Olisikohan Ontarion kalastussäännöistä malliksi Suomen kalastuslainsäädäntöä uudistettaessa?

Humberjoki. Kuva: Diego_3336.

Edelliseen blogiini Kanadan kalastuslaista ei mahtunut kalastussääntöjen yksityiskohtia, joissa riittää kiemuroita ihmeteltäväksi. Tässä valikoima urheilukalastussäännöistä Hudsoninlahden ja suurten järvien väliin sijoittuvan Ontarion provinssin alueelle.

Provinssin kalastusluvat eivät paljoa paikallisen asukkaan lompsaa laihduta, sillä vuoden urheilukalastuslupa ja ulkoilukortti (Sport Fishing Licence Tag including Outdoors Card Application) maksavat yhteensä vain noin 37 Kanadan dollaria (30 euroa). Vapaa-ajankalastuslupa (Conservation Fishing Licenece), jolla on pienemmät saaliskiintiöt, ja ulkoilukortti maksavat vain 25,30 dollaria (20 euroa). Ilman ulkoilukorttia luvat ovat vieläkin edullisimpia. Lisäksi asukas voi lunastaa jopa kolmen vuoden luvat kerralla, jolloin saa ”tukkualennusta”. Ontarion ulkopuolella Kanadassa asuville edellä mainittujen lupien hinnat ovat vastaavasti 51 dollaria (40 euroa) ja 31 dollaria (24 euroa).

Ontario

Muualla kuin Kanadassa asuville luvat ovat hieman kalliimpia, mutta silti Euroopan näkövinkkelistä katsoen erittäin edullisia. Vuoden urheilukalastuslupa maksaa 76 dollaria (60 euroa) ja vapaa-ajankalastuslupa 47 dollaria (37 euroa). Luonnossa liikkujalla pakollinen ulkoilukortti maksaa alle 10 dollaria (8 euroa). Saatavana on myös edullisempia kahdeksan ja yhden päivän lupia.

Osavaltiolla on omat yhtenäiset kalastussäännöt, joista on kuitenkin runsaasti poikkeuksia niin tiukempaan kuin liberaalimpaankin suuntaan. Kalastajan on aina otettava tarkoin selvää kaikista kalastuskohteen mahdollisesti poikkeavista tai (jopa kesken kauden) muuttuneista säännöistä.

Suomen läänikohtaisesta viehekalastuslupajärjestelmästä poiketen Kanadassa sovelletaan yleisesti lajikohtaisia päivä- ja hallussapitokiintiöitä. Ontariossa voi urheilukalastusluvalla kalastaa ja pitää hallussaan yhteensä enintään viisi lohta ja taimenta (S – 5) ja vapaa-ajankalastusluvalla kaksi (C – 2). Saaliissa saa olla enintään yksi atlantinlohi. Ontariosta lähtevällä henkilöllä ei saa olla hallussaan enempää kalaa kuin hänen kiintiönsä sallima määrä. Kalastuslupia ei siis kannata hävittää ennen kuin kotona.

Keskeisiä sääntöjä

  • Joillakin provinssin alueilla ei saa käyttää minkäänlaisia luonnonsyöttejä. Syöteiksi lasketaan elävät ja kuolleet eläimet ja kasvit sekä niiden osat. Jos syötin käyttäminen on sallittua, vain tietyt lajit ovat sallittuja.
  • Vapakalastaja saa käyttää yleensä vain yhtä siimaa kerrallaan.
  • Tietyillä osilla Suuria järviä saa kuitenkin käyttää kahta siimaa veneestä kalastettaessa. Samoin jäältä kalastettaessa voi monin paikoin käyttää kahta siimaa.
  • Siimassa saa olla enintään neljä koukkua.
  • Eräillä alueilla saa käyttää vain yhtä väkäsetöntä koukkua.
  • Kanadan luonnonpuistoissa ja valtion luonnonmailla (National Wildlife Areas) ei saa käyttää eikä pitää hallussaan lyijystä valmistettuja painoja tai jigejä.
  • Sumppua käytettäessä on huolehdittava siitä, että kala säilyy hyväkuntoisena. Veneeseen rakennetun kiertovesisumpun (livewell) koko on oltava vähintään 46 litraa. Sumpussa olevat kalat lasketaan saaliskiintiöihin sisältyviksi.

Ontariossa on laitonta:

  • Kalastaa tai pitää hallussaan eräitä erityisen suojelun kohteen olevia lajeja kuten amerikanankerias. Pitää hallussaan elävänä useita vierasperäisiä lajeja kuten särkeä, useita karppilajeja ja käärmeenpääkaloja.
  • Myydä tai ostaa mitään vapaa-ajankalastuksessa kalastettua kalaa tai rapua. Sääntö koskee myös juotikkaita, sammakoita ja kalan sukutuotteita. Vain ammattikalastajat ja syöttien pyyntiluvan haltijat saavat myydä saaliitaan.
  • Jousikäyttöisen nostokoukun tai -aseen tai kalastuskäyttöön tarkoitetun keihään hallussapito 30 metriä lähempänä mitään vesistöä. Tavanomaista nostokoukkua saa käyttää.
  • Ottaa saaliiksi kalaa, joka on tarttunut koukkuun suun ulkopuolelta. Väärin tarttunut kala on aina välittömästi vapautettava.
  • Keinotekoisen valon käyttäminen, paitsi jos valo on osa siimaan kiinnitettyä viehettä. Käyttää räjähteitä kalastukseen.
  • Kalastaa 25 metriä lähempänä alkuperäiskansojen käyttämiä pyydyksiä tai alle 22,9 metrin(!) päässä kalatien, kanavan, padon tai muun kulkuesteen alapuolella.
  • Ihmisravinnoksi kelpaavan kalan haaskaaminen tai sen antaminen pilaantua.

Muuta huomioitavaa

  • Saaliiksi otettu kala on pakattava niin, että kalojen lukumäärä, koko ja laji on helposti tarkistettavissa. Jos kalat pakastetaan, ne eivät saa jäätyä yhteen suureksi kimpuksi. Fileoituun kalaan on jätettävä riittävästi nahkaa tunnistamisen helpottamiseksi. Lupa-asiakirjoissa on esimerkkejä väärästä ja oikeasta pakkaamisesta.
  • Kalan vapauttamisesta annetaan tarkkoja ohjeita ja suositellaan mm. väkäsettömien koukkujen ja pitkäkärkisten pihtien käyttämistä.
  • Kalastaja saa pitää hallussaan enintään 120 syöttikalaa tai juotikasta (leeches), joita vain paikalliset asukkaat saavat pyydystää. Syöttirapuja (vain samasta vesistöstä) saa mukana olla enintään 36 ja sammakoita (vain yhtä tiettyä lajia) 12. Syötteinä saa käyttää vain tiettyjä kalalajeja; listassa on noin 50 lajia erilaisia mutuja, shinereita, suckereita, dartereita jne.

Aluekohtaisia rajoituksia

Ontario on jaettu 20 vyöhykkeeseen, joilla on omat sääntönsä. Lisäksi vyöhykkeiden sisällä olevissa vesissä on toisistaan poikkeavia erityissääntöjä. Esimerkiksi vyöhykkeellä 2 on voimassa seuraavat rajoitukset ja saaliskiintiöt:

 Kalalaji  Kalastuskausi  Rajoitukset
 Valkosilmäkuha  1.1.-14.4. ja toukokuun 3. lauantai – 31.12.  S – 4, C – 2; vain 1 yli 46 cm
 Iso- ja pikkubassi  Koko vuosi

 S – 2; C – 1; alle 35 cm ajalla 1.12.-30.6.
 S – 4; C – 2; ei kokorajoitusta ajalla 1.7.-30.11.

 Hauki  Koko vuosi   S – 4; C – 2; enintään 1 yli 90 cm; ei yhtään 70-90 cm   Jättihauki  Kesäkuun 3. lauantai – 15.12.   S – 1; C – 0; yli 91 cm   Keltasilmäahven  Koko vuosi   S – 50; C – 25   Aurinkokala  Koko vuosi   S – 50; C – 25  Puronieriä  1.1. – 1.5.   S – 5; C – 2; enintään 1 yli 30 cm  Taimen  Koko vuosi  S – 5; C – 2  Kirjolohi  Koko vuosi  S – 5; C – 2  Harmaanieriä  1.1. – 30.9.  S – 2; C – 1; syyskuussa enintään 1 yli 56 cm  Siika  Koko vuosi  S – 12; C – 6  Sampi  1.1. – 30.4. ja 1.7. – 31.12.  S – 0; C – 0

Muistutettakoon vielä, että edellä esitetyistä vyöhykerajoituksista on runsaasti vesistökohtaisia poikkeuksia. Kannattaa huomata myös kaloille asetetut ylä- ja välimitat. Katso lisää Ontarion luonnonvaraministeriön sivuilta.

Itse olisin erittäin valmis siihen, että meilläkin sovellettaisiin ainakin muutamien lajien kohdalla päiväkohtaisia saaliskiintiöitä, ehkä myös kausikiintiöitä. Uhanalaisimpien lajien kohdalla tarvittaisiin nykyistä laajempia alueellisia täysrauhoituksia.