Kuluneen viikon puheenaihe nro 1 kalastuspiireissä ja vähän laajemminkin on ollut Muonionjoesta saatu lohi, jonka painoksi ilmoitettiin huikeat 39,3 kg ja pituudeksi 138 cm.
Kun jättiläislohen saajalla Mauno Tervakankaalla ja sen julkisuuteen ilmoittaneella toimittaja Sven Pahajoella ei ollut esittää vedenpitäviä todisteita useista kalaan ja sen saamiseen liittyvistä yksityiskohdista, alkoi netissä säälimätön mollaus ja nollaus, jossa kalastajaa ja paikallisia asukkaita on leimattu ja lyöty kuin vierasta sikaa. Kunnianloukkaussyytteitäkin voisivat varmaan monet tahot revohkan tiimoilta nostaa, jos niin haluaisivat.
Ensimmäiset kommentit heti saaliin julkistamisen jälkeen liittyivät saaliskuvasta saatavaan vaikutelmaan. ”Kuvassa oleva kala ei voi millään olla niin iso. Paino on varmasti katsottu vahingossa pauna-asteikolta. Kala on siis vain noin 18-kiloinen!” Melkein heti perään nousi esille kuva Amerikassa Battle Creekistä kuolleena löydetystä kuningaslohesta, joka oli yhtä painava mutta kuvassa kerrassaan hirmuisen kokoiselta näyttävä.
 |
| Ison haavin pohjalla näyttää 3-kiloinenkin hauki mitättömän kokoiselta ”nimismiehenkalalta”, kun se kuvataan laajakulma- objektiivilla suoraan päältä. |
Kuta kuinkin kaikki keskustelijat tuntuivat uskovan, että 129 cm pitkä kuningaslohi voi painaa 39 kiloa, mutta monikaan ei näytä uskovan että 138-senttinen Itämeren lohi voisi painaa yhtä paljon. Muonionjoen lohen painon mahdottomuutta todisteltiin myös Harri Matikaisen ja Thomas Enholmin yhdessä saamalla Tenon kojamolla, jonka strategiset mitat olivat 25,02 kg ja 140 cm. Harrin sylissä kuvattu lohi on järkyttävän kookas.
Eri jokien lohet, varsinkin suuret, voivat kuitenkin alla muodoltaan hyvin erilaisia, joten niiden pituuksia toisiinsa vertaamalla ei voi todistella kovin varmasti puoleen eikä toiseen. On sutjakoita hopeatorpedoja ja porsasmaisia jässiköitä. Ja kuvat voivat valehdella enemmän kuin tuhat sanaa!
Yksi tapa vertailla saaliskaloja on laskea niiden kuntoindeksi, joka saadaan kun kalan paino kilogrammoina jaetaan sen metreissä mitatun pituuden kuutiolla. Kaava perustuu siihen tosiasiaan, että keskenään samanmuotoisten ja samaa ainetta olevien kappaleiden massa on suoraan verrannollinen niiden mittakaavan kuutioon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos kappaleen pituus kaksinkertaistuu, sen paino kahdeksankertaistuu.
Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että kalan muoto muuttuu sen kasvaessa. Suuret kalat voivat olla vieläkin lihavampia kuin kaavalla laskien voisi olettaa. Esimerkiksi lohi, joka 60-senttisenä painaa 2 kiloa, voikin 120-senttisenä painaa enemmän kuin 8 x 2 eli 16 kiloa. Tämä voi johtua pieneltä osin myös esimerkiksi lihasmassan ja rasvan suhteen muutoksesta. Ehdottomasti eniten vaikuttaa kuitenkin kalan muodon muuttuminen.
Seuraavassa taulukossa on muutaman kookkaan lohen tilastotietoja:
| Kala | Paino,kg | Pituus,cm | Indeksi |
|---|---|---|---|
| Mauno Tervakankaan lohi | 39,3 | 138 | 15,0 |
| Tenon lohi (Enholm, Matikainen) | 25,02 | 140 | 9,1 |
| Battle Creekin kuningaslohi | 39 | 129 | 18,2 |
| Muonionjoen lohi (Raatamaa, Alatalo) | >25 | 129 | >11,6 |
Kiistelty lohi olisi näin arvioiden selvästi lihavampi kuin tenolainen mutta yhtä selvästi laihempi kuin Amerikan jättiläinen. Roger Raatamaan ja Sören Alatalon Muonionjoesta saamasta jättiläislohesta ei ole kunnon painotietoa, koska punnituksessa käytetty 25 kg vaaka tilttasi pohjaan. Kuvassa tuo vuonna 2002 saatu kala ei näytä juuri sen muhkeammalta kuin Tervakankaan lohikaan.
Kalan näennäinen koko saaliskuvissa riippuu valtavasti siitä, miten kala on kuvattu. Vanha konsti kasvattaa saaliin kokoa on kuvata se laajakulmaisella objektiivilla läheltä, kun kalastaja vielä ojentaa kalaa kohti kameraa.
Perspektiiviharha toimii myös toisinpäin. Jos kala on kameran suunnasta katsoen kauempana kuin vertailukohde, näyttää se todellista pienemmältä. Itse olen monet kerrat hämmästellyt muun muassa sitä kuinka pieneltä isohkotkin kalat näyttävät suurivanteisen venehaavin pohjalla kuvattuna. Muutama näin otettu kuva on jäänyt jopa julkaisematta, kun kala ei näytä uskottavan kokoiselta.
 |
| Jos kala olisi kuvattu saman verran kalastajan etupuolella kuin se kuvattiin hänen takanaan, se näyttäisi paljon isommalta. |
Kiistellyssä Muonionjoen lohen tapauksessa mediassa julkaistu saalikuva ei tee oikeutta kalalle. Kuvan exif-tiedoista käy ilmi, että se on otettu sangen laajakulmaisella kameralla, jonka kuvakulma on pystysuunnassa noin 38 astetta. Kuvan yksityiskohdista (mm. 59 cm pitkä soraharkko) ja perspekiivistä (seinä ”kapenee” alaspäin) voi päätellä, että kuvausetäisyys on ollut ehkä vain noin 2,5 metriä. Silloin esimerkiksi kalan pituutta ei voi laskea suoraan kuvassa olevan vaa’an kokoon vertaamalla. Viistoon katsominen ”lyhentää” kappaleita sitä enemmän mitä enemmän viistosta niitä katsotaan.
Kuvassa kala näyttää olevan 30-40 cm kalastajan takana. Kaiken lisäksi kalastajan rintamasuunta ei ole kohti kameraa vaan hän seisoo oikea kylki edellä ja vielä korostaa syvyysvaikutelmaa eteen ylös nostamallaan kädellä. Jos kala olisi saman verran kalastajan etupuolella kuin se on nyt hänen takanaan, näyttäisi tilanne aivan toiselta, kuten oheisesta kuvamanipulaatiosta voi havaita.
Jos Tervakankaasta ja hänen lohestaan olisi otettu ja julkaistu perspektiiviltään juhlavampi kuva, ei kalan koosta olisi tullut läheskään samanlaista polemiikkia kuin nyt. Mutta muulta epäilyltä, jupinalta, syyllistämiseltä ja kadehtimiselta ei sekään olisi säästänyt. Kalan dokumentoinnissa on aivan liian paljon kysymysmerkkejä.
Toivottavasti saamme joskus tietää uskottavan totuuden suuresta Muonionjoen lohesta.
