Itse pyydystetty kala maistuu aina paremmalta kuin kaupasta kannettu. Pienen pikantin lisän siihen tuo kala- tai kalastusaiheinen lautanen, jolta kala syödään.

Syvä Arabian lautanen

Moni kalamies on myös keräilijä; kuka keräilee kalalajeja ja -ennätyksiä kalabongauksen muodossa, kuka taas vanhoja kalastusvälineitä kuten keloja tai vieheitä. Itse innostuin jokin aika sitten kalastusaiheisista lautasista, kun satuin huomaamaan kirpputorilla Arabian valmistaman kuvalautasen, jonka pohjan ykstyiskohta näkyy jutun otsikkokuvassa. Kirppareilla, huutokaupoissa ja antiikkiliikkeissä kiertäminen vaimon seurassa sai näin aivan uusia ulottovuuksia.

Maailma on pullollaan kuvalautasia, etenkin englantilaisia, mutta kaloja ja kalastusta niissä on sittenkin aika vähän. Lisäksi samat perinteiset kuva-aiheet näyttävät toistuvan eri valmistajien tuotteissa. Kuvat voivat kuitenkin olla eri värisiä (esim. sinisiä, punaisia, ruskeita tai mustia) ja samakin valmistaja on voinut käyttää niitä monissa eri malleissaan ja hyvinkin pitkän ajan kuluessa, joten kerättävää riittänee vaikka maailman tappiin.

Osatamieni lautasten hinnat ovat vaihdelleet välillä 3-20 euroa, joten mukava ajankulu ei ole tullut ainakaan toistaiseksi kovin kalliiksikaan. Asiantuntijoiden mukaan keräilyposliinin tehty sijoitus voi kasvaa ajan mittaan mukavasti korkoakin. Mutta tohtiiko noin kauniita esineitä koskaan myydä, onkin sitten toinen juttu?

Arabia lautanen

 Yksinäinen onkimies Arabian maalikuussa vuonna 1951 valmistamassa leipälautasessa.

 

 Arabia lautanen

 Yksityiskohta Raija Uosikkisen suunnittelemasta Arabian Joululautasesta vuodelta 1980. Kyseessä on seinälle ripustettava koristelautanen.

 

 Englantilainen

 Englantilainen syvä kuvalautanen, jossa itämainen kuva-aihe. Onkimiehen saalis ”realistisen” pieni sintti. Lautasen takana logo, jossa tekstit: ”Seaforth, ENOCHI784 RALPHI750, WOOD’S BURSLEM ENGLAND”.

 

 Sri Lanka  Srilankalaisen Lanka Porcelain -nimisen valmistajan leipälautanen, jossa on Robert Knoxin piirros vuodelta 1692. Kuvassa näkyvän kaltaista ”pöntötystä” taisi olla vuosia sitten esillä myös jossakin Erä-lehden jutussa.