Jos osakaskunta ei salli alueellaan troolikalastusta, voiko kalastaja myöntää itse itselleen kalastusluvan itse määrittelemäänsä hintaan?

Luvattomasti troolattua saalista. Kuva: Solkein osakaskunta.

Saimaalla Solkein osakaskunnan vesillä tapahtuneen luvattoman troolauksen selvittely jatkuu (vert. edellinen kirjoitukseni). Asialleen omistautuneet toimijat ovat lähettäneet medialle muhkean paketin tapaukseen liittyviä asiakirjoja. Ensimmäinen todella totinen paikka on 23.10. tapahtuva oikeudenkäynti. Koska ilmassa leijuu ennakkotapauksen makua, prosessi jatkunee ylemmissä oikeusasteissa, jos oikeus myöntää ratkaisulleen valitusluvan.

Luvattomaksi väitettyä troolausta jo vuonna 2011

Kiista luvattomaksi väitetystä troolauksesta Solkein osakaskunnan alueella alkoi 3.10.2011, kun ensimmäinen trooliveto tapahtui. Sitä seurasi lokakuun aikana kuusi muuta troolausta. Osakaskunta teki  asiasta rikosilmoituksen, jonka esitutkinta keskeytyi sen jälkeen, kun Etelä-Karjalan ELY -keskus antoi tapauksesta lausunnon.

Osakaskunta oli jo vuoden 2003 vuosikokouksessaan kieltänyt troolauksen kalastusmuotona troolin koosta riippumatta. Vaikka osakaskunta ei missään vaiheessa ollut kumonnut tekemäänsä kieltoa, tulkitsi lausunnon antaja vuonna 2003 tehdyn päätöksen koskevan vain tiettyä hakemusta ja katsoi, että se ei liity vuonna 2011 tapahtuneeseen troolaamiseen lainkaan. Kalastajan mielestä hänellä oli oikeus kalastaa osakaskunnan vesialueella, koska sitä ei ole vuoden 2010 pöytäkirjassa erikseen kielletty. ELY-keskuksen mielestä troolipyynnin harjoittaminen oli kuitenkin hyvin kyseenalaista, koska troolin yksikköarvoa ei ole määritelty lain edellyttämällä tavalla eikä troolipyyntiin ole myönnetty erillistä lupaa.

Sen jälkeen, kun esitutkintaa rajoitettiin (asianro E 12/377), pyysi Solkein osakaskunta asianajajansa välityksellä esitutkinnan jatkamista sillä perusteella, että päätös oli osakaskunnan mielestä tehty puutteellisen tai virheellisen tiedon perusteella. Osakaskunnan mukaan vuonna 2003 tehty troolauskieltopäätös ei koskenut ainoastaan yksittäistä lupahakemusta, vaan pöytäkirjan sanamuoto viittaa vahvasti siihen, että troolausta on ollut tarkoitus kieltää yleisesti ja toistaiseksi. Osakaskunta pitää ammattikalastajan harjoittamaa troolikalastusta joka tapauksessa luvattomana.

Koska osakaskunta ei ollut määritellyt troolin pyydysyksikköarvoa (miksi olisikaan, koska troolaus kiellettiin?), kalastaja arvioi itse troolinsa 75 yksikön arvoiseksi. Koska kalastajalla oli omistuksen ja vuokrauksen perusteella oikeus vain 12 yksikköön, hänen olisi pitänyt anoa erillistä troolauslupaa. Sen sijaan, että kalastaja olisi anonut troolikalastuslupaa viemällä asian osakaskunnan kokouksen käsiteltäväksi, hän oli itse ”myöntänyt” itselleen 63 lisäyksikköä ja määrännyt myös niiden hinnan.

Osakaskunnan mielestä kalastajan toiminta on selvästi täyttänyt rikoslain 28 luvun 10 §:n tunnusmerkistön. Tämä koski siis jo vuoden 2011 aikana tapahtunutta troolausta Solkein osakaskunnan alueella. Helsingissä 29.2.2012 kirjattu esitutkinnan jatkamispyyntö päättyy toteamukseen, että osakaskunta ei voi järjestää kalastusta alueellaan kalastuslain vaatimalla tavalla, mikäli kalastajat omavaltaisesti päättävät miten haluavat kalastusta harjoittaa.

Lakimiestä tarvittiin jälleen 20.3.1012, kun Solkein osakaskunta antoi vastauksensa asiassa nro L 12/1229. Siinä osakaskunta kiisti ammattikalastajan tekemän kanteen ja vastusti kaikkia kantajan vaatimuksia.

Kantaja eli kyseessä oleva ammattikalastaja oli vaatinut osakaskunnan joulukuussa 2011 pidetyssä kokouksessa tekemän (vaikka entinenkin kielto oli voimassa, kirjoittajan huom.) troolauskieltopäätöksen kumoamista. Lisäksi kantaja oli vaatinut troolin yksikköarvoksi 50 pyydysyksikköä ja lisäyksikön hinnaksi 5 euroa ja että kantajalla olisi oikeus tarvitsemaansa määrään yksiköitä.

Osakaskunta piti vaatimuksia perusteettomina. Lainaan tähän osakaskunnan vastauksesta muutamia kohtia:
— Kalastuslain 1 §:ssä ilmaissut tavoitteet eivät tarkoita sitä, että jokaisen kalastajan (edes ammattikalastajan) tulisi itse saada päättää miten ja missä laajuudessa hän haluaa kalaa ottaa talteen. Täysi vapaus mahdollisesti maksimoisi kalavaran hyödyntämisen hetkellisesti mutta tilanne olisi kestämätön.
— Muikkukanta, joka on troolikalastuksen ensisijaisena kohteena, on paremmin talteen otettavissa nuotalla. Ammattimaista nuottakalastusta harjoitetaankin Solkein osakaskunnan alueella, joten muikkukanta ei ole alihyödynnetty. Lisäksi myös kantaja itse harjoittaa nuottakalastusta naapurivesialueella, joten ei ole estettä, miksi hän ei voisi toimia näin myös Solkein alueella.
— Troolikalastuksen kieltäminen on Solkein tapauksessa ollut … kalataloudellisesti perusteltua. Troolikalastus on erittäin tehokas kalastusmenetelmä, mutta trooliin jää myös muuta saalista, kuin tavoiteltu muikku. Tämä vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi uhanalaisen Saimaan lohen ja muihin sivusaaliiksi jäävien lajien kantoihin.
— Lisäksi suuri osa kalastuksen kohteena olevista muikuista pääsee uimaan troolin läpi. Troolin läpi uineet kalat pääosin kuolevat. Tämä koskee erityisesti pieniä muikkuja, jotka eivät ole vielä kuteneet. Kalastuksen kestävyyden kannalta olisi tärkeä, että kala ehtii kutea ennen kuin se kalastetaan pois. Saalis on tästä johtuen taloudellisemmin talteen otettavissa muilla pyydyksillä. Nämä näkökulmat huomioon ottaen ei ole poissuljettua, että troolikalastus jopa voidaan katsoa kalastuslain 29 §:n vastaiseksi.

Oikeuksiensa puolesta taisteleminen on käymässä osapuolille jo melko kalliiksi päätellen siitä, että Solkein osakaskunta vaati jo keväällä kantajalta 2959 euron suuruisten oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Prosessin jatkuessa summa tietysti sen kuin paisuu. Taitavat jäädä kalanistutukset vähiin, jos osakaskunta tuomitaan oikeudessa häviäväksi osapuoleksi.

Ennen luvattomia troolauksia Solkein osakaskunta istutti alueelleen vuosina 2009-2011 järvilohen poikasia yhteensä 10785,14 euron arvosta eli todella merkittävän määrän. Kanteen takia tälle vuodelle varattu lohi-istutus jäi osakaskunnalta väliin, mutta kuhaa sentään istutettiin ja harjusta on tulossa aivan näinä päivinä.

Missä mennään?

Troolausta harjoittavalla ammattikalastajalla on tällä hetkellä käytössään 70 Solkein osakaskunnan lupayksikköä (joista 54 on vuokrattu Metsähallitukselta), mutta ei edelleenkään osakaskunnan myöntämää troolauslupaa. Kalastaja on saanut tukea Etelä-Karjalan ELY-keskukselta, jonka asiantuntijoiden mukaan ammattimainen troolikalastus on käytännössä ainut tapa saada merkittäviä määriä muikkua kuluttajalle asti. Sen mukaan troolaamisen kieltämiselle ei ole kalataloudellisia perusteita Saimaalla.

ELY-keskuksen lausuntoa voi jokainen arvioida suhteuttamalla sitä vaikkapa Kuivasen osakaskunnan (Solkein naapuri, jonka alueella saa troolata) saalistilastoon, jonka mukaan sen alueelta saatiin vuonna 2011 troolilla noin 8000 kg muikkua ja (koneellisesti) nuottaamalla 12 000 kg! Suhde näyttää olleen kutakuinkin sama myös vuosina 2008-2010. Nuotalla on siis saatu enemmän saalista kuin troolilla, ja kalastajana on ollut samainen henkilö, jonka edesottamuksista on kyse. Ja eiköhän nuo nuottamuikutkin liene päätyneet kuluttajille asti.

ELY-keskus on myös vähätellyt näkyvästi troolikalastuksen yhteydessä saatavan järvilohi- ja taimensaaliin suuruutta. Elämään on jäänyt muun muassa Ylen uutisessa heitetty lausunto, että tutkimuksen mukaan järvestä nousee suunnilleen yhtä paljon jalokalaa kuin huono moottoriuistelija saa päivässä. Mainittua tutkimusta on arvosteltu perustellusti siksi, että tutkimus on tehty pääosin alueella, jossa ei juurikaan esiinny järvilohta, taimenta tai nieriää. Niinpä koetroolauksen järvilohenkalastustehoksi ilmoitettiin keskimäärin vain 0,3 kg/h. Tutkimusta oikein tulkitsemalla voi kuitenkin nähdä, että lohipitoisimmilla vesillä Kyläniemen pohjoispuolella Petranselällä lohta saatiin sivusaaliina jo 1,8 kg/h. Tämä siis koetroolilla, joka oli pienempi kuin ammattikalastajan käyttämä pyydys.

Troolilla saa siis tutkitusti järvilohta, mikä ei ole mikään ihme, koska lohet jahtaavat samoja muikkuparvia, joita troolaajat pussittavat. Ja mitä nopeammin troolia vedetään, sitä varmemmin lohetkin trooliin jäävät. Huonon moottoriuistelijan saalis on muuten ”tutkitusti” 0,0 kg/h – ainakin, jos uistellaan alueella jossa ei ole lohta.

Pinnalle jäänyttä kuollutta muikkua. Kuva: Solkein osakaskunta.Tämän syksyinen kalastuskärhämä alkoi 29. syyskuuta Solkein osakaskunnan alueella tapahtuneesta troolauksesta, jota osakaskunnan kalastuksenvalvojat seurasivat paikan päällä. Troolin keskinopeudeksi mitattiin 4,5 km/h ja viimeisen tunnin aikana saalispussin jo painaessa noin 3,5 km/h. Kalastuksenvalvojan raportti paikan päältä on jäätävää luettavaa. Tässä muutama stilisoitu lainaus:

— Niinhän siinä kävi, ettemme alukseen päässeet tarkastamaan saalista, meitä vielä voimassa olevia valvojia oli kaksi kappaletta, NN ja minä. NN esitti, että meillä valvojilla on oikeus tarkistaa saalis, johon X1(= ammattikalastaja) vastasi: ”Painukaa siitä helvettiin!” — Keskustelimme myöhemmin ihan asiallisesti saaliista, mutta alukseen emme päässeet, kun X2 (kalastajan kumppani) osasi niin vakuuttavasti asian esittää, ettei meillä ole siihen oikeuksia, aloin sitten epäillä itseäni. — X2 heitti saaliskasan päällä olevat järvilohet (6 kpl) pois ja ne taisivat jopa lähteä ihan elävinä uimaan. Ne kaikki oli noin 55 cm pulleita hyvin voivia lohia. Yhtäjaksoinen veto alkoi klo 12.00 ja päättyi klo 16.30, eli kesti 4,5 tuntia, kun viime vuonna eka veto ei ollut edes 30 minuuttia, kun joutuivat tyhjentämään pussit. Arviolta 4,5 tunnin jälkeen muikkuja oli noin 1000 kiloa ja mainittakoon vielä, että troolin jäljiltä jäi veteen ihan älytön määrä kuolleita pieniä muikkuja. — Ikimuistoinen uistelureissu se oli ja minun 20-vuotisen valvojaurani loppuhuipennus.

Kuvatun troolivedon ”järvilohitehoksi” voi arvioida vähintään noin 3,3 kg/h, sillä näkyvillä ollut 4,5 tunnin saalis oli yhteensä noin 15 kg. Kuinka paljon lohta oli vielä muikkujen seassa syvemmällä saalislaatikossa, jäi kalastuksenvalvojilta tutkimatta. Vuosi sitten (3.10.2011) tapahtuneessa ensimmäisessä ja vain 30 min kestäneessä troolauksessa saatiin todistajien mukaan ainakin 5 kpl kooltaan 3-5 kg lohta. Tästä voisi laskea troolauksen järvilohen pyyntitehoksi tässä yksittäisessä tapauksessa jopa 40 kg/h!

Olisinpa minäkin yhtä huono moottoriuistelija, niin ei tarvitsisi uistella kuin puoli tuntia joka toinen kesä!

Veri kuumana höyryy ja nupissa elysee

Viimeinen väliotsikkoni on muistikuva jostakin takavuosien Syksyn Sävelen renkutuksesta. Solkein osakaskunnan puolustajien mielestä tämän syksyn yksitoikkoinen sävel on ollut Etelä-Karjalan ELY -keskuksen antamat lausunnot, jotka puoltavat lähes kritiikittömästi troolausta Saimaalla.

Jännäksi menee. Pitäisiköhän tulla ihan paikan päälle Lappeenrannan käräjäoikeuteen tiistaina 23.10 klo 10.00?

Jupakkaan liittyvä uutinen seuraavassa blogissani.

Juttua on muokattu 16.10. ja siitä on poistettu vahvistamaton tieto.