Luonto yllättää. Vaikka kalastussää on kalamiehen järjen mukaan lähes paras mahdollinen, pitävät isot petokalat suunsa supussa. Onko vika miehessä, olosuhteissa vai molemmissa?

PikkuhaukiVain muutama pikkuhauki kiinnostui heittovieheistämme keskiviikkona 8.9.

Heinäkuun ja elokuun ennätykselliset helteet, joita monet eivät pidä oikeana järvilohen ja taimenen kalastusaikana, olivat todellisuudessa erinomaista ottiaikaa. Saalista sai mies kuin mies, kunhan vain uisteli sopivalta syvyydeltä oikeassa paikassa. Omalla kalastusalueellani moni kalastaja ”joutui” kääntämään veneensä kokan kohti rantaa jo aamupäivällä päiväkiintiön (3 punalihaista) täytyttyä.

Suurin osa saaliskaloista oli painoltaan parahultaisesti 2-4 kg, taimenten jäädessä useimmiten alle 60 cm:n herrasmiesmitan. Valistuneita uistelijoita kuitenkin huoletti alamittaisten järvilohien puuttuminen lähes tyystin saaliista. Itsekin olen yhyttänyt kuluvalla kaudella vasta kolme viimekeväistä lohi-istukasta, jotka nekin näyttivät melkoisilta ruppanoilta esimerkiksi viime kesään verrattuna.

Kärsivätkö lohet lämpimästä vedestä vai olivatko poikaset tänä vuonna heikkolaatuisia?

Kun helteet loppuivat ja pintavesien lämpötila laski parissa viikossa jopa 10 asteella, odotti moni lohikalojen aktiivisuuden kasvavan toiseen potenssiin. Elokuun 27. päivän myrskyn jälkeisenä viikonloppuna oli vesillä monia toivorikkaita kalastajia, joista monet kuitenkin pettyivät. Kalat eivät olleetkaan enää entisillä ottipaikoilla, ja jos olivat, ne eivät piitanneet kalastajien tarjouksista tuon taivaallista.

Heikkojen tai olemattomien saaliiden jakso on venähtänyt jo parin viikon mittaiseksi. Jopa kymmenien kovettujen vetouistelijoiden paripäiväisessä tapahtumassa on jääty yhden (1) järvilohen kokonaissaaliiseen. Suuntaus on ollut harvinaisen sama kaikilla Etelä-Savon parhailla vetovesillä.

Omat kokemukseni tukevat yleistä käsitystä huonolla syönnillä tai muuten tavoittamattomissa olevista kaloista. Paikalla, josta saimme aiemmin kesällä joka reissulla 1-3 hyvänkokoista lohikalaa, jäimme viime sunnuntaina (5.9) kokonaan ilman kalatapahtumia. Tosin emme uistelleetkaan kuin kahdella vavalla ja neljällä vieheellä. Maanantainen saaliimme jäi yhteen nippa nappa otettavan kokoiseen taimeneen ja muutamaan rikkipurtuun täkyyn, vaikka pyörimme puoli päivää parhailla vesillä.

Edes eilinen (8.9.) hauen heittokalastus Louhivedellä ei antanut aihetta lauluun. Kaverin saaman muutaman tuppihauen ohella hyydyin itse vain muutamaan tärppiin ja seurioon. Kattotöissä kipeytynyt olkapääkin vihoitteli ja vei fiilistä tyhjän vispaamisesta. Yövedellä samaan aikaan lohta uistellut kaveri sentään raportoi kahden hauen napanneet täkyyn syvän veden päältä.

Ihme kyllä ahvenet ovat olleet ajoittain hyvälläkin syönnillä. Tiistaina 31.8. veti eräs väärti täkyongellaan kerrassaan komean kantamuksen jurrikkakokoa olevia raitapaitoja, kun vetouistelijat jäivät samoilla vesillä melko olemattomille saaliille. Mekin onnistuimme ongella samoihin aikoihin ihan kohtuullisesti. Myös täkysalakan onkiminen laivalaiturilta on ollut tuottoisaa.

Miksi lohi ei nappaa, vaikka keli on hieno, veden lämpötila lähes ihanteellinen (14 astetta), leppoisa tuuli käy lounaasta ja ilmanpaineet ovat mukavalla tasolla? Itse en ole keksinyt muuta selitystä kuin nopean säätyypin muutoksen, joka lienee aiheuttanut pinnanalaisessa maailmassa muutoksen, johon sopeutuminen ottaa luonnolta aikansa.

Ovatko raju lämpötilan muutos ja myrskyt saaneet aikaan lohen kannalta epäedullisia muutoksia ravintoketjussa? Siimoihin ja takiloiden vaijereihin ei tartu nyt yhtä paljon planktonia kuin kesällä. Muikkuparvet näyttävät olevan enemmän hajallaan. Lähtivätkö syöttikalat uusille ruokamaille – ja lohet niiden perässä? Pysyttelevätkö kuoreparvet syvänteiden pohjissa?

Kalastaja on kuitenkin ikuinen optimisti eikä lakkaa yrittämästä. Uskon, että tästä tulee vielä oikein hyvä kalastussyksy.

Ehkä jo tänään nappaa! 

Toiveita paremmasta

(Lisätty 9.9. klo 17:30)

Ahvenia
Torstaina 9.9. ahvenet olivat kuitenkin
hurjalla syöntipäällä.

Terveisiä Saimaalta! Kävimme parin tunnin reissun lähivesillä ahventa onkimassa. Täkyverkko nappasi vain neljätoista salakkaa miljoonan liian pienen kalan parvesta, mutta täkyihin nappasi erittäin ahneesti kaksitoista mukavan kokoista raitatakkia ja vain yksi alle 200-grammainen. Kaksi täkyä haukattiin koukusta ilman tartutusta, mutta yhdellä täyllä saimme kaksi kalaa. Perattavaa kertyi noin 3,5 kiloa, joten keskipaino oli ihan kelvollista luokkaa.

Kyllä osaa olla mukavaa puuhaa tuo salakoiden jalostaminen paistiahveniksi!

Poislähtiessä uistelimme kahta heittovapaa kädessä pitäen noin 10 minuutin ajan ja saimme kaksi ärhäkkää puolitoistakiloista haukea keskeltä 40 metriä syvää selkää. Vaappuun ja peltiin purivat.

Olisivatkohan ne rantavesistä ja selkäpakoilta puuttuvat hauet nyt syönnöksellä syvän veden päällä?

Ihan hieno päivä kalavesillä!