International Game Fish Association (IGFA) on julkaissut taas jokavuotisen ennätyskirjansa. Onko siinä mitään suomalaista kalastajaa kiinnostavaa?

IFGA 2012

IGFA ja sen kirjaamat saaliskalojen maailmanennätykset kiinnostavat minua komeiden kalojen ohella myös ilmiönä. Mikä saa kalastajat jahtaamaan ennätyksiä ympäri maailmaa? Hiveleekö munaskuita oman nimen näkyminen maailmanlaajuisen järjestön tilastoissa. Olisiko ihanaa olla rikas ja lahjoittaa IGFAlle vaikkapa 1000 000 dollaria ja päästä jäseneksi Hemingway Societyyn, tai olla edes nousukas ja päästä 2500 dollarin lahjoituksella Heilner Societyyn?

Muutama päivä sitten postilaatikkoon jytkähtänyt IGFA World Records Game Fishes 2012 -opus on A4-kokoinen ja peräti 510-sivuinen järkäle täynnä ennätyskalastusta ja -kaloja. Ennätystilastojen ohella sen kiinnostavinta antia ovat monet artikkelit kalastusvälineistä, -menetelmistä ja paikoista sekä maailmankuuluista urheilukalastajista.

Amerikka ja Suomi poikkeavat toisistaan monessa suhteessa. Atlantin takana saa menestyä ja onnistua vaikka kuinka hyvin ilman, että joutuu kadehtijoiden nollaus- ja mollausyritysten kohteeksi. Ihailijat korkeintaan pohtivat, että kuinka minäkin voisin menestyä yhtä hyvin. Meillä Suomessa menestyjää kadehditaan ja aletaan setviä, että millähän vilungilla sekin on tuohon asemaansa päässyt, ja yritetään alentaa menestyjä takaisin muiden tasolle.

Suomessa eivät saa menestyä muut kuin urheilijat – ja heille se on sitten pakollista. Jos et voita ”Lööppiä”, olet p-a, kuten esimerkiksi ralliautoilija Mikko Hirvosta on tietyillä palstoilla ”arvioitu”. Mikko on kuitenkin kiistattomasti yksi maailman parhaista urheilijoista lajissaan.

Ennätyskalastuksen kiistämätön mestari on Martin Arostequi, joka kirjautti vuonna 2011 peräti 72 IGFAn hyväksymää maailmanennätystä. Määrä on huikeat 12,5 % kaikista hyväksytyistä ennätyksistä! Valtaosan (50 kpl) uusista ennätyksistään Martin A teki uudessa All-Tackle Length -kategoriassa, joissa mitataan vain kalojen pituus ja kalat päästetään elävänä takaisin veteen. Eikä siinä kaikki, sillä Arostequin ruokakuntaan osui lisäksi 17 Roberta G. Arostequin ja 15 Martini Arostequin tekemää ennätystä – ainakin.

Tunnettu valokuvaaja ja maailmaa matkaava kalastaja Matt Harris on kirjoittanut 12-sivuisen artikkelin viidestä parhaasta kalapaikasta, joissa on käytävä ennen kuolemaa. Hänen mielestään paras paikka kalastaa atlantinlohta on Yokanga-joki Kuolan niemimaalla, tarpoonin kalastuksen Mekka on Isla de Juventud Kuubassa, riikinkukkobassit ovat parhaimmillaan Agua Boa -joella Brasiliassa, Craigin ”salaisen virran” taimenet Uudessa Seelannissa ovat vailla vertaa eikä mikään voita Intian Valtameressä olevan Cosmoledon saaren vesillä nappaavia jättipiikkimakrilleja. Olethan bongannut ne jo kaikki? Minä en, ja taitaapa jäädä tässä elämässä väliin.

Uusia IGFAn hyväksymiä ennätyksiä pituusluokissa

Hauki (esox lucius) 90 cm
Taimen (salmo trutta) 64 cm
Kirjolohi (oncorhynchus mykiss) 71 cm
Kuha (sander lucioperca) 65 cm.

Vapaana ovat vielä esimerkiksi harjuksen, nieriän, merilohen ja järvilohen pituusennätykset. Meille tutut ahven, siika ja särkikalat karppia lukuun ottamatta eivät valitettavasti kuulu tähän ennätyskategoriaan. Ja nuo nykyiset voimassa olevat enkatkin ovat jopa meillä Suomessa täysin lyötävissä, melkein kenen tahansa toimesta.

Kaikkien välineiden ennätyksiä

Ahven (perca fluviatilis) 2,9 kg, Kalle Vaaranen, Kökar, Suomi, 4.9.2010
Ankerias (anguilla anguilla) 3,6 kg
Harjus (thymallus thymallus) 2,18 kg
Hauki (esox lucius) 25 kg
Järvilohi (salmo salar) 12,13 kg
Karppi (cyprinus carpio) 34,35 kg
Kirjolohi (oncorhynchus mykiss) 21,77 kg
Kuha (sander lucioperca) 11,42 kg
Lahna (abramis brama) 6,01 kg
Lohi (salmo salar) 25,89 kg
Made (lota lota) 11,4 kg
Nieriä (salvelinus alpinus) 14,77 kg
Siika (merlangius merlangus) 3,11 kg
Sorva (scardinus erythropthalmus) 1,58 kg
Taimen (salmo trutta) 18,82 kg
Toutain (aspius aspius) 5,66 kg
Turska ( gadus morhua) 44,79 kg
Vimpa (vimba vimba) 1,14 kg.

Kalle Vaarasen ahvenennätys on todella kovaa luokkaa.

Siimaluokkaennätyksiä

Seuraavassa heti kalalajin perässä oleva numero tarkoittaa siimaluokkaa. Esimerkiksi luokassa 02 on siima suurin sallittu vetolujuus 2 kg. Tippet tarkoittaa vastaavasti perhokalastuksessa käytettävän kärkiperukkeen siimaluokkaa.

Harjus
01 1,14 kg
02 1,18 kg
03 1,8 kg
04 vapaa
06 0,59 kg Indalsjoki, Ruotsi Ville Johannes Toivonen, 15.11.2009
08 vapaa
10 vapaa
Tippet 01 0,66 kg
Tippet 02 1,19 kg
Tippet 03 1,64 kg
Tippet 04 vapaa
Tippet 06 vapaa
Tippet 08 vapaa
Tippet 10 vapaa
Kaikki lasten ja nuorten ennätykset vapaita.

Järvilohi
01 1,87 kg
02 5,92 kg
03 8,13 kg
04 10,48 kg
06 2,8 kg
08 3,09 kg
10 1,55 kg
15 10,76 kg
F-Junior vapaa
F-Smallfry vapaa
M-Junior 1,81 kg
M-Smallfry 2,86 kg
Tippet 01 vapaa
Tippet 02 1,58 kg
Tippet 03 12,13 kg
Tippet 04 1,36 kg
Tippet 06 11,2 kg
Tippet 08 1,81 kg
Tippet 10 3,4 kg

KuhaVille Johannes Toivonen ja ennätyskuha
01 0,51 kg
02 8,8 kg
03 3,97 kg
04 4,65 kg
06 4,82 kg Kiskonjoki, Suomi, Ville Johannes Toivonen, 29.6.2009
08 3,64 kg Kemiö, Suomi, Ville Johannes Toivonen, 2.10.2010
10 6,54 kg
F-Junior vapaa
F-Smallfry 1,85 kg
M-Junior vapaa
M-Smallfry 1,13 kg
Tippet 01 vapaa
Tippet 02 vapaa
Tippet 03 vapaa
Tippet 04 11,15 kg
Tippet 06 3,14 kg
Tippet 08 4,53 kg
Tippet 10 3,85 kg.

Kalle Vaaranen ja Ville Johannes Toivonen lienevät ainoat suomalaiset IGFAn ennätysluetteloissa, sillä kalastusopas Juha Happonen menetti ennätyksensä (kuha 5,65 kg siimaluokassa 10) hollantilaiselle P. C. Ouwendijkille (6,54 kg). Tai oikeastaan Juha ei menettänyt ennätystä, sillä kaikki IGFAn hyväksymät ennätykset ovat tekijälleen ikuisia.

Erän sivuilta tuttu Juha Happonen esiintyy kuitenkin IGFAn vuosikirjassa ainoana suomalaisena IGFAn kalastusoppaana. Yrityksen kotisivut: www.happonen.info. Neljäntenä suomalaisena IGFAn vuosikirjassa mainitaan järjestön kansainvälisen komitean jäsen Pekka Salo, joka on monista hienoista kalastusartikkeleistaan tuttu toimittaja ja taitava kalastaja.