Ensimmäinen kalastuslakimuna kuoriutuu pitkän hautomisen jälkeen 1.4. Ovatko myöhemmin maailmaan putkahtavat poikaset samaa sukua, vai onko pesässä käenmuna?

Yleiskalastusta useammalla vavalla?Voisiko tulevaisuudessa olla mahdollista uistella valtakunnallisella vieheluvalla useammalla kuin yhdellä vavalla kalastajaa kohti?

Kun kalastuslain uudistus polkaistiin käyntiin Matti Taneli Vanhasen muinaisen toisen hallituksen aikana syksyllä 2008, kuvittelin pienessä päässäni, että meillä olisi jo vuoden tai parin päästä uudet kujeet kalavesillä. Mutta eihän se niin mennyt: lakia valmistelemaan perustettiin roppakaupalla työryhmiä ja niihin haalittiin kymmenittäin jäseniä.

Suuri kokkilauma ei takaa keitoksen makua eikä sopan kypsymistä ajoissa. Olisi Matti V vain tilannut koko lakipaketin minulta, niin olisi saanut valmista vikkelämmin.

Määräajassa ei tullut valmista, mutta mietintöjä senkin edestä. Ainoa iloinen perhetapahtuma koettiin valvontajaoston osapesässä, josta putkahtaa tulevana aprillipäivänä maailmaan ihan kelpo jälkeläinen.

Huhtikuun alussa voimaan tulevassa kalastuslain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on paljon hyvää. Kaikki niin sanotut seisovat pyydykset on jatkossa merkittävä näkyvästi ja niissä on oltava kalastajan nimi ja yhteystiedot. Verkot on merkittävä molemmista päistään, että vesilläliikkujat näkevät paremmin pyydyksen todellisen sijainnin.

Merkkilippujen kokoa pienennettiin jostain syytä nykyisestä, sillä lipun on oltava jatkossa vähintään 120 cm (ennen 150 cm) vedenpinnan yläpuolella ja kooltaan 20 x 20 cm (ennen 30 x 30 cm). Katiskan merkin on oltava läpimitaltaan vähintään 15 cm.

Kalastuksenvalvojalle tulee oikeus tarkistaa saalis, pyydys ja kulkuväline. Valvojalla on kuun alusta alkaen oikeus pysäyttää tarkastettava kalastaja ja vaatia häntä todistamaan henkilöllisyytensä. Tarkastettuun pyydykseen on kiinnitettävä valvojan nimi ja yhteystiedot. Vesialueen omistajalle jää oikeus tarkastaa pyydys ja ottaa se talteen, jos pyydyksessä ei ole kalastuslupaa.

Eniten ennakkoporua on kuultu lain vaatimuksesta laskea alamittaiset kalat aina takaisin veteen niiden kunnosta huolimatta. ”Tuhlauksen” perään itkevät etenkin eräät verkkokalastajat, jotka pelkäävät ”isojen” alamittaisten lohien ja taimenten sotkeutuvan joskus heidän pyydyksiinsä. Lain kanssa on kuitenkin elettävä – ja hyvä niin. Tarvittaessa on muutettava omaa kalastustaan. Liian tiheäsilmäiset verkot voi korvata ainakin osittain esimerkiksi katiskoilla, rysillä ja nuotilla.

Valvonta-asiat menivät kutakuinkin ”miumau mukkaan”, mutta jatkosta en ole niinkään varma. Niin sanottu yhden kortin malli lilluu pyörteisessä virrassa puuskittaiseen vastatuuleen ja on ajautumassa ties minne. Kysymys on lähinnä kalatalouden rahoituksesta eli käytännössä lupamaksuista. Suomen Vapaa-ajan kalastajien keskusjärjestö SVK on sanoutunut irti koko yhden kortin mallista ja haluaa säilyttää entisen kaltaisen maksujärjestelmän eli pitää erillään kalastusveron (= valtion kalastuksenhoitomaksun) ja läänikohtaisen viehekortin.

Vapaa-ajan kalastaja -lehden numerossa 2-2012 olevan jutun mukaan yhden kortin malli tuo kalastajille valtavasti lisämaksuja. Lehden arvion mukaan muulla kuin viehekortilla kalastavat 200 000 kalastajaa joutuvat maksamaan lisää 2,6 miljoonaa ja 100 000 eläkeläistä maksavat 3,5 miljoonaa. Yhteensä vetouistelijat, erityiskalastuskohteissa kalastavat, verkkokalastajat, katiskanuittajat ja eläkeläiset pulittavat 6,1 miljoonaa ylimääräistä. Vain 90 000 nykyisellä viehekortilla kalastavaa saa yhteensä 1,8 miljoonaa alennusta.

Suomea mainostetaan sopimusyhteiskunnaksi. Osaamme tehdä vaikeita ja kipeitä ratkaisuja hyvinvointiyhteiskunnan pelastamiseksi. Valitettavasti kalastusasiat eivät näytä keikkuvan tärkeysjärjestyksen keulilla, koska lainvalmistelijat eivät kykene tekemään kaikkia osapuolia tyydyttäviä kompromisseja, vaan moittivat epäonnistumisesta(an) muita osapuolia.

Jos porukalla ei synny kunnon tulosta, syy on usein koko porukassa. SVK (jonka jäsen itsekin olen) moittii maa- ja metsätalousministeriötä, kalatalouden keskusliittoa ja joitakin keskustelufoorumien kirjoittajia (!) yhden kortin mallin yksinkertaisuuden ylistämisestä ja väittää kortin olevan Musta Pekka.

Pahinta yhden kortin mallissa on SVK:n mukaan se, että se lisää kalastuksen perusmaksuja. Totta, mutta eivätkö lisääntyvät maksut toisi myös lisää varoja kalastuksen hoitamiseen? Vai onko kyse siitä, mihin tai kenelle nuo ylimääräiset rahat mahdollisesti menisivät?

Jos minä saisin päättää, lisävarat käytettäisiin ensisijaisesti kalavesien hoitoon, kalantutkimukseen, kalastuksenvalvontaan ja käyttökorvauksina kalavesien omistajille. Järjestöjen toiminta on rahoitettava pääasiassa jäsenmaksuilla ja mahdollisilla erikseen harkittavilla avustuksilla – ei lakiin perustuvilla kiinteillä tuloilla.

Kalahatusta vedetty kalastuslakialoite

Säästääkseni veromaksajilta kalastuslakien hautomismaksuja julkaisen tässä lyhyen lakiluonnoksen:

1. Entinen kalastusvero eli valtion kalastuksenhoitomaksu viskataan historian roskakoriin ja se korvataan kalastusvälineiden ja palvelujen arvonlisäverosta saatavalla korvamerkityllä siivulla. Tutkimuksen ja hallinnon riittävä rahoitus taataan lailla.

2. Läänikohtaiset vieheluvat korvataan valtakunnallisella vieheluvalla, joita kalastaja voi ostaa haluamansa määrän. Yhdellä luvalla saa käyttää yhtä viehettä. Alle 18- ja yli 64-vuotiaat voivat kalastaa yhdellä vieheellä ilman maksua.

3. Kalavesien omistajille korvataan yleiskalastusoikeuksien käytöstä aiheutuva rasitus täysimääräisesti.

4. Onkiminen ja pilkkiminen ovat jatkossakin kaikille maksuttomia yleiskalastusoikeuksia. Lisäksi kalastaja saa käyttää yhtä katiskaa tai muuta vastaavaa vähäarvoisen kalan pyydystä. Tämän jokamiespyydyksen suurin koko määrätään asetuksella.

5. Erityiskalastuskohteissa ja muilla lupa-alueilla riittää kalaveden omistajan myöntämä (myymä) kalastuslupa. Omistajat maksavat omilla vesillään vain itse määräämänsä maksut.

6. Kalavesille pääsyä helpotetaan järjestämällä tarvittaessa lisää veneenlasku- ja pysäköintipaikkoja. Tämä on lähinnä kuntien tehtävä ja siihen voi (ja täytyy) käyttää muitakin kuin kalastuslupamaksuista saatavia varoja.

Malli on vapaasti käytettävissä ja jalostettavissa.