Arin kalahattu on ripustettu naulaan.

Kalahattu naulassa

Kun sovin kesällä 2006 Erän pitkäaikaisen päätoimittajan Seppo Suurosen kanssa, että siirryn työläistä suurten testijuttujen ja artikkelikokonaisuuksien kirjoittamisesta pienempien juttujen ja satunnaisten kolumnien laatijaksi, en suurin surminkaan olisi uskonut, että tulen vielä kuuden vuoden ajan näpyttelemään käytännössä joka viikko Erän nettisivuille verkkokolumneja milloin mistäkin aiheesta.

Työ – tai oikeammin rakas harrastus – on ollut erittäin mielenkiintoista ja motivoivaa. Parasta vuosissa on ollut kirjoittamisen täydellinen vapaus, sillä olen voinut valita aiheeni ja lähestymistapani täysin ketään kuulematta. Erittäin tärkeää ja kannustavaa on ollut myös lukijoiden antama palaute, mistä parhaimmat kiitokseni. Aihepulaa en ole koskaan potenut, ja monia ainakin itseäni kiinnostavia jutunjuuria olen joutunut hautaamaankin.

Tärkeiksi kokemiani aiheita ovat olleet muun muassa kalastuslainsäädäntö, uhanalaisten kalojen kohtalo, ympäristön tila, kalastusharrastuksen tulevaisuus ja käytännöt kalavesillä. Rivien väleistä on varmaan vilahdellut myös innostumiseni historian tutkimiseen. Se itse asiassa onkin suurin syy säännöllisesti ilmestyvien blogien (mikä öllöttävä vierassana!) kirjoittelusta luopumiseen. Historian tonkiminen tuntuu vievän aina vain enemmän aikaani. Sitä en osaa sanoa, saanko ikinä kokoon mitään julkaistavaa, kunhan selvittelen omaksi ilokseni ja ajankulukseni.

Arin kalahattu on siis naulassa. Se ei tarkoita sitä, että jättäisin kalastamisen ja siitä kirjoittamisen. Jos ja kun innostun jostakin aiheesta, tulen siitä kirjoittamaan. Erälehdessä ja tällä Arin Kalahatusta -palstallakin saatan jotain kirjoittaa, mutta kuuden vuoden putki säännöllisesti viikoittain ilmestyviä juttuja päättyy tähän.

Hyvää vuodenvaihdetta ja Onnellista Uutta Vuotta kaikille lukijoille!