Ammattikalastaja, joka haastoi Solkein osakaskunnan oikeuteen sen päätöksestä kieltää troolikalatus alueellaan, on pääosin voittanut kanteensa käräjäoikeudessa.

Troolausta Solkein vesialueella

Etelä-Karjalan käräjäoikeuden tänään (28.1.2013) antaman päätöksen mukaan ammattikalastaja on voittanut pääosin riita-asian, joka pantiin vireille 15.2.2012. Käräjäoikeus kumosi Solkein osakaskunnan tekemän troolikalastuskiellon, mutta jätti ottamatta tutkittavaksi kantajan vaatimuksen troolipyynnin sallimisesta rajoituksetta, troolin pyydysyksikkömäärän sekä lisäyksiköiden hinnan vahvistamisesta.

Kanne

Kalastaja vaati kanteessaan, että 1) Solkein osakaskunnan päätös kieltää troolikalastus pyydysmuotona kumotaan ja että troolipyynti sallitaan ilman mitään rajoituksia, 2) Troolin pyydysyksikkömääräksi tulee vahvistaa 50 yksikköä ja ammattikalastusta varten tarvittavien lisäyksiköiden yksikköarvoksi tulee vahvistaa 5 euroa, ja että 3) Solkein osakaskunta on velvoitettava korvaamaan ammattikalastajan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Kantaja perusteli asiaansa sillä, että hän on Solkein osakaskunnan osakas ja hänellä on oikeus neljään pyydysyksiköön. Hän on kalastuslain 6 a§:n ja kalastusasetuksen 1 §:n tarkoittama kalastusta ammattimaisesti harjoittava henkilö. Hän vetosi mm. siihen, että osakaskunnan sääntöjen 5 §:n mukaan kalastuskunnan vesialueella voidaan harjoittaa kalastusta kaikilla kalastuslain sallimilla pyydyksillä ja pyyntitavoilla ellei kalastusalueen valtuuskunta tai kalastuskunnan kokois ole kala- ja rapukantojen tuottavuuden parantamiseksi tai säilyttämiseksi toisin päättänyt.

Kanteessa vedottiin myös siihen, että kalastuslain 1 §:n mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen.

Kantaja piti Solkein osakaskunnan enemmistön 18.12.2011 pidetyssä kokouksessa tekemää päätöstä kalastuslain ja osakaskunnan sääntöjen vastaisena.

Osakaskunnan vastaus

Solkein osakaskunta kiisti kanteen kokonaisuudessaan ja vaati kantajan 1. kohdan vaatimusta hylättäväksi ja 2. kohdan vaatimusta jätettäväksi tutkittavaksi ottamatta tai toissijaisesti hylättäväksi. Lisäksi osakaskunta vaati kantajaa korvaamaan Solkein osakaskunnan oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Troolikieltopäätöstään osakaskunta perusteli niin ikään kalastuslain 1§:n perusteella. Sen mukaan on pidettävä huolta siitä, että kalakantaa käytetään hyväksi järkiperäisesti ja ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat sekä huolehdittava kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Kalastuslaissa ei ole kyse hetkellisen saaliin maksimoimisesta, koska se vahingoittaisi kalakannan uusiutumiskykyä.

Osakaskunnan vastauksen mukaan kalastuslain 1§ ei tarkoita sitä, että jokaisen kalastajan tulisi itse saada päättää miten ja missä laajuudessa hän haluaa kalastaa. Kalastuksen säätely on kalakannan kestävyyden kannalta välttämätöntä.

Osakaskunnan velvollisuus on järjestää ja säädellä kalastusta alueellaan Solkein osakaskunta on katsonut troolikalastuksen johtavan suhteellisen suuriin haittoihin verrattuna sen hyötyihin. Muikkukanta, joka on troolikalastuksen ensisijaisena kohteena, on paremmin talteenotettavissa nuotalla. Ammattimaista nuottakalastusta harjoitetaan Solkein osakaskunnan alueella, joten muikkukanta ei ole alihyödynnetty. Myös kantaja itse harjoittaa nuottakalastusta naapurivesialueella.

Osakaskunta perusteli troolikieltoaan myös muikun kalastuksen vuoksi. Suuri osa kalastuksen kohteena olevista muikuista pääsee uimaan troolin läpi, jolloin ne pääosin kuolevat. Tämä koskee erityisesti pieniä vielä kutemattomia muikkuja.

Vastaaja muistutti siitä, että trooliin jää sivusaaliiksi myös istutettuja lohikaloja, joita osakaskunta istuttaa virkistyskalastuksen hyväksi.

Joulukuussa 2011 tehty troolikielto ei ollut vastaajan mielestä osakaskunnan sääntöjen vastainen, koska osakaskunnan kokous voi tarvittaessa tehdä päätöksen tietyn pyydyksen tai pyyntitavan rajoittamiseksi tai kieltämiseksi.

Troolin yksikköarvoa Solkein osakaskunta ei ole päättänyt. Koska asia ei ole koskaan ollut osakaskunnan käsiteltävänä, ei ole olemassa päätöstä, johon kanne tämän vaatimuksen osalta kohdistuu.

Troolin pyydysyksikköarvoa ei voida automaattisesti määritellä viideksikymmeneksi. Kalastusalueen käyttö-ja hoitosuunnitelmassa on mainittu kyseinen arvo suosituksena, joka ei välttämättä ole kaikilla vesialueilla sopiva.

Lisäyksikköä ei ole laissa säädetty eikä laki edellytä lisäyksiköiden myöntämistä. Lisäyksikkö rinnastuu lähinnä ulkopuolisille myytäviin kalastuslupiin ja niiden hinnoittelu on osakaskunnan vapaassa harkinnassa. Lisäyksikön hinnan alentamiselle ei ole oikeudellista perustetta.

Solkein osakaskunta perusteli vastaustaan myös osakkaiden yhdenvertaisuuden perusteella. Mikäli yhdelle osakkaalle annetaan laajempi kalastusoikeus, kuin mitä hänelle kuuluisi hänen osuutensa perusteella, tämä loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta.

Tuomiolauselma

”Solkein yhteisen vesialueen osakaskunnan 18.12.2011 pidetyn kokouksen kokouspöytäkirjan 18 §:n kohdalla tehty päätös, että vuoden 2003 troolauskieltopäätöksen voimassaolo troolin koosta riippumatta on kielletty pyydysmuotona, kumotaan.

[Kantaja]n vaatimus troolipyynnin sallimisesta ilman mitään rajoituksia, troolin pyydysyksikkömäärän sekä lisäyksikköjen yksikköarvon vahvistamisesta ja hankinnasta jätetään tuomioistuimen toimivaltaan kuulumattomina tutkittavaksi ottamatta.

Solkein osakaskunta velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikuluista 9.805,58 euroa.”

Todistajien lausuntoja

Oikeudenkäynnissä kuultiin asianosaisten lisäksi kaikkiaan yhdeksää todistajaa, joista suurin osa oli kalastusalan ammattilaisia.

Osakaskunnan edustajana kuultu henkilö kertoi hänellä olevan yleistä tietoa siitä, että trooli on liian tehokas kalakannalle koskien erityisesti lohta ja pientä muikkua. Toisen osakaskunnan edustajan mukaan päätös troolin käyttökiellolle perustui sen tehokkuuteen koskien kaikkia petokaloja ja siihen, että trooliin tarttuu myös alamittaisia kaloja. Troolauksen vuoksi muita pyyntivälineitä käyttävien saaliit vähenevät.

Kantaja kertoi kalastaneensa Solkein alueella troolilla viisi kertaa vuonna 2011 ja kaksi kertaa vuonna 2012. Saalis oli ollut muikkua ja viisi lohta, mitkä vapautettiin elävänä. Nieriää hän ei ole saanut alueelta kymmeneen vuoteen.

Ely-keskuksen luonnonsuojelu- ja ympäristökeskuksessa työskentelevä todistaja kertoi tuntevansa Solkein alueen kalakannan hyvin, koska hän kalastaa alueella itsekin isänsä kanssa. Muikkukanta ei ole palannut kadon jälkeen ennalleen. Kannan romahduksen aiheuttivat ilmeisesti ympäristölliset syyt. Muikkukannat elpyivät 1990-luvulla ensimmäiseksi alueilla, joilla ei troolattu. Todistajan mukaan nieriät ja lohet kuolevat käytännössä kaikki troolin vedossa verrattuna nuottaan. Todistaja kertoi saaneensa nuotalla yhden nieriän.

Seuraava todistaja kertoi nähneensä Solkein alueella troolin muikkusaaliin mukana kuusi istutuskalaa ja seitsemän isompaa lohta. Kun trooli kerran repesi, hän näki vedessä kaksi päivää myöhemmin neljä kuollutta lohta. Troolin ohimenon jälkeen hän näki vedessä kuolleita muikkuja.

Saimaan muikkukannan arviointiin perehtynyt todistaja kertoi Saimaan lohen suojelutilanteen olevan huono, koska kala ei ole säilynyt luontaisilla kutualueilla. Hänen mukaansa kalan pystyy vapauttamaan troolista, mutta sen henkiinjäämismahdollisuus ei ole kovin hyvä. Muikun runsausindeksi Etelä-Saimaalla ei ole tieteellinen, koska se perustuu ammattikalastajien haastatteluihin. Lohen ja nieriän kannan ratkaisee kalastuksen määrä, ei pyyntitapa.

Neljäkymmentä vuotta kotitarvekalastajana toiminut todistaja kertoi, että jos muikkua ei ole ollut, ei lohtakaan ole saatu kalastettua. Parina viime vuonna lohisaaliit ovat olleet olemattomia.

Todistajaksi kutsuttu kalastusbiologian professori, jonka asiantuntemus liittyy kalastuksen säätelyyn Itämerellä, kertoi että hänellä ei ole asiantuntemusta sisävesien muikku- ja lohikannoista, mutta tilanne on sama kuin merellä. Muikku on parveutuva kala ja sen kannansäätely on tarpeen tilanteesta riippuen. Hänellä ei ollut käsitystä troolauksen vaikutuksesta muikkukantoihin. Virallisia sivusaalistilastoja ei ole. Lohikannan koko riippuu istutusten määrästä.

Kalastuskeskuksen toiminnanjohtajana toimiva kalastusbiologi, joka on tehnyt väitöskirjan paperitehtaan vaikutuksesta Etelä-Saimaan kalakantaan, todisti, että koetroolausten mukaan muikku kestää voimakastakin kalastusta. Trooli ei ole lohikantaa uhkaava kalastusväline, sillä mahdollisesti trooliin joutuvat lohet uivat vedon aikana pyydyksen mukana ja tulevat vasta loppuvaiheessa sen pussiin. Todistajan mukaan troolista vapautetut lohet jäävät paremmin eloon kuin verkosta tai uistimesta vapautettaessa. Troolauskielto ei ole perusteltua lohikannan ylläpitämiseksi tai parantamiseksi. Muikun kalastusta voi kuitenkin olla perustelua säädellä pienessä järvessä, jos troolikalastajia on useita.

Kymmenen vuotta rankentamisen vaikutusta Suur-Saimaan muikku- ja lohikantoihin tutkinut kalastusbiologi kertoi muikun lisääntyvän alueella hyvin tehokkaasti. Tehokaskaan troolipyynti ei ole vaaraksi muikkukannalle. Pyynnin tuleekin olla hyvin voimakasta, että kalan kaksivuotiskierto toimisi hyvin. Solkein vesialuetta todistaja ei kuitenkaan tuntenut.

Kalatalousopiston käynyt todistaja, jolla on 28 vuoden kokemus kalatalousasioista, kertoi että muikkukannat vaihtelevat voimakkaasti ja kannan suuruus riippuu kutuolosuhteista. Viimeisen 5 vuoden aikana kannat ovat olleet vahvoja. Saimaan lohikanta on uhanalainen rakentamisen seurauksena. Todistaja kertoi myös, että troolatessa saadaan lohta kuten muillakin pyyntimuodoilla.

Todistajana toiminut eräsuunnittelija, jolla on 12 vuoden kokemus, kertoi olleensa usein mukana katsomassa troolilla kalastusta. Pääsaaliina oleva muikun lisäksi hän on nähnyt troolissa myös särkeä sekä yksittäisiä lohia ja taimenia, jotka kalastaja on vapauttanut troolista. Muikku on Suomen ammattikalastajien tärkein saalislaji ja Saimaan vesistö tärkein kalastusalue. Kalastuksella on myös tärkeä työllistävä vaikutus.

Ratkaisun perusteluja

Lukuisten kantajan ja vastaajan todistelujen kuvausten jälkeen päätöksessä lausutaan todistelujen yhteenvetona muun muassa seuraavaa:

Todennäköisesti kantajan troolilla kalastamisen seurauksena on Solkein osakaskunnan vesialueelta löytynyt yksittäisiä kuolleita lohia ja muikkua.

Saimaalla muikkukanta vaihtelee eri alueilla eri ajankohtina voimakkaastikin, mutta selkeää syytä siihen ei tutkimuksilla ole saatu luotettavasti selvitettyä. Voimakaskaan kalastus ei ole ollut haitaksi muikkukannalle. Sellaisella saattaa olla kannan lisääntymiselle jopa myönteinen vaikutus.

Saimaan lohikanta on lähes kokonaan istutusten varassa, eikä kalastuksella ole siihen vaikutusta. Uhanalaista nieriää ei todennäköisesti esiinny lainkaan Solkein osakaskunnan vesialueella.

Johtopäätöksenä ratkaisussa kerrotaan, että Solkein osakaskunta ei ole voinut osoittaa, että troolilla 
kalastusvälineenä olisi sellaista merkitystä vesialueen muikkukannalle tai muiden saaliiksi jäävien kalojen kannalle siten, että troolaus vaikuttaisi vahingollisesti luontoon tai sen tasapainoon. Osakaskunta ei ole päätöksessään kieltää troolin käyttäminen ottanut erityisesti huomioon kantajan tarpeita ammattikalastajana.

Käräjäoikeuden toimivaltaan ei kuulu päättää kalastuksesta osakaskunnan vesialueella. Vaatimus troolipyynnin sallimisen vahvistamisesta ilman mitään rajoituksia jätetään tutkittavaksi ottamatta.

Käräjäoikeudelle ei kuulu kalastuslaissa säädettyä kalastuskunnan kokoukselle määrättyä toimivaltaa päättää pyydysyksiköiden määrästä tai niiden yksikköarvosta. Niitä koskeva vaatimus jätetään tutkittavaksi ottamatta.

Vastaaja on hävinnyt asian siten, että se on velvollinen korvaamaan kantajan vaatimista oikeudenkäyntikuluista kaksikolmasosaa. Kantajan vaatimus asianosaiskulujensa korvaamisesta hylätään kokonaan.

Osakaskunta valittanee hovioikeuteen

Solkein osakaskunnan asianajaja Jenny Fredrikson kertoi viestissään 28.1.2013 seuraavaa: ”Lyhyesti kerrottuna arvioni on, että tuomio perustuu väärään lain soveltamiseen. Tuomiossa viitataan mm. kalastuslain 7 §:ään, joka ei koske osakaskunnan päätöksentekoa eikä myöskään ole sovellettavissa kyseessä olevalla vesialueella. Solkein osakaskunta tulee siis valittamaan tuomiosta hovioikeuteen.”

Osakaskunta ratkaisee kuitenkin lopullisesti vasta kokouksessaan, valittaako se päätöksestä.

 

Kalastaja voitti myös hovioikeudessa

Asian käsittely jatkui hovioikeudessa, joka antoi tuomionsa 19.9.2013.

Tuomiolauselman mukaan Solkein osakaskunta velvoitetaan korvaamaan ammattikalastajalle käräjäoikeudessa aiheutuneet asianosaiskulut 1000 eurolla.

Muilta osin käräjäoikeuden tuomion lopputulosta ei muuteta.

Lisäki Solkein osakaskunta velvoitetaan korvaamaan ammattikalastajalle hovioikeudessa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 5000 eurolla sekä asianosaiskulut 500 eurolla.

Oikeuslaitos on taas puhunut. Mitähän tapahtuukaan vielä jatkossa?

29.1.2013 klo 18:55: Kirjoitukseen on lisätty kappale Todistajien lausuntoja.

19.9.2013 klo 16:18 Lisätty uutinen hovioikeuden tuomiosta.