Huonoja ostoksia 2

Huonoon tuotteeseen retkahtaminen harmittaa ostajaa vielä vuosien jälkeenkin. Asiallisella valituksella voi kuitenkin saada oikeutta.

Jos tietää jo kaupassa ostavansa rihkamaa, saa tuotteen surkeasta laadusta ja lyhyestä käyttöiästä syyttää myös itseään. Valitettavasti arvostettu tuotemerkkikään ei aina takaa tuotteen laatua, jos tavara on tuotu hätiköidysti keskeneräisenä markkinoille.

”Köyhän ei kannata ostaa halpaa” on usein paikkansa pitävä lausahdus. Kalliimpi ja laadukkaampi tuote voi kestää monikertaisesti halpistavaran iän ja tulla pitkän päälle edullisemmaksi. Laatutuotteen ostaja säästyy myös monelta ylimääräiseltä kauppareissulta ja tuotteen vikautumisen aiheuttamalta käyttökatkokselta ja muulta harmilta.

Ikävä kyllä hinta ja laatu eivät aina kohtaa. Kallis uutuustuote voi osoittautua lyhytikäiseksi hötöksi, jos valmistaja ei ole testannut sitä kunnolla. Silloin testaajiksi joutuvat asiakkaat, jotka oppivat usein kerrasta ja ostavat jatkossa jotain muuta.

Seuraavassa eräitä tuotteita, jotka olisin varmasti jättänyt ostamatta, jos olisin tiennyt mihin olinkaan ryhtymässä. Muutamassa tapauksessa vastuunsa tunteva kauppias tai maahantuoja kuitenkin pelasti päivän ja luottamukseni tuotemerkkiin palautui.

Huono sadeasu

Kesällä 1991 ostin Lapin reissun menomatkalla kuopiolaisesta tavaratalosta erittäin kevyeksi, miellyttäväksi ja huippulaadukkaiksi mainostetun Halti-sadeasun. Neopreenikalvolla pinnoitettu asuste rullautui entiseen kahisevaan sadeasuuni verrattuna erittäin pieneen tilaan ja sitä oli oikein miellyttävä käsitellä. ”Loistokeksintö”, ajattelin mielessäni ja kannoin paketin kassalle ja maksoin siitä mukisematta sievoisen summan.

Perillä mökkimaisemissa Kessin erämaassa käytin sadeasun housuja parin tunnin ajan, kun pistäydyin kalassa sateisen päivän jälkeen ja halusin suojautua jokivarren märältä heinikolta. Missään risukoissa en rypenyt enkä kompuroinut. Kun katsoin seuraavana aamuna housuja päivänvalossa, huomasin niiden pinnoitteen rikkoutuneen monesta paikasta. Kallis kertakäyttötuote, joka kestävyys oli yleisömessuilla myytävien muoviviittojen tasoa.

Kauppiaan ja maahantuojan kunniaksi on sanottava, että sain rahani takaisin ilman nikottelua ja lisäksi Halti lähetti minulle ”kipukorvauksena” tukevasta kankaasta tehdyt erähousut, jota ovat käyttökelpoiset tänäkin päivänä. Olen sittemmin ostanut monia muita Halti-tuotteita ja ollut niihin tyytyväinen.

Huonot kahluusaappaat

Juniori innostui 90-luvun alussa perhokalastuksesta ja hänelle ostettiin täydellinen varustus, johon kuuluivat hyvien kahluuhousujen (Hodgman) lisäksi myös edulliset Snowbee-merkkiset kahluusaappaat Lapin reissuille, joilla oli tarkoitus kävellä pitkin jokivarsia ottipaikkoja etsien. Poika ei kuitenkaan saappailla pitkälle pötkinyt, sillä ne kuluivat puhki jo ensimmäisenä päivänä! Syynä lahkeissa olevat paksut saumat, jotka osuivat kävellessä toisiinsa ja hankautuivat rikki.

Estääkseen vaurion syntymisen pienen pojan olisi pitänyt kävellä haarat levällään. Miksi ihmeessä suunnittelija tai valmistaja ei ollut sijoittanut saumaa saapasvarsien ulkosyrjiin, jossa ne eivät hakaa kävellessä toisiaan? Tuotteesta reklamointi jäi aikanaan tekemättä, mutta olen varma että maahantuoja OPM Kalastustarvike olisi vaihtanut saappaat mukisematta parempiin. Yritys on tunnettu hyvästä ja todella nopeasta takuupalvelustaan.

Huonot teltan ruoteet

Yhdeksänkymmenluvun puolivälissä tehtiin kala- ja kiipeilyreissu Ruijan rannoille. Kalastuspuolen hoitelin itse vaimoni kera, ja kallioilla ja kivillä kapusivat poikani Mikko ja hänen hyvä kaverinsa Niko. Koska kaikki emme mahtuneet urvahtamaan säällisesti samaan pieneen asuntovaunuun, ostettiin poikien majoitteeksi tilava kaksikerroksinen Halti-teltta.

Teltta palvelikin erinomaisesti suurimman osan matkasta, mutta toisen viikon loppupuolella alkoivat tuulet puhaltaa. Jäämerentiellä lähellä Berlevågia pelkäsimme jo vaununkin kaatuvan, mutta selvisimme sentään kunnialla Nuorgamin leirintäalueelle. Melkoinen viima kävi sielläkin, mutta pojat saivat kuin saivatkin teltan pystyyn asuntovaunun seinustalle. Teltta pysyi paikallaan hyvien ja runsaiden maakiilojensa ansiosta, mutta ryhtiään se ei pystynyt säilyttämään vaan muutti jatkuvasti muotoaan tuulenpuuskien mukana (katso otsikkokuvaa). Teltan ruoteet olivat aivan liian heppoista tavaraa tuulisiin oloihin.

Valitin ongelmasta heti kotiin palattuamme ja sain nopeasti paluupostissa telttaan uudet ruoteet, jotka ovat selvästi paksummat ja ovat sen jälkeen kestäneet vaihtelevaa käyttöä jo 16 vuotta. Yhtään en arkaile ostaa Halti-telttaa jatkossakaan, sillä tiedän valmistajan vastuulliseksi toimijaksi.

Huonot saappaat

Kumisaappaiden suhteen olen ollut jo pitkään huono-onninen ostaja, tai sitten saappaiden laatu, kuten pahoin pelkään, ei ole enää entisensä. Muinaisina aikoina saatoin saapastella samoilla nokialaisilla tukkisaappailla useitakin vuosia, mutta viimeisen reilun parinkymmenen vuoden aikana on saappaiden keski-ikä jäänyt jonnekin vuoden korville. Totuuden nimessä on kuitenkin pakko myöntää, että aivan viime vuosina ei jalka ole enää noussut entiseen tahtiin, joten saappaitakaan ei ole tarvinnut joka vuosi uusia.

Suurin syy saappaiden huonoon kulutuskestävyyteen on varmaan niiden materiaalissa, lienevätkö enää kunnon kumiakaan, mutta vikaa on myös huonossa suunnittelussa ja valmistuksessa. Kuvassa olevien Viking-saappaiden pahin ongelma oli vahvistetun teräosan ja varren sauma ja väärään kohtaan sijoitettu jäykkä tuotemerkki. Varsi murtui rikki sauman ja tuotemerkin kohdalta jo yhden kesän käytön jälkeen. Hankalan sijainnin vuoksi vikaa ei voinut edes korjata paikkaamalla.

Lähetin maahantuojalle postia parannusehdotusten kera, mutta en saanut koskaan vastausta. Sen jälkeen olen väistänyt kyseisen tuotemerkin, kun olen kumisaappaita ostanut.

Huono nostokoukku

Koukkaan kalani yleensä haavilla tai sulin käsin, mutta joskus olisi nostokoukustakin hyötyä. Kun pari vuotta sitten menetin elämäni järvilohen liian pienen haavin, raskaan siimapainon ja koukunhaaran irtoamisen takia (kaikki tietysti omaa syytä), päätin varustaa kaikki veneeni niissä aina varalla olevalla nostokoukulla.

Metsäjärvillä hauenkalastuksessa käyttämäämme soutuveneeseen valikoitui Bilteman nostokoukku, joka oli edullisesta hinnastaan huolimatta vankan näköinen vekotin.
Koukun kärki oli erittäin jyrkästi ”teroitettu”, joten sen tunkeutumista vahingossa väärään paikkaan ei tarvinnut juuri pelätä. Tarkoitukseni olikin käyttää koukkua vain ennätyskokoa olevan kalan koukkaamiseen kiduskannen alta. Onneksi tositilannetta ei ehtinyt tulla ennen kuin huomasin, että koukun kärkiosa oli tuskin lainkaan kiinni varressa. Se irtosi paljain käsin vedettäessä niin kevyesti, että koukulla ei olisi saanut ylös kilon painoista haukeakaan!

Viasta olisi toki voinut valittaa, ja varmasti olisin saanut rahani takaisin tai uuden tuotteen tilalle, mutta korjasin koukun itse yhdellä isolla vetoniitillä. Bilteman nostokoukku odottelee nyt tositoimia veneen keulatuhdon alla.

Huono venepeite

Ostin venepeitteen pari vuotta sitten silkasta mielenjohteesta. Asioin kesällä paikallisessa rautakaupassa ja ennen minua palveltu asiakas tinki juuri ostamansa soutuveneen kylkiäiseksi edulliselta vaikuttavan veneen suojapeitteen. Käytin tilaisuutta hyväkseni ja pyysin, että minulle samanlainen.

Kirjoitin tästä hutiostoksesta jo samana syksynä kokonaisen blogin otsikolla Peite on pahin, joten en aio lisätä tuskaani muistelemalla enää yksityiskohtaisen tarkasti sen kaikkia huonoa puolia. Paitsi, että siinä ei ole tällä hetkellä enää yhtään ehjää yksityiskohtaa, laadukasta kiinnitysnuoraa lukuun ottamatta.

Onnekseni en ole nähnyt kyseistä venepeitettä enää missään myytävänä, sillä pelkään siinä tapauksessa saavani kiusallista huomiota herättävän hepulikohtauksen, niin surkeasta tuotteesta on kysymys.

Kaikkien aikojen huonoin ostokseni, joka piinaa minua vieläkin joka kerta veneellä käydessäni. Mistähän saisi paremman venepeitteen?