Uhanalaista saimaanlohta myydään avoimesti kalakaupan tiskiltä – vieläpä täysin laillisesti!

Kuvamanipulaatio. Kalat eivät liity puheena olevaan tapaukseen.

Viestit kertovat, että Lappeenrannassa myytiin ainakin 16.10. ”Saimaan järvilohta” rapsakkaan hintaan 17,90 euroa kilolta. Kalojen kokoluokaksi arvioitiin 50-55 cm, joten ne täyttävät kalastuslaissa määritellyn alamitan (vain 40 cm) ja myös monien kalastusalueiden määrittelemän alamitan (esim. 50 cm). Lisäksi ainakin yksi myytävistä kaloista oli tiettävästi rasvaeväleikattu.

Kuvausten perusteella kalat vaikuttavat laillisesti kalastetuilta eikä niiden kauppaamisessa kuluttajillekaan ole mitään laitonta. Miksi myynti kuitenkin närkästyttää monia Saimaan järvilohen ja sen kalastuksen ystäviä?

Monien mielestä erittäin uhanalaisen kalalajin kaupallinen kalastus ei pitäisi olla missään olosuhteissa sallittua. On suorastaan irvokasta, että Saimaan järvilohen geeniperimää pyritään toisaalta kaikin tavoin suojelemaan ja toisaalta ajastaan jäljessä oleva lainsäädäntö sallii lajin vapaan kaupallisen kalastuksen. Monet päättäjät, viranomaiset ja tutkijat ministeriöissä, RKTL:ssä ja ELY-keskuksissa yrittävät työnsä puolesta edistää saimaanlohen, taimenen ja nieriän suojelua, mutta niin kauan kuin lait ja asetukset eivät velvoita kaikkia toimijoita, suojelu uhkaa jäädä lähinnä neuvonnan ja valistuksen asteelle. Koko Saimaan järvilohen tulevaisuus on käytännössä vuosittaisen emokalapyynnin ja kalanviljelyn varassa.

Mitä miettii tästä kaikesta vapakalastaja, jota yritetään sitouttaa kestävän kalastuksen periaatteisiin? Ajatteleeko hän, että nyt minun on vähennettävä entistä enemmän kalastustani, vai turhautuuko hän koko hommaan ja alkaa nuijia hengiltä kaikki veneeseensä nousevat alamitan täyttävät kalat. Miksi minun pitäisi suojella, kun ammattikalastajankaan ei tarvitse? Toivoa sopii, että järki ja saimaanlohi voittavat!

Saimaanlohi ja ammattikalastus

Miksi kalakaupan tiskillä on Saimaan järvilohta? Tietenkin siksi, että joku on sitä sinne jälleenmyytäväksi toimittanut. Tärkeämpi kysymys kuuluukin, että miksi ja miten järvilohta on kalastettu kaupattavaksi? Mahdollisuuksia on monia:

Myytävänä olleet lohet saattavat olla muun kalastuksen yhteydessä saatua sivusaalista. Jos kalat on saatu verkolla, on niiden syöminen parempi vaihtoehto kuin heittäminen takaisin järveen, sillä verkossa riutuneesta lohesta ei ole yleensä eläjäksi. Alamittaiset ja rauhoitetut kalat on toki lain mukaan pantava aina takaisin.

Verkkokalastus Saimaan järvilohen, taimenen ja nieriän vaellus- ja syönnösalueilla on todellinen taitolaji, jos tarkoituksena on kalastaa niin, että alamittaiset ja rasvaeväleikkaamattomat punalihaiset lohikalat eivät jää saaliiksi. Melkein mahdoton yhtälö. Edes muikunpyynti tiheillä verkoilla ei ole ongelmatonta, sillä yllättävän suuri osa lohi-istukkaista jää niihin jo ensimmäisenä vaellusvuotenaan. Lisäksi pienet lohet ja etenkin nieriät voivat takertua harvempiinkin verkoihin hampaistaan.

Kalat voivat olla peräisin myös nuotasta tai troolista. Siinä tapauksessa kyseessä on mitä todennäköisimmin kutumuikun pyynnin yhteydessä tapahtunut ”työtapaturma”. Jos kalat ovat pyydystä nostettaessa vielä hyväkuntoisia, ne voisi päästää takaisin Saimaaseen kasvamaan ja vaeltamaan myöhemmin ehkä jopa emokalojen pyyntipaikalle tai ainakin tuottamaan elämyksiä vapaa-ajankalastajille.

Vastuullinen ja oikein suoritettu (koneellinen) nuottaus ja jopa troolaus ovat periaatteessa hyviä keinoja korjata talteen Saimaan muikkusatoa niin, että kalakannoille ei aiheudu vakavaa uhkaa. Riittävän alhainen vetonopeus vähentää oleellisesti lohien joutumista pyydykseen ja sopivan lyhyt vetoaika lisää vapautettavien kalojen selviytymismahdolisuuksia. Ammattinsa hallitsevat ja paikalliset olosuhteet tuntevat kalastajat osaavat varmasti huomioida myös kuhanpoikaset, jos niitä alkaa esiintyä vähänkään enemmän muikun ja kuoreen joukossa.

Järvilohet uivat joskus myös isorysiin, joilla kalastetaan esimerkiksi muikkua ja siikaa. Siinäkin tapauksessa lohet voi kalastajan niin halutessa vapauttaa hyväkuntoisina. Tämän tehokkaan ja suositeltavan ammattilaispyydyksen pahimpia ongelmia taitavat ollakin norpat, jotka ovat oppineet hakemaan niistä helppoa evästä. Norpat lounastavat mielellään myös verkkoihin jääneitä kaloja, etenkin maukkaita muikkuja.

Monien mielestä ikävin vaihtoehto on, että jälleenmyyjille toimitetaan lohisiimalla pyydettyä järvilohta, jolloin kyseessä ei ole mikään vahingossa saatu sattumankala. Selkävesille viritetty kalasyöteillä varustettu koukkupyydys on todellinen lohensurma, joka ei valikoi saaliskalan kokoa eikä sen rasvaevällisyyttä/evättömyyttä. Tutkimusten mukaan hyvin suuri osa syöttikoukun syvälle nielevistä lohista kuolee, vaikka ne siimasta elävänä vapautettaisiinkin.

Päivitetyssä Järvilohistrategiassa on suunnitelma lohen siimapyynnin lopettamiseksi kokonaan, mutta ainakin toistaiseksi se on laillinen kalastusmuoto. Eräät osakaskunnat ovat toki kieltäneet lohisiiman, mutta estääkö sekään osakkaan kalastusta, jos tämä päättää käyttää laillista kalastusoikeuttaan? Muun muassa tästä periaatteesta käydään oikeutta Lappeenrannassa 23.-24.10, kun ratkaistaan Solkein osakunnan ja ammattikalastajan välille kehkeytynyttä riitaa troolausoikeuksista.

Saimaan järvilohen suojelussa ja sen kestävän kalastuksen järjestelyssä on nyt suurin pallo lainlaatijoilla. Niin kauan kuin lait ja asetukset sallivat uhanalaisten lajien kaupallisen pyynnin eikä laki muutenkaan säätele nykyistä paremmin arvokkaan sisävesilohemme kalastusta, menee laajojen piirien tekemä suojelutyö ainakin osittain hukkaan.