Eduskuntavaalien alla käydään kovaa taistelua myös kalastusharrastajien sieluista. Viimeisiään vetelevä hallitus iskee lusikkansa kuumaan kalasoppaan vapauttamalla koko Suomen kansan kalastuksenhoitomaksusta – tietyllä ehdolla.

Kalastajarekisteriotteen malli

Vähin äänin valmisteltu uusi kalastusasetus tulee voimaan tänään 1. huhtikuuta 2011. Säädöksen tärkein sisältö on se, että Suomen kansalainen on tästä päivästä alkaen vapautettu valtion kalakortin eli oikeammin kalastuksenhoitomaksun suorittamisesta sillä ehdolla, että hän rekisteröityy virallisesti uuteen kalastajarekisteriin. Rekisteröidyttyään heti kalastajalla on mahdollisuus saada myös tänä vuonna maksamastaan kalastuksenhoitomaksusta jopa 75 % takaisin. Rekisteröitymisohjeet myöhemmin tässä jutussa.

Uusi lupajärjestelmä on niin yksikertainen, että jokainen lukutaitoinen kansalainen sen ymmärtää. Onkimista ja pilkkimistä voi harrastaa ilmaiseksi kuten ennenkin ja kaikkeen muuhun kalastukseen riittää pelkkä kalastusoikeuden omistajan myöntämä lupa. Kalavesien omistajat (käytännössä osakaskuntien jäsenet) voivat kalastaa omilla vesillään vaikka täysin ilmaiseksi elleivät itse määrää itselleen maksuja.

Liikkuvien kalastajien suosimaa läänilupajärjestelmää kehitettiin sallimalla useamman henkilökohtaisen luvan ostaminen. Tulevana suvena voi siis uistella vaikka kuudella vavalla lähes missä tahansa, jos vain on maksanut läänikohtaisen lupansa kuusinkertaisena. Tätä loistavaa uudistusta varjostaa vain hieman se, että vastaavaa koko valtakunnan viehekalastuskorttia ei lopulta saatu aikaiseksi. Hanke kilpistyi tiettyjen poliittisten piirien ankaraan vastustukseen.

Mistä nyt saadaan riittävästi rahaa kalavesien hoitoon, kun kalastuksenhoitomaksut poistuvat? Yksinkertainen vastaus: valtion budjettivaroista! Viisi miljoonaa euroa (tai vähän enemmänkin) on häviävän pieni siivu (noin 0,01 %) koko valtion vuositalousarviosta, joka on lähes käsittämättömät 50,4 miljardia euroa.

Yhtenä syynä kalastuksenhoitomaksun poistamiseen on tiettävästi ollut se tosiasia, että valitettavan suuri osa kalastajista ei ole maksua maksanut. Nyt rahaa ei kulu turhaan maksujärjestemän ylläpitämiseen ja koko budjetoitu summa voidaan käyttää kalavesien hoitoon ja kalastuksenvalvontaan.

Poliitikot ovat siis vihdoinkin oivaltaneet, että kalastus on mitä terveellisin harrastus, johon kannattaa satsata. Mitä enemmän kansalaiset liikkuvat luonnossa ja mitä enemmän he syövät luonnosta saatavaa ravintoa, sitä terveempiä he ovat ja sitä vähemmän he tarvitsevat jatkuvasti kallistuvia terveyspalveluja. On arvioitu, että kalastukseen satsattu euro tulee jopa 10-kertaisesti takaisin säästyvinä terveydenhoitokuluina.

Kalastusharrastukseen satsaaminen ei tule yhteiskunnalle läheskään yhtä kalliiksi kuin esimerkiksi urheilun ja kulttuurin tukeminen. Kalastajat eivät tarvitse miljoonia maksavia kenttiä, halleja eikä paljon muitakaan rakennettuja suorituspaikkoja. Uusien veneluiskien ja pysäköintipaikkojen rakentamista on kuitenkin tarkoitus tukea. Kunnat suorastaan velvoitetaan tekemään rannoille yksinkertaisia jokamieskalastajan terminaaleja ja pitämään ne käyttökunnossa vastaamalla esimerkiksi talviaurauksesta.

Miten kalalle aikovan on nyt meneteltävä? Kesäkuun alkuun kestävän siirtymäkauden kuluessa on jokaisen kalastamaan aikovan Suomen kansalaisen ilmoittauduttava Suomen kalastajarekisteriin. Ilmoittautuminen ei maksa mitään ja sen voi tehdä joko henkilökohtaisesti oman asuinkunnan vapaa-ajantoimistossa, maistraatissa, Esson baarissa tai netissä osoitteessa www.suomenkalastajarekisteri.fi. Rekisteriin ilmoitetaan nimen lisäksi sosiaaliturvatunnus ja yhteystiedot. Todisteeksi rekisteröitymisestä kalastaja saa luottokortin kokoisen rekisteriotteen, joka on voimassa koko loppuelämän – ellei kalastaja syyllisty pahoihin kalastuslain rikkomuksiin.

Ilman Suomen kalastajarekisterin otetta kalastaminen on kesäkuun alusta alkaen rangaistava teko. Tämä koskee myös perinteistä ongintaa ja pilkkimistä, mikä on syytä pitää visusti mielessä. Tosin kalastuksenvalvojia on ohjeistettu tulkitsemaan rekisteröintipakkoa joustavasti vielä tänä vuonna. Ensimmäisestä kärystä tulee tiettävästi pelkkä huomautus, mutta aivan varma ei tästä voi olla.

Entä maassamme vierailevat kalastusturistit ja ne maassa asuvat, jotka eivät vielä ole Suomen kansalaisia? He voivat kalastaa kalaveden omistajan myöntämällä luvalla kuten tähänkin asti. Suositeltavinta on kuitenkin hyödyntää kalastusoppaiden järjestämiä palveluja. Läänikohtaiset luvat ovat ei-kansalaisille hinnaltaan kaksinkertaisia.

Tuplahintainen läänilupa koskee myös muista EU-maista tulevia kalastajia, mistä saattaa vielä tulla kova vääntö jossain Brysselin pitsinnypläysseminaarissa. Lain valmistelijat ovat kuitenkin varmistuneet siitä, että kaikkia EU-kansalaisia ei tarvitse tässä asiassa päästää samalle viivalle. Onhan EU-maissa muun muassa erilaiset alkoholisäädöksetkin.

Lisätietoja lakiuudistuksesta antavat muun muassa Valtioneuvoston tiedottajat A. Prillinen ja Poisson D’avril, joiden yhteystiedot löytynevät sivulta www.eduskunta.fi.