Inuiiteilla ja saamelaisilla sanotaan olevan enemmän lunta tarkoittavia sanoja kuin muilla kansoilla, mutta löytyy niitä vivahteita suomenkielestäkin.

Huurteisia pihapuita kylmänä talvi-iltana

Päätin selvittää itse käyttämäni lumeen liittyvät sanat. Istahdin aamuhämärässä sorvin ääreen ja annoin katseen harhailla lasin takana lumisessa puutarhassa. Kirjoitin ensin allekkain sanat, joita olen mielestäni käyttänyt tai ainakin ajatellut elämäni aikana. Kaikkia en varmaan saanut palautettua mieleeni, mutta yllätyin positiivisesti luettelon pituudesta.

Sanastooni tuli reilut puolensataa sanaa, joista osa tarkoittaa samaa tai lähes samaa. Seuraavassa luettelossa olevat sanojen selitykset ovat omia käsityksiäni sanojen merkityksistä. Määritelmäni saattavat poiketa yleisesti hyväksytyistä ja esimerkiksi netissä olevan synonyymisanaston selityksistä.

Toisaalta sanastoissakin on virheitä. Esimerkiksi kuura ja huurre eivät ole synonyymejä, vaikka netin synonyymisanakirja niin väittääkin.

Lumen painosta taipunut katajaTykky ja tykkylumi ovat myös yleisesti hieman väärinkäytettyjä termejä. Uutisissa on viime päivinä kerrottu puihin kertyneen tykkylumen aiheuttavan ongelmia sähkönjakelulle. Kyseessä ei ole varsinainen tykkylumi, joka on etenkin tuntureilla puihin kertyvää kovaksi pakkautunutta lunta ja huurretta. Puut taipuivat sähkölangoille silkan oksille sataneen tavallisen (kostean) lumen painosta. Lumimöykyistä vois kai puhua.

hangenkeli, hankikeli = hiihtäjää ja jopa kävelijää hyvin kantava hanki
hangenkierä = kantava keväthanki
hanki = maata peittävä paksuhko lumikerros
hankiainen = kantava hanki
hiutale = maata kohti leijaileva kookas lumikidesikermä
huurre = jääkiteiden muodostama tiheä peite jollakin pinnalla
hyyde, hyy = jään ja lumen sekoitus, joka voi estää veden virtausta joessa
hyyhmä, hyhmä = lumen ja veden sekoitus, josta erkanee vettä palloksi puristettaessa
härmä = kts. kuura
höttö = syvälle upottava, usein läpimärkä huokoinen lumikerros
höy(h)tyvä = kookas ja kevyt lumihiutale

iljanne = tiellä oleva erittäin liukas jää, jonka päällä on vettä

jalkarätti,jalkorätti = kookas räntähiutale
jauho = jalkojen alla vaikeakulkuiseksi jauhautunut kuiva lumi

kaljama = iljanneKuurankukka
kantohanki = kantava hanki
kierä = kantava keväthanki
kinos = tuulen muovaama lumikasauma
kohva = huokoinen ja heikosti kantava huokoinen jää, joka on muodostunut lumesta ja jäälle nousseesta vedestä
kuori = ohut, ihmistä kantamaton kovettunut kerros hangen pinnalla
kuura = härmistymällä syntynyt huokoinen lumikidekerros

lentokeli = erittäin luistava hiihtokeli
liippa, lippa = esimerkiksi räystäälle muodostunut lumikieleke
loska = lumen ja jään seos
lumi = veden kiinteä olomuoto, joka koostuu erillisistä kiteistä
lumikide = lumen pienin näkyvä osanen
lumikuuro = lyhyehkö paikallinen lumisade

makkara = paksu lumikerros ohuella oksalla tai langalla
muusi, muussi = sitkeä tarttuva lumi
myräkkä = kova ajokeliä haittaava lumipyry
möykky = esimerkiksi puun oksalle kasautunut paksu lumikerros

nietos = kinos
nuoska = kostea lumi, josta syntyy helposti lumipalloja

paakku = koossa pysyvä kovahko lumimöykky
paaru = tuulen kuljettama lumijuova
pakkaslumi = hienokiteinen maassa oleva lumi
polanne = kovaksi polkeutunut lumikerros kulkureitillä
purku = näkemistä estävä taaja lumisade
puuro = yleensä hieman kostea takertuva lumi
puuteri, pulveri = pehmeä paksu pakkaslumikerros
pyry = (kova) lumisade (puuskittaisella) tuulella
pöperö, pöpperö = jalkineisiin ja vaatteisiin tarttuva lumi

rae(sade, -kuuro) = jää- tai lumi”palloista” muodostuva sade
ryyni = pienistä ryynimäisistä pallukoista muodostuva lumi
räntä = lumen ja veden välimuoto nollakelin tuntumassa
rönttö = kova kasteleva räntäsade

sevä = kantava hanki (eräkirjoista oppimani sana)
sihu = erittäin pienikiteisenä satava lumi
sohjo = hyyhmä
sose = hyyhmä
suoja(keli) = ilman lämpenemisestä johtuva keli, jolloin lumesta tulee kosteaa
suvikeli, susikeli = suoja

talventäkki, talvenvälly = yhtenäinen lumipeite maisemassaOlisiko jo aika keventää veneen kuormaa?
tiera = hevosen kaviosta lentävä lumipaakku
tuisku, tuiska = lumisade ja lunta juoksuttava kovan tuuli
tuulipallo = tuulen pyörittämä lumipallo, joka kasvaa edetessään
tykkilumi = lumitykillä tehty keinolumi
tykky = puiden oksille ja rakenteisiin kertyvä huurre ja kova lumi

umpihanki = paksu ja upottava vaikeakulkuinen lumikerros
umpinen = umpihanki
uppokeli = upottava paksu lumihanki

vesiräntä = erittäin märkä räntä, joka sulaa heti pinnalle osuessaan
viime talven lumi = turhaan esille otettu vanha asia
viti = pienikiteinen pakkaslumi, jossa suksi ei luista

Joidenkin sanojen kohdalla on vaikea sanoa, kuuluvatko ne lumi- vai jääsanojen ryhmään. Luetteloa tutkiessani hämmästyin sitä, että yleistermille lumi ei sanastossani ole täydellistä vastinetta. Keksin sille siksi ”tieteellisen määritelmän”.

Tuulipalloista tulee mieleen liiallisesta kalastusinnosta johtuva kuvaustilanteen tuhlaaminen. Olimme nelisen vuotta sitten menossa eräälle kalapaikalle, kun huomasimme tien varren pellolla satoja tuulen pyörittämiä palloja, joista osa oli lähes jalkapallon kokoisia. Luulimme, että voimme kuvata pallot paluumatkalla paremmassa valossa emmekä viitsineet pysähtyä. Pettymys oli hirmuinen, kun kevätaurinko olikin sulattanut pallot päivän mittaan lähes olemattomiin.

Kuurankukkien kuvausta Yövedellä joulukuussa 2009

Lisää lumisanoja

Omien sanojen kirjaamisen jälkeen haeskelin netistä muiden kirjoittamia lumisanastoja ja löysin runsaasti ilmaisuja, joista osa oli minulle ihka outoja. Kaikille sanoille en ole löytänyt vielä kunnon selityksiä.

ajolumi = kuiva tuulen kuljettama lumi
akanpallo = iso lumihiutale
hauhto = tielle kerääntyvä irtolumi
hiere = kauniilla säällä maisemaa koristava lumikerros
holske = sohjokeli
houle = sohjokeli?
huove = keväisen lämmön sulattama lumen pinta
hölse = lämmöstä ja sateesta sulanut sohjo
höttyrä = kuiva pakkaslumi
höykkälumi = kovalla pakkasella vasta satanut hienojakoinen lumi 
ihvilumi = lumen pinnalle kertynyt huurrekerros
jääjyvä(sade) = tasainen jääkiteistä muodostunut sade
karstanne = ihmistä kantava hanki
kropo = karkea lumipeite
ryöppy = kova lumituisku (pimeässä)
siukale = harvakseltaan leijaileva lumi
jääde = pikkupakkasella pinnalle satanut lumi, joka tarttuu suksenpohjaan
kerihanki = kantava hanki?
korppu = kova hangen kuori?
kova hanki = kantava hanki
lavanne = kuorettuneen hangen läpi uponnut suksi luistaa vesiliu’ussa
mätälumiKuorta, sohjoa ja kohvaa pilkkijän kulkua haittaamassa = nuoska lumi
nattura = kuiva pakkaslumi
pakkasenhiven = heikko pakkaslumen sade
pakkaskitku = hangen pinnalle satanut pakkaslumi
pohjakuura = ajouralle muodostuva polanne?
pöhry = sakea lumipyry, myräkkä
räpä = vetinen räntä?
räpäskä = vetinen räntä
rääpäkkä = vetinen räntä?
siide = jäätävän sateen jälkeen muodostunut jääkerros
siite = siide
siljo = siite?
sipsu = vitilumen takkala
sonka = lumi, jonka korkean tai aukean paikan tuuli on painanut tiiviiksi
souli = vetistä lunta tarkoittava saamen kielestä saatu sana
tuoksulumi = pakkasella matkaajan kasvoja piiskaava lumi
söltsy = loska
takkala = lauhalla ilmalla sukseen tarttuva lumi
utukka = kovalla pakkasella vasta satanut hienojakoinen lumi
vesilipu = keväällä läpivettynyt suurikiteinen lumi, joka ei tartu sukseen
vieno hanki= hanki lauhan ilman jälkeen
vititakkala = auringon lämmittämä vitilumi, joka tarttuu sukseen.

Suosikkini näistä on runollisen kaunis sonka. Kyllä on sonkajärveläisillä kerrassaan hieno paikannimi!

Uusi lumisana

Suomen kielessä ja murteissa on siis lumisanoja yllin kyllin ja (lähes) joka tarpeeseen. Yhtä uutta sanaa haluaisin kuitenkin vielä ehdottaa:

impihanki = puhdas vastasatanut lumipeite, jossa ei ole jälkiä eikä edes puista karisseita roskia.

Auringon kimallus koskemattomalla hangella tuo aina mieleeni lapsuuden yksinäiset mutta onnelliset hiihtoretket kotini lähimetsissä. Noihin hiitoretkiin tarvittiin Yrjö-enon veistämät leveät puusukset, hautatervaa, kyntteliä, nahkaiset nävystimimet, suurilumppaiset ronttinkisauvat, huopatöppöset, karvahattu, villalapaset, raappahousut, villahousut, laamapaita, villapaita, sarkaiset päällysvaatteet sekä reipasta talvimieltä.

———–

Edellä kirjoittamani jälkeen löysin netistä mainion blogisivuston, jolla on erittäin kattava ja yhä laajeneva lumen ja jään sanakirja. Suosittelen!