Kalevalasta tuttu Sampo on antanut nimensä muun muassa maailman parhaalle leikarille. Kansalliseepoksemme myyttisillä tarinoilla itseään mainostava Sampo Inc. luuli mahdollisesti vuosikymmenien ajan sanan Sampo tulevan norjankielestä.

Sammon puolustusKuvausalustana kirjassa Minä palaan jalanjäljilleni (Janne Gallen-Kallela-Sirén, Otava 2001) oleva kuva Akseli Gallen-Kallelan temperamaalauksesta Sammon Puolustus vuodelta 1896, Turun taidemuseo.

Yksi Kalevalan keskeisistä tapahtumista on kultaa, viljaa ja suolaa jauhaneen Sammon ryöstö Pohjolasta. ”Ryöstö” jatkuu tänäkin päivänä, sillä Kirjokansi on saanut antaa nimensä muun muassa finanssikonsernille, lehdelle, jäänmurtajalle, metsäkoneelle, nukketeatterille, urheiluseuralle, ravintolalle ja ties kuinka monelle muulle taholle. Meille kalastajille Sampo on käsite, maailman parhaan leikarin tuotemerkki.

Sampo-leikarin tarina alkoi vuonna 1948, jolloin nuori kalifornialainen Oney Johnson kehitti maailman ensimmäisen kuulalaakerileikarin ja nimesi sen Sammoksi. Niin Sampo alkoi jauhaa dollareita Atlantin takana. Vuonna 1957 Johnson myi yrityksensä yrittäjille nimeltä Jerry Butts ja Jack Spriggs, jotka siirsivät toiminnan nykyiseen paikkaansa Barnevoldiin, New Yorkiin.

Oney Johnson oli arvatenkin tietoinen Kalevalan Sampo-tarinoista ja varmaan myös niiden suomalaisesta alkuperästä, mutta jostain syystä Suomi unohtui tuotemerkin mainoksista. Kenties Pohjoismaat ja Norja myivät paremmin kuin ”evämaa” Finland, jota pidettiin maailmalla siihen aikaan valitettavan yleisesti kommunistisen Neuvostoliiton osana tai ainakin sen vasallina. Suomesta tulevat Rapala ja Nokia eivät olleet vielä valloittaneet universumia.

TTW july 2010

Kalastusalan valmistajille, kauppiaille ja medialle suunnattu raikkaan kaupallisen Tacle Trade World -lehden kuluvan vuoden heinäkuun numerossa oli sivulla 80 koko aukeaman artikkeli ”The myth of the Sampo”. Juttua tavaillessani iskin pikkusieluisen ja isänmaallisen silmäni lihavalla painettuun lauseeseen, jossa väitettiin ihmeellistä asiaa tarkoittavan sanan Sampo olevan norjankieltä. Käväisin valmistajan (Sampo Inc.) nettisivuilla ja huomasin siellä saman kansallisylpeyttäni loukkaavan pikkuvirheen.

Suolsin oitis paatoksellisen vastineeni ja oikaisuvaatimukseni sekä TTW:n päätoimittajalle että Sampo Inc.:lle. Päätoimittaja Nick Marlow kertoi luottaneensa yrityksen omistajan sanaan, ja yritys väitti olleensa tietämätön Sampo-tarinan alkuperästä. Syy vieritettiin mainoksesta vastaavien taholle ja luvattiin korjata asia jatkossa.

Muistin asian sattumalta noin viikko sitten ja kurkistin valmistajan nettisivuille. Kuten ehkä arvasitkin, siellä oli yhä sama lause: ”Sampo (Norwegian for ”wonderful thing”) swivels were soon the rage of the fishing fraternity.”

Kirjoitin yritykselle vielä yhden kohteliaan muistutuksen ja lisäsin allekirjoitukseeni sanat proud finn (ylpeä suomalainen). Sain nopeasti vastauksen ”Check it now”, ilman allekirjoitusta ja muita tavanomaisia kohteliaisuuksia. Oltiinko yrityksessä hieman närkästyneitä itsepintaiselle suomalaiselle? Vaan mitäpä tuosta, sillä Sampo saatiin takaisin Suomeen. (Muutos näkyi maailman parhaiden leikareiden valmistajan nettisivulla vuonna 2010, vuonna 2017 sampoinc.com -osoitetta ei verkosta enää löydy, vaan leikareilla on uusi osoite.) 

Yritin ostaa jutun otsikkokuvaa varten aidon Sampo-leikarin, mutta lyhyen alan liikkeisiin suuntautuneen kierroksen jälkeen en sitä Mikkelin seudulta tavoittanut. Kuvassa oleva amerikkalaisesta houkutuslevystä irrotettu lukkoleikari edustakoon Sampoa – ja voihan se sellainen ollakin.

Tiukkoja kierteettömiä siimoja kaikkialle maailmaan!