Ristiinassa ratkaistaan tänäkin talvena, kuka on taitavin ja onnekkain pilkkijä ja huristelee kotimatkan uudenkarhealla henkilöautolla.

Autopilkissä saa suurimmalla ahvenella uuden auton

Jo perinteeksi muodostunut pilkkikisa on tänä vuonna lauantaina 3.3.2012. Koko perheen kevättapahtuman järjestää viime vuoden tapaan ristiinalainen Majatalo Ristina Oy yhdessä paikallisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Tapahtuman junailijoiden ydinporukka on käsittääkseni lähes entisensä, joten rutiinia kaiken viemiseksi onnellisesti läpi löytyy. Ydinhenkilöitä ovat yrittäjä Vesa Laihanen, nuorisotyöntekijä Jukka Taivalantti ja kalastusopas Aki Hirvonen, joista viimeksi mainittu tuli kaikissa aikaisemmissa kisoissa ansiokkaasti toimineen opistoupseeri evp Pertti Pukarisen tilalle.

Kisanäyttämönä on tuttu Saimaan Pökkäänlahti aivan Ristiinan kirkonkylän välittömässä läheisyydessä. Parkkipaikoilta on vain parin sadan metrin matka kisakeskukseen, jona toimii uimalan ranta-alue. Kisakeskuksessa on päivän mittaan markkinat ja muuta oheistoimintaa huoltojoukkojen ja muun yleisön viihdyttämiseksi.Kaikki voittokaloja?

Pääpalkintona olevan uuden auton (VW Polo) ja muiden palkintojen saajat ratkaistaan kunkin kalastajan saaman suurimman ahvenen painon perusteella. Menestyäkseen kilpailussa ei siis tarvitse muuta kuin pilkkiä yksi ainoa riittävän kookas raitapaita. Koska pääpalkinnon arvoinen ahven on vuosien mittaan painanut tyypillisesti ”vain” 250-400 grammaa, on kisa todellakin kenen tahansa voitettavissa.

Koska kilpailualue on verraten pieni ja kyse on vain yhden ahvenen saamisesta, ei kilpailu ole missään nimessä samanlainen kovaa kuntoa vaatia juoksukilpailu kuin tavanomaiset pilkkikisat (mm. SM), joissa kokonaissaalis ratkaisee. Takarajalle ei tarvitse juosta kieli vyön alla, ja se takarajakin on kaikkien saavutettavissa vain muutaman sadan metrin päässä lähtöalueelta.

Kaikki osanottomaksun maksaneet kilpailijat kamppailevat tasa-arvoisesti pääpalkinnosta. Tämän autosarjan lisäksi kisajärjestäjät palkitsevat erikseen naisten, nuorten ja miesten sarjan kolme parasta. Myös lapsille järjestetään päivän mittaan pieni kilpailu, jossa kaikki osallistujat saavat palkinnon.

Kilpailun säännöt eivät näy vielä tätä kirjoitettaessa tapahtuman päärahoittajan Ristina Oy:n sivuilla, mutta ne lienevät kutakuinkin entiset. Sallittuja välineitä ovat tavanomaiset pilkkionget ja syötit. Tärkein muista kilpailuista poikkeava sääntö on se, että kilpailukala on toimitettava välittömästi saamisen jälkeen elävänä kilpailun järjestäjille jo jäällä. Kala varustetaan kilpailijan nimellä ja viedään punnittavaksi. Suurimpien kalojen painot myös kuulutetaan kilpailijoille lähes reaaliajassa.

Kilpailuaika on neljä tuntia klo 12-16. Koska voittokala voi iskeä milloin tahansa kenen tahansa pilkkiin, jännitystä riittää kisan viimeiselle minuutille asti. Ainakin kerran voittokala saatiin vain 10 minuuttia ennen loppulaukausta.

Suurta yleisöä ja kilpailijoita askarruttanee talven jäätilanne. Kestääkö Pökkäänlahden jää pilkkijöitä? Kisajärjestäjät tuntevat tietenkin vastuunsa ja mittaavat jään kantavuuden huolella koko kilpailualueella. Tällä hetkellä näyttää jo onneksi selvästi paremmalta kuin vielä pari viikkoa sitten. Jään kokonaispaksuus on jo kohtalainen ja kilpailualeella on jään päällä vain vähän lunta.

Kuinka se suuri napataan?

Ristiinan autopilkkien voittokala on vuosien mittaan saatu melko tavanomaisin menetelmin. Kaikkien aikojen ensimmäinen voittokala haukkasi muistaakseni tasapainopilkkiä, mutta useimmiten auto on pokattu pystypilkillä, jonka tapsissa killuu pieni morri. Onnellisten voittajien joukossa on ollut niin onnekkaita satunnaisia pilkkijöitä kuin ahkerasti kilpailuja kiertäviä konkareitakin.

Silmä on hyvä ison ahvenen syöttiSyöttinä useimmat suuren ahvenen tavoittelijat käyttävät tuhtia kärpäsentoukkakimppua, mutta toki muitakin vaihtoehtoja kannattaa kokeilla. Vanha ja joskus erittäin toimiva syötti on kalansilmä, joka on kaivettu vasta ongitun (ja ensin lopetetun) ahvenen tai särjen päästä. Silmän viereen voi koukkuun sujauttaa vielä punaisen kärpäsen- tai surviaisentoukan väriä antamaan.

Koska itse en ole pilkkijänä missään nimessä mikään tekijämies, en pysty antamaan kunnon vinkkejä kaikkein tärkeimmästä eli siitä, miten pilkkiä on uitettava. Paras uittamistekniikka riippuu tietenkin käytetystä vieheestä, siimasta ja syötityksestä sekä ennen kaikkea olosuhteista. Kokeneimmat pilkkiketut muuttavat taktiikkaansa myös veden värin, valaistuksen, syvyyden ja jopa kanssakilpailijoiden (mm. häiritsevä melu) mukaan.

Jos saalista ei ala kuulua, kannattaa vaihtaa pilkkiä, syöttiä, uittotekniikkaa ja kalapaikkaa. Vai pitäisikö sittenkin kököttää kaikessa rauhassa samalla paikalla – eihän sitä koskaan tiedä?

Tervetuloa Ristiinaan maaliskuun ensimmäisenä viikonvaihteena!

Kirjoittajalla ei ole taloudellista sidettä kilpailun järjestäjiin.