemästä tutkintailmoituksesta hän sai tietää vasta, kun häntä kuultiin epäiltynä 11.2.2014.

Syytetyn mukaan osakaskunta on vuoden 2011 vuosikokouksessa tietoisesti tehnyt troolikieltopäätöksen ja kieltäytynyt yksiköimästä troolia tietäen, että haitta kohdistuu kaikista osakkaista ainoastaan häneen.

Vastaaja ei ole mielestään ottanut oikeutta omiin käsiinsä arvioidessaan troolin enintään 75 pyydysyksikön arvoiseksi ja maksaessaan sitä vastaavan maksun osakaskunnalle. Enintään hän on syyllistynyt ns. omankädenoikeuteen.

Ammattikalastaja kertoi troolanneensa osakaskunnan vesillä 25.9. ja 29.9.2012. Hän ei ole mielestään ylittänyt osakkuuteen perustuvaa kalastusoikeuttaan, koska osakaslunta ja syyttäjä eivät ole edes esittäneet, kuinka monesta yksiköstä hänen olisi pitänyt maksaa.

Ammattikalastaja ihmetteli korvausvaatimuksen perusteena ollutta kalaveden tuoton vähenemistä. Kalastaja on omasta mielestään vain edistänyt muikkukannan uusiutumista. Hänellä on ollut perusteltu oikeus harjoittaan ammattiaan osakaskunnan vesialueella. Hänen mukaansa osakaskunta on laiminlyönyt velvollisuutensa päättää kalastuksen järjestämisestä lain ja sääntöjen mukaisesti.

Kannanotot vastaajan oikeudenkäynti ja -kuluvaatimuksiin

Syyttäjä on kiistänyt valtioon kohdistetun vaatimuksen perusteeltaan, mutta myöntänyt sen määrältään.

Solkein osakaskunta on kiistänyt kuluvaatimuksen perusteeltaan ja lakiin perustumattomana. Oikeudenkäyntikuluvaatimuksen osakaskunta myönsi määrältään. Asianosaiskuluvaatimuksen osakaskunta kiisti sekä perusteeltaan että määrältään.

Todistelu

Henkilötodistajina toimivat Solkein osakaskunnan edustaja, eräs vetouistelija sekä vastaaja itse ja toinen ammattikalastaja. Kirjallisina todisteina olivat: RKTL:n julkaisu Kalan tuottajahinnat 2012 ja Solkein osakaskunnan 16.6.1986 vahvistetut säännöt sekä Saimaan käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2012. Lisäksi oikeudenkäyntiasiakirjoina ovat olleet Kouvolan hovioikeuden tuomiot 22.11.2013 nro 849 ja 19.9.2013 nro 687, Korkeimman oikeuden päätös 25.9.2014 nro 1899, Etelä-Karjalan käräjäoikeuden päätös 25.9.2013 nro 9514, tutkintailmoitus 28.4.2014 Solkein osakaskunnan 13.6.2013 tekemästä tutkintapyynnöstä, kaksi sähköpostiviestiä koskien asianosaisten välistä sovintoa ja kanteen peruuttamisilmoitus.

Tuomion perustelut

Syyksilukemisessa todetaan vastaajan syyllistyneen siihen rikokseen, josta syyttäjä on vaatinut hänelle rangaistusta.

Perusteluissaan oikeus toteaa, että Solkein kalastuskunta on kieltänyt troolauksen vuonna 2003, mikä on ollut vastaajan tiedossa. Solkein osakaskunta on 18.12.2011 vahvistanut vuoden 2003 troolauskiellon. Kouvolan hovioikeus on lainvoimaisella tuomiolla 19.9.2013 ratkaissut kalastajan ja osakaskunnan välisen riita-asian koskien sitä, onko osakaskunnalla ollut laillinen peruste kieltää troolaus vesialueellaan. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden ratkaisua, jossa osakaskunnan kieltopäätös kumottiin.

Hovioikeus pysytti tuomiollaan 22.11.2013 käräjäoikeuden ratkaisun, jolla ammattikalastaja tuomittiin 60 päiväsakkoon 3. – 23.10.2011 tapahtuneesta luvattomasta troolikalastuksesta. Korkein oikeus ei myöntänyt hovioikeuden ratkaisuun muutoksenhakulupaa.

Kun osakaskunta kielsi joulukuussa 2012 troolikalastuksen vuodelle 2013, vastaaja moitti päätöstä käräjäoikeudessa. Osapuolten sovittua sähköpostitse asiasta 24.9.2013, ammattikalastaja peruutti kanteensa 25.9.2013.

Näyttö

Osakaskunnan edustaja kertoi oikeudessa, että kalastajan ehdotukset eivät menneet läpi joulukuun 2011 kokouksessa ja että troolaus vuodelle 2012 kiellettiin. Päätöstä koskevaan ammattikalastajan jättämään kanteeseen vastattiin. Kielto ei ollut tuolloin lainvoimainen, mutta toisaalta troolausta ei oltu laillistettukaan. Alustavassa oikeudenkäynnissä 17.8.2012 tuli selväksi, että troolauslupaa ei ole vielä olemassa. Todistaja kertoi ihmetelleensä sitä, että sekä vastaaja että hänen asianajajansa olivat puhuneet, että troolauksen voisi aloittaa. Rikosilmoituksen tekemisestä on maininta hoitokunnan helmikuun 2013 kokouksen pöytäkirjassa, josta vastaajan asianajaja sai kopion, joten rikosilmoitus ei tullut vastaajalle yllätyksenä.

Kun hovioikeus päätti vuonna 2013, että troolaus tulee sallia, tehtiin heti sopimus, jonka mukaan ammattikalastaja pääsi kalastamaan loppuvuoden ilmaiseksi. Sen jälkeen osakaskunnan yleinen kokous järjesti troolauksen. Pyydysyksiköiksi troolille määrättiin 200 yksikköä. Kalastajalla ei ollut oikeutta itse yksiköidä troolia. Vastaajalla oli vuonna 2012 käytössään 4 omaa, vuokrasopimuksen perusteella hankitut 8, Metsähallitukselta saadut 54 ja 4 ostettua yksikköä eli yhteensä 70 pyydysyksikköä, joilla vastaaja oli ilmoittanut troolaavansa.

Osakaskunnan edustajan mukaan vastaajalla ei ole oikeutta troolata. Hänelle oli tarjottu 3000 euron rahallista sopimusta, jota hän ei hyväksynyt. Lisäksi vastaajalla olisi oikeus troolata, jos hänellä olisi käytössään 200 pyydysyksikköä.

Osakaskunnan esittämää korvausvaatimusta 2500 euroa/kerta todistaja piti kohtuullisena, koska se perustui kalastajan omaan ilmoitukseen siitä, minkä verran hänelle tulee ansionmenetystä oikeudenkäyntipäivältä. Saalismääriä laskemalla olisi korvausvaade olisi ollut suurempi.

Osakaskunnan edustaja kommentoi myös joulukuun 2011 kokousta, jossa ammattikalastaja oli vaatinut troolauksen sallimista ja troolin yksiköintiä. Silloin kiellettyä pyydystä ei katsottu tarpeelliseksi yksiköidä, koska sitä ei ole pakko tehdä. Vuonna 2012 osakaskunnan vesialueella kalastettiin 784 pyydysyksiköllä kaikkiaan 4030:stä osakkaiden käyttöön varatuista yksiköistä. Kyse ei ole kuitenkaan todistajan mukaan alikalastuksesta vaan juuri sopivasta tasosta kalakantaan nähden. Troolauksen jälkeen saalista ei ole saatu samalla tavalla, etenkään verkkokalastajat eivät ole enää saaneet kutumuikkua.

Osakaskunnan edustaja oli itse nähnyt troolauksen 29.9.2012 olleessaan kaverinsa kanssa uistelemassa. Neljä ja puoli tuntia jatkuneen troolauksen jälkeen saaliina oli ollut silmämääräisesti arvioituna noin 750 kg pientä muikkua. Kala-astian päällä olleet lohet oli heitetty elävänä takaisin veteen. Paikalle oli kertynyt muitakin osakkaita useammalla veneellä ja tilanteeseen oli liittynyt myös jossain määrin aggressiivista keskustelua.

Vastaajana ollut ammattikalastaja kertoi oikeudessa kuultuna, että hän oli troolannut 25. ja 29.9.2012 yhdessä toisen ammattikalastajan kanssa. Saalista he saivat ensimmäisellä kerralla 450 kiloa ja toisella kerralla 400 kiloa. Toisella kerralla paikalle oli tullut pikkuveneitä, osa niistä jopa troolin ja vaijereiden väliin ja tilanne oli kehittynyt aika vaaralliseksi.

Vastaaja oli jakanut saaliin toisen ammattikalastajan kanssa tasan. Saatu ansio oli ollut lähes mitätön, kun huomioidaan matkakulut ja trooliveneen polttoaineet.

Ammattikalastaja ei ole omien sanojensa mukaan troolannut 27.10.2012 Solkein alueella, vaan pelkästään etsinyt kaloja. Kalat olivat olleet niin syvällä, että niitä ei saanut pyydystettyä. Toiminta oli ollut vain luotaamista ja vetovarppien oikomista.

Vastaaja oli maksanut 2012 osakaskunnalle 70 pyydysyksikköä, vaikka alueen käyttö- ja hoitosuunnitelman suositus on 50 yksikköä. Osakaskunnan edustaja oli tullut kalastuspaikalle (29.9.2013) ja väittänyt hänen kalastustaan luvattomaksi. Vastaajan mielestä kalastus ei ollut luvatonta, koska kieltopäätös ei ollut saanut lainvoimaa.

Todistajana kuultu vetouistelija kertoi, että hän oli ollut 27.10.2012 kalastamassa ystävänsä kanssa Solkein vesialueella. Troolipari oli aloittanut kalastuksen, joka oli jatkunut noin viisi tuntia. Troolin kohot ja pallot olivat näkyneet ja lopuksi alukset oli ajettu yhteen. Todistaja ei ollut nähnyt troolipussin nostoa, mutta troolin perässä oli näkynyt kymmenittäin lokkeja.

Todistaja kertoi olleensa nuorempana troolin kyydissä. Hänen mielestään troolin köysiä ei tarvitse oikoa eikä hän ymmärrä, mikä köysiä kiertäisi.

Vastaajan todistajana toiminut toinen ammattikalastaja kertoi puhelimitse kuultaessa, että hän oli troolannut vastaajan kanssa Solkein vesillä 25.9. – 29.10.2012 kahtena päivänä. Hänen veneensä oli vetänyt troolin toista reunaa. Ensimmäisenä päivänä (25.9.) oli saatu 200 kiloa. Suurin osa pienistä kaloista oli mennyt troolin liian harvan perän läpi. Toisena päivänä (29.9.) käytettiin tiheämpää perää ja saatiin noin 400 kiloa. Yhteensä saatiin noin 600 kiloa niin pientä kalaa, että sillä ei ollut juuri markkina-arvoa.

Jälkimmäisenä päivänä paikalle oli tullut osakaskunnan jäseniä, jotka yrittivät estää troolin nostamisen ajamalla vaijereiden väliin. Nosto piti keskeyttää, ettei tulisi tapaturmia. Kielenkäyttö oli ollut verbaalista puolin ja toisin. Kalastuksen luvallisuudesta oli keskusteltu hyvässä hengessä. Lisäksi todistaja kertoi, että Saimaan muikkukannat ovat äärimmäisen vahvat ja ravintotilanne siksi riittämätön. Kannat ovat ylitiheitä, koska kalastus on liian vähäistä.

Todistaja ei ole ollut kalastamassa 27.10.2012 Solkein vesillä, koska kalastuspäiväkirjan mukaan on kalastettu vain kahtena päivänä. Vesillä todistaja on voinut olla, kun on pyritty joka päivä vetämään. Viikoittain joudutaan huoltotoimena oikomaan köysiä, jolloin trooli ja köydet lasketaan järveen suoraksi, minkä jälkeen ne kelataan takaisin.

Näytön arviointi

Näyttöä arvioidessaan oikeus toteaa, että vastaaja on myöntänyt troolanneensa kaksi kertaa toisen ammattikalastajan kanssa eli 25. ja 29.9.2012, mutta kiistää troolanneensa 27.10.2012. Vastaajan kertomusta vain kahdesta troolauskerrasta tukee osittain hänen kanssakalastajansa, joka kertoo ainoastaan siitä, milloin hän itse on ollut mukana troolaamassa vastaajan kanssa. Todistaja ei ole kertonut tarkemmin, onko hän ollut 27.10.2012 Solkein osakaskunnan vesillä vastaajan kanssa.

Käräjäoikeus pitää todistajana kuullun vetouistelijan kertomusta uskottavana ja katsoo siten selvitetyksi, että vastaaja troolasi myös 27.10.2012.

Saaliin suuruutta arvioidessaan oikeus kiinnittää huomiota  eroihin eri osapuolten ilmoittamissa kalamäärissä. Eroa on jopa kahden ammattikalastajan ilmoittamissa saaliissa, vaikka he kalastivat yhdessä. Aikaisemmassa rikosjutussa katsottiin vastaajan saaneen seitsemällä troolauskerralla (3. – 23.10.2011) yhteensä 11100 kiloa, jolloin kertasaalis oli jopa yli 1500 kiloa.

Osakaskunnan edustajan arvion ja aikaisemmista oikeudenkäynneissä saalismääriksi katsottujen määrien perusteella käräjäoikeus katsoo selvitetyksi, että vastaaja on saanut troolauskerralta muikkua ainakin 700 kiloa eli kolmelta kerralta yhteensä 2100 kiloa.

Vastaajan menettelyn oikeudellisessa arvioinnissa todetaan, että hänellä ei ollut syytteessä kerrotuin tavoin kalastaessaan erillistä troolilupaa. Kun troolille ei ole määritelty pyydysyksikköarvoa, troolausta ei ole määritelty kuuluvaksi osakkaan kalastusoikeuden piiriin. Solkein osakaskunta ei ole siirtänyt päätösvaltaansa kalastusalueelle, joten Suur-Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma ja siinä troolille määritelty 50 pyydysyksikköä ei velvoita osakaskuntaa millään tavalla.

Osakkaan kalastusoikeus määräytyy omistusoikeuden ja säännöissä tai osakaskunnan kokouksessa määriteltyjen yksikköarvojen perusteella. Osakas ei voi itse määritellä yksiköiden arvoa.

Vaikka vastaajan kalastaessa osakaskunnan tekemä kieltopäätös ei ole ollut lainvoimainen, vastaajalla ei ole siitä huolimatta ollut oikeutta troolata Solkein vesialueella.

Käräjäoikeus katsoo, että vastaajalla ei ole ollut lakiin, lupaan, sopimukseen, päätökseen tai osakaskunnan jäsenyyteen perustuvaa oikeutta kalastaa troolilla Solkein vesialueella ja on siten ylittänyt kalastusoikeutensa. Menettely täyttää luvattoman pyynnin tunnusmerkistön.

Rangaistusseuraamus

Vastaaja on tuomittu aikaisemmin Solkein vesillä tapahtuneesta luvattomasta pyynnistä 60 päiväsakkoon niin, että käräjäoikeuden ratkaisu asiassa on annettu 22.2.2013. Nyt käsitellyssä tapauksessa tapahtunut luvaton pyynti tapahtui ennen aiemmassa jutussa annettua alioikeuden tuomiota. Näin ollen tämä ja aikaisempi rikos olisi voitu käsitellä yhdessä.

Tällä kerralla saaliin on näytetty jääneen selvästi pienemmäksi (2100 kg) kuin aikaisemmalla kerralla (11 100 kg). Nyt käsitelty rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämistä koskevien säännösten johdosta vaikuta olennaisesti kokonaisrangaistuksen määrään. Käräjäoikeus jättää siksi vastaajan tuomitsematta rangaistukseen rikoslain 6 luvun 12 §:n 5 kohdan nojalla.

Korvausvelvollisuus

Vastaajan tulee korvata valtiolle sen varoista asianomistajalle ja todistajana toimineelle vetouistelijalle todistelukulut.

Osakaskunnalle aiheutuneen vahingon määräksi käräjäoikeus arvioi 3150 euroa (1,50 euroa/kg  x 2100 kg). Koska kyse on tahallisesta rikoksesta eikä asiassa ole ilmennyt seikkoja, joiden nojalla korvausta tulisi sovitella, on täysi korvaus tuomittava.

Vastaajan tulee korvata myös osakaskunnan oikeudenkäyntikulut.

Tuomiolauselman mukaan vastaajana toiminut ammattikalastaja on syyllistynyt luvattomaan pyyntiin 25.9.2012 – 27.10.2012. Hänet kuitenkin jätetään rangaistukseen tuomitsematta. Hänen on korvattava valtiolle aiheutuneet todistelukustannukset 327,46 euroa ja vahingonkorvauksena Solkein osakaskunnalle 3 150 euroa. Lisäksi hänet velvoitetaan maksamaan Solkein osakaskunnalle oikeudenkäyntikuluina 2 299,20 euroa.

—-

Tässäpä tämä kaikessa ”lyhykäisyydessään”.

Lopuksi vielä pieni varoituksen sana: näitä vastaavia tapauksia ja niiden mahdollisia jatkoprosesseja voi olla tulossa lisää. Siitä pitää huolen, ainakin näin maallikon mielestä, vaikeasti tulkittavat lainkiemurat ja kalavesiemme monimutkaiset omistusolot.

Vaan mitä tuo tullessaan uusi kalastuslaki? Loppuvatko kalastusoikeusriidat vai …?