Lokakuun lopussa päättyneen Arin Kalahatun kalantunnistuskisan vastaukset on tutkittu ja on aika julistaa voittaja.
Kilpailussa tunnistettiin kymmenen kalalajia kymmenen vuotta vanhoista valokuvista, joissa kalasta näkyi yleensä vain pieni osa. Helppojen tapausten lisäksi mukana oli kinkkisempiä ja hieman onneakin vaativia kysymyksiä, joten parhaiten vastanneita voi hyvällä syyllä sanoa melkoisisksi kalantunnistuksen asiantuntijoiksi.
Vastauksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 38 kappaletta, mikä oli enemmän kuin uskalsin odottaakaan. Kisahan ei missään nimessä ollut helppo samalla tavalla kuin tavanomaiset lukijakilpailut, joissa on yleensä kyse jostain ihan muusta kuin tietävimmän tai taitavimman löytämisestä.
Parhaan vastauksen lähtöosoite vaihtui kisan mittaan useita kertoja. Ensimmäisen viikon jälkeen näytti siltä, että voin viedä voittopaketin itse muutaman kymmenen kilometrin päähän naapurikylään, mutta sitten nokitettiin Turusta pistettä paremmalla vastauksella. Pari viikkoa näyttikin siltä, että voittaja on jo selvillä, mutta sitten kilahti kännykkääni viesti, jossa vastaukset olivat lähes täydelliset.
Arin Kalahatun Kalantunnistuskisan 2013 voittaja on oululainen Mika Leinonen, joka sai vastauksestaan 9&12; pistettä. Ainoa pieni kauneusvirhe oli kala nro 7, joka on härkäsimppu eikä kivisimppu. Onnea voittajalle ja mahtikiitokset kaikille osallistujille!
Oikeat vastaukset
Lähes kaikki vastaajat olivat mukana tosi mielellä parastaan yrittäen, pientä huumoria unohtamatta. Täysin arvalla heitetyn oloisia vastauksia tuli vain pari. Seuraavassa pientä analyysiä vastauksista. Tässä olevat kuvat ovat joko alkuperäisiä rajauksia kisakuvista tai samalla kertaa otettuja rinnakkaiskuvia.
Kala nro 1: Uistelusaalista tehdasmiljöössä (= kuha).
Kuhavieheiden kokeilun saalista Yöveden Pökkäänlahdelta aivan Pelloksen tehtaiden edustalta. Alueen olemattomiin painunut kuhakanta saatiin elvytettyä, kun silloinen Pyrhölän osakaskunta sai aikaan velvoiteistutusten aloittamisen. Alueelle on istutettu vuorovuosin kuhaa ja lohikaloja.
Kalan tunnisti oikein tasan puolet eli 19 vastaajaa. Muita tarjottuja vastauksia olivat ahven (6 kpl), made (4) ja hauki (3) sekä monni, harjus, isosimppu, nieriä, taimen ja jokitaimen, jotka kukin saivat yhden ”äänen”.
Kala nro 2: Tämä vonkale nappasi vaappuun Oolannin vesillä (= hauki).
Haukihan se on tavallisin saalis Ahvenanmaalla. Vietin vaimoni kanssa viikon pienessä eckeröläisessä mökkikylässä ja kalastimme lähes päivittäin lähivesillä. Kymmenien haukien c&r-kalastuksen jälkeen aloin entistä enemmän pohtia omaa suhdettani kalastukseen enkä ole enää vuosiin lähtenyt kalaan pelkän huvin vuoksi.
Oikeita vastauksia tuli 26 kpl eli yli kaksi kolmasosaa kaikista. Kolmen vastaajan tulkinta kalasta oli kuha, kaksi tarjosi turskaa ja yhtä moni meritaimenta. Kalaa ehdotettiin kerran myös nokkakalaksi, harjukseksi ja jopa tonnikalaksi!
Kala nro 3: Yllätyskala vaapulla matalasta voimakasvirtaisesta salmesta (= säyne).
Ahvenanmaan reissulla saimme ihailla myös matalassa salmessa uivia suuria säyneparvia. Virtauksen suunnan muuttuessa monikymmenpäiset parvet uivat milloin mihinkin suuntaan. Suurimmat olivat ainakin parikiloisia. Pari säynettä ei malttanut olla puraisematta vieheitämme.
Säyneen, säynävän eli säynäksen tunnisti oikein yli puolet (21) vastaajista. Siiaksi sitä luuli 4, turvaksi 4 ja toutaimeksi myös 4 vastaajaa. Yhden äänen saivat sorva, harjus, karppi ja lohi.
Kala nro 4: Suomut jäivät todisteeksi käynnistämme erämaisella rajajoella (= harjus).
Vaikeahan se on kala tunnistaa pelkistä kuvassa näkyvistä pienistä suomuista, mutta tässä olisi päättelystä ollut ratkaisevasti hyötyä. Kisakutsun otsikkokuvassa, joka näkyy tämänkin blogin ylimpänä, kerrottiin kalojen olevan harjuksia Inarinjoelta. 1+1=2, tässä tapauksessa siis harjus eli harri.
Oikein tunnistaneita, järkeilleitä tai arvanneita vastaajia oli 14. Seitsemän vastaajaa imarteli kirjoittajaa sanomalla suomujen kuuluneen lohelle (mutta eihän lohta yleensä suomusteta!), kuuden mielestä suomut oli rapsuteltu siikojen kyljistä. Kolme veikkasi ahventa, yhtä moni lahnaa. Kuhan, järvilohen ja ruutanan (rajajoesta!) kannalla oli yksi vastaaja.
Muuan vastaaja tarjosi vaihtoehtoja lohi tai taimen. Kumpikaan ei ollut oikein, ja vaikka olisi ollutkin, pisteitä olisi tipahtanut pyöreät nolla – aivan kuten entisessä opettajantyössäni (onpas siitä jo aikaa vierähtänyt, 4 v) oppilaitteni vastauksia arvioidessani. Ei siis vaihtoehtoja, elleivät kaikki tarjotut ole oikeita.
Kala nro 5: Kun Erän kalastusavustajat tapasivat syyskuun alussa, sai muuan taitava kalamies tämän komean eväkkään (= taimen).
Erän kalastusavustajat syyskuussa kokoontuivat silloisen päätoimittaja Seppo Suurosen johdolla Kuusaankoskella, jossa toimittajapalaverien lomassa myös kalastettiin (taisi olla kyllä päinvastoin!). Jari Tuiskusen jutuissa usein esiintyvä Erkki taiteili tämän täpläkyljen aivan kalastuslaiturin alapuolelta.
Kalan tunnisti oikein taimeneksi yli 2/3 vastanneista (26). Täysin pistein hyväksyttiin myös vastaus järvitaimen. Todellisuudessahan järvitaimen, meritaimen ja purotaimen (tammukka) ovat yksi sama kalalaji, joka pystyy sopeutumaan eri ympäristöihin. Eräs vastaaja antoi kaikkiin kysymyksiin vain yhden vastauksen, jokitaimen, jonka olisi voinut tässä kohdalla hyväksyäkin, vaikka mistään eri lajista ei kyse olekaan.
Viisi vastaajaa oletti Erkin saaliin haueksi. Hajaääniä saivat turska(!), nieriä, siika, harjus, kirjolohi ja purotaimen, joista viimeksi mainitulle annettiin 0,5 pistettä.
Kala nro 6: Viehekokeilun saalista (=järvilohi).
Järvilohi- ja järvitaimenvieheiden kokeilussa menestyi mainiosti Tintti Pikkujärväri -vetopelti. Tällä hetkellä suhtautuisin nihkeästi uhanalaisten kalojen käyttämiseen viehekokeilujen välikappaleina. Viimesyksyinen Kestävän kalastuksen viehekisa oli kuitenkin poikkeus, koska siinä pyrittiin kehittämään entistä kalaystävällisempiä vieheitä. Yhdellä koukulla varustetusta vetopellistäkin kalojen vapauttaminen on helppoa, etenkin jos painaa koukkujen väkäset lyttyyn.
Täyden pisteen saivat kaikki 10 täysin oikein vastannutta. 11 vastaajaa sai vastauksesta ”lohi” 0,5 pistettä, sillä järvilohihan on vain (meri)lohen sisävesiin sopeutunut muoto. Sen kuitenkin voi erottaa merilohesta esimerkiksi tummemman niskansa perusteella. Muita vastauksia: taimen 8, järvitaimen 2, meritaimen 2, kirjolohi 1 ja kuha 1.
Yksi vastaaja kertoi kalan olevan satukala, missä hän saattaa olla valitettavan oikeassa. Jos luonnossa lisääntyvää, riittävän monimuotoista järvilohikantaa ei saada nopeasti palautettua, voi Saimaan järvilohi olla kohta silkkaa satua.
Kala nro 7: Muikkuverkkoon hairahtui alla olevien ahventen lisäksi myös tämä silmäpuoli kummajainen (= härkäsimppu).
Kalantunnistuskisan vaikein kohde, jota itsekään en osannut tunnistaa muuta kuin simpuksi (josta olisin saanut 0,5 pistettä). Sain onneksi arvokasta henkilökohtaista tunnistusapua korkeimmalta taholta eli professori Hannu Lehtoselta, jonka käsialaa on mm. Iso kalakirja (WSOY 2003).
Ainoan täysin oikean vastauksen antoi Ville Pesonen, joka sijoittui kisassa aivan kuumimpaan kärkeen. Puoli pistettä annoin kaikista muista simppulajeista, joista eniten tarjottiin kivisimppua (7). Kirjoeväsimppua ja pelkkää simppua ehdotti kumpaakin yksi vastaaja.
Suosituin väärä vastaus oli made (13 kpl), liekö kuvassa näkyvä verkko johtanut harhaan. Kiiskenä kalaa piti 10 vastaajaa. Kivinilkaksi tai rauduksikin sitä luultiin. Ja olipa vastausten joukossa myös monni ja punalohi!
Itse huomasin kuvasta vasta 10 vuotta sen ottamisen jälkeen, että simpulta puuttuu tyystin oikea silmä. Hannu Lehtonen puolestaan tiedusteli härkäsimpun kokoa, sillä suurin Suomesta 200-luvulla mitattu yksilö on ollut vain 15,6 cm pitkä. Valitettavasti en saalistani koskaan mitannut. Eikä se ihan noin pitkä olisi ollutkaan.
Simppu jäi muikkuverkkoon, jonka laskimme pariksi yötä veteen vuokramökillä, jonka isäntä suositteli meille hyvää muikkupaikkaa. Kuvassa näkyy vain yksi muikku, mutta kyllä niitä yhteensä (pieni) pannullinen saatiin.
Kuva 8: Pilkkikisan sivusaalista (= särki).
Ristiinassa järjestettiin talvella 2003 ensimmäisen kerran suuri autopilkkitapahtuma, josta tuli mukava perinne. Valitettavasti viimeisimmät uutiset kertovat, että talven 2013 kisa saattoi jäädä viimeiseksi, ellei joku (uhka)rohkea taho tartu viestikapulaan. Jostain syystä loistavan yksinkertainen konsepti (suurimmalla ahvenella voittaa auton) ei houkutellut koskaan paikalle niin paljoa osanottajia, että edes kulut olisivat tulleet katetuiksi. Kaljatelttako lie puuttunut?
Kyllä suomalaiset punasilmäisen talouskalan tietävät, sillä särjenpyrstöt tunnisti peräti 36 vastaajaa. Yksi vastaaja oli salakan kannalla ja yhdessä puutteellisessa vastauksessa oli tässäkin kohdalla tyhjää.
Puhtaan veden särjestä saa etenkin talvella oikein valmistamalla todella hyvää syötävää, kuten monet sokkotestit todistavat. Hyvän päälle ymmärtävät varsinkin venäläiset.
Kala nro 9: Ensimmäinen digikamerani ei sarjakuvausominaisuuksillaan juhlinut, sillä kuvan tallentamiseen muistikortille kului aikaa noin 10 s. Jotain lajille tunnusomaista pärskeiden keskeltä kuitenkin vilahtaa (= hauki).
Tämä heti perään samalla kertaa otettu kuva paljastaa kalalajin. Kisakuvasta en olisi ehkä välttämättä itsekään kalaa tunnistanut. Puolet eli 18 vastaajaa sen kuitenkin tiesi vesiemme tärkeimmäksi petokalaksi. Ahvenelta se näytti kuuden ja taimenelta kahden mielestä. Yksittäisiä vastauksia olivat turpa, turska, harjus, järvilohi, bassi (!), kirjolohi, kuha, toutain, lohi, siika ja Loch Nessin hirviö!
Tämä ehkä tuuriakin vaativa kysymys oli yksi niistä, joka sai aikaan eroja myös kokonaisuudessaan parhaiten vastausten joukossa.
Kala nro 10: Alkuaikojen digikameroiden valotusvara oli surkea. Etualan kala on pahan kerran ylivalottunut, mutta on silti tunnistettavissa – tai pääteltävissä taustan perusteella (= kirjolohi).
Onneksi otin toisenkin kuvan, josta kalan voi tunnistaa. Tunnistaminen ei ollut niitä helpoimpia tehtäviä, mutta lajin olisi voinut ainakin aavistaa ylivalottuneen kalan kyljen punasävystä. Kenties kuvassa näkyvä ympäristö sai monet vastaajat pitämään kalaa purotaimenena (6) eli tammukkana (3) ja taimenena (3). Nieriäksi sitä veikkasi 6 ja loheksi sitä luuli 4 vastaajaa.
Kolme henkilöä, jotka arvelivat kalan olevan puronieriä, eivät ole kovinkaan väärässä siinä mielessä, että kuvan purossa oli ainakin 10 vuotta sitten myös puronieriää. Kuhan saaminen moisesta lirusta (kuten yksi vastaaja ehdotti) olisi ollut kyllä melkoinen ihme.
Lopuksi vielä kerran kiitos kisaan osallistuneille ja kaikille palstan lukijoille. Kyllä suomalaiset vielä tärkeimmät kalansa tuntevat!
