Uskaltaisikohan sitä uida lenkin Partakoskella päin? pohti Laamalansaaren vesille istutettu keskenkasvuinen nieriä – ja teki kohtalokkaan virheen.

Verkkoja Partakosken alapuolellaOsa Partakosken alapuolella olevasta verkkoviidakosta. Kosken loppuliuku kuvan oikeassa reunassa. Kalastus on kielletty koskessa, mutta täysin laillista jo reilun sadan metrin päässä vaelluskalan nousureitillä.

Käväisin viime viikonvaihteessa (28.4.) yhdellä Saimaan hienoimmista paikoista, Savitaipaleen kunnassa olevalla Partakoskella, joka suoltaa vettä kirkasvetisestä Kuolimosta Saimaaseen. Ihailimme parin kaverin kanssa upeaa koskea, joka on käytännössä ainoa merkittävä luontaisesti lisääntyvän järvitaimenen kehto koko eteläisellä Saimaalla.

Huomaatko taimenen?

Tarkkailimme aitiopaikalta vain muutaman metrin päässä rannasta matalassa virrassa paikallaan pysyttelevää 40 – 50 cm mittaista taimenta. Kerrassaan upea näky! Kelpasi siinä rasvaeväisen viihtyä ja napsia suupaloja, kun koko koski on ympäri vuoden rauhoitettu kaikelta kalastukselta.

Kaveri halusi näyttää meille myös toisenlaisen maailman, aivan läheltä. Astuimme muutaman kymmenen metrin päässä Saimaan puolella odottavaan veneeseen ja ajoimme reilun sadan metrin päähän ensimmäisen niemenkärjen kohdalle.

Sinne, koskialueelle johtavan kalaväylän keskelle oli ehditty virittää jo monta verkkoa, vaikka vapaa vesi päättyi heti niemen kärjen takana vielä viipyvään jäänreunaan. Tiheässä lähekkäin olevat merkkiliput ja -kohot kielivät siitä, että kyseessä on mainio kalapaikka, josta kalastajat suorastaan kilpailevat.

Mitan täyttävä nieriäSuur-Saimaan kalastusalueen laillisen alamitan (40 cm) täyttävä nieriä. Muutaman vuoden vanhempana kala olisi jo vonkalekokoa. Valitettavasti kalat jäävät sitä ennen turhan tiheisiin verkkoihin. Kuva:N.N.

Yksi pyydyksistä oli kaverin matala ja normaalipituinen 55-millinen verkko. Hän oli laskenut sen paikalle ensimmäisenä osoittaakseen käytännössä koko verkkopyynnin mielettömyyden tällaisessa paikassa. Muiden verkkojen ilmestyminen parin kymmenen metrin päähän kertoo paljon kalastukseen liittyvistä intohimoista.

– Tämä on oikeastaan täkäläisittäin harva pyydys, täällähän jotkut pyytävät 27-milliselläkin, hän perusteli, kun ehdin ihmetellä verkon pienehköä solmuväliä.

Verkossa ei ollut sillä kertaa mitään, mutta parina seuraavana päivänä sain käyttööni kuvia, joissa on samasta verkosta saatu pienehkö nieriä ja saimaanlohi. Lisäksi erään toisen kalastajan kerrottiin saaneen samankokoisia nieriöitä yhdellä kertaa peräti kuusi kappaletta.

"Mielenosoitusverkkoon" jäänyt saimaanlohi.Verkkoon oli jäänyt myöhemmin viikolla myös noin 3-kiloinen saimaanlohinaaras. Kokeneen kalastajan mukaan kala oli kutenut edellisenä syksynä. Partakoskeenko? Kuva: N.N.

Kokeilu tuotti siis odotetun tuloksen. Kaveri pystyi yhdellä ainoalla matalalla verkolla osoittamaan, kuinka helposti sillä voi saada saaliiksi keskenkasvuisia kaloja. Millaisia saaliita saavatkaan ne, joilla on vastaavilla paikoilla pitkät jadat korkeita verkkoja? Kuinka monen keskenkasvuisen järvilohen, taimenen ja nieriän vaellus päättyy tänäkin kesänä turhan tiheäsilmäisiin verkkoihin paikoissa, joissa tulisi kaiken järjen mukaan kieltää verkkopyynti kokonaan tai ainakin välikoon verkot (solmuväli esim. 25 – 79 mm)?

Partakosken alue on vain yksi surkea esimerkki siitä, että kalastusta ei säädellä riittävästi kaloille elintärkeissä paikoissa. Lisääntymisalueille johtavat kalaväylät tulisi pitää vapana kalojen liikkua. Avainasemassa kalastuksen säätelyssä ovat tietenkin paikalliset osakaskunnat, mutta erittäin tärkeä rooli on myös kalastusalueilla ja kalastuksen ohjausta harjoittavilla tahoilla kuten ELY-keskuksilla.

Osakaskunnissakin herätään varmasti tekemään oikeita päätöksiä, jos niille kerrottaisiin kunnolla perustellen, miksi ja miten kalastus kannattaisi järjestää. Kalanpoikasiin käytetyt rahat menevät hukkaan, jos kalat pyydystetään pois liian pieninä. Puhumattakaan siitä, että väärässä paikassa harjoitettu voimaperäinen ja liian pieniin yksilöihin kohdistuva kalastus on vaaraksi myös luonnollisesti lisääntyville uhanalaisille kaloille.

Partakoski on lohikalojen paratiisi, mutta sinne vaeltaminen ja sieltä poistuminen voi olla kaloille kohtalokasta. Äärimmäisen uhanalaiselle saimaannieriälle se on todella villiä rajaseutua, sillä kosken yläpuolisella Kuolimolla lajin alamitta on peräti 80 cm, mutta heti kosken alla sen surmaraja on Suur-Saimaan kalastusalueen ”siunaama” kalastuslain mukainen surkea 40 cm. Korjattavaa on siis kalastuslaissakin!

2-vuotias taimen
Kannattaako näitä istuttaa, jos ne pyydys-
tetään pois keskenkasvuisina? Kuva: N.N.

Kalastusalueet ja osakaskunnat istuttavat kaloja ymmärrettävästi lähinnä kalastusta varten. Kalaveden ”hoidon” järjestelyt sujuvatkin vuosikokouksessa yhdellä nuijankopautuksella, kun päätetään jälleen istuttaa määräsummalla kalanpoikasia. Ja kalanpoikasten kasvattajat hymyilevät! Erityisesti heitä myhäilyttää ne osakaskunnat, jotka eivät rajoita verkkokalastusta, tai joiden naapurina olevat osakaskunnat eivät sitä tee. Kauppa käy kuin siimaa, ja ostajat ovat kuin onkimatoja – koukussa kalanistutukseen!

Edellä on paasattu verkkokalastukseen liittyvistä ongelmista. Lähes yhtä hyvin voisi puhua mistä tahansa muustakin keskenkasvuisiin tai uhanalaisiin kaloihin kohdistuvasta kalastuksesta riippumatta siitä, onko kyseessä virkistys-, kotitarve- tai ammattikalastus. Jokaisen kalavesillä kuhkavan ja kalastusasioista päättävän olisi nyt vihdoinkin syytä alkaa noudattaa kestävän kalastuksen periaatteita.

Paikalliset osakaskunnat ovat tehneet hyvää työtä rauhoittaessaan Partakosken ympärivuotisesti kaikelta kalastukselta, mistä parhaimmat kiitokseni. Kosken alapuolisen kalastuksen säätelyssä näyttäisi kuitenkin olevan vielä jonkin verran tehtävää. Kuten niin kovin monessa muussakin paikassa ympäri maata.

Saimaan lohikalat -hanke on tehnyt mainiota työtä valmistelemalla eri kalastusalueille räätälöidyt kalastuksenjärjestämissuunnitelmat, jotka löytyvät hankkeen nettisivuilta. Kannattaa tutustua ihan ajan ja ajatuksen kanssa.

Väärinkäsitysten välttämiseksi huomautettakoon vielä lopuksi, että en vastusta verkkokalastusta tai mitään muutakaan laillista kalastusmuotoa. Toivon vain, että arvokaloille annettaisiin nykyistä paremmat mahdollisuudet kasvaa ja parhaassa tapauksessa jopa lisääntyä luontaisesti ennen poiskalastamista.

Emmehän me kuoki pottupellostakaan siemenperunoita ylös ennen aikojaan!

—-

Juttua täydennettiin 4.5.2013 klo 11.00 lisäämällä siihen neljänneksi ja kolmanneksi viimeiset kappaleet.