Saimaannorppa on menettänyt 70 prosenttia geneettisestä monimuotoisuudestaan, kertoi tutkija Mia Valtonen Ristiinassa järjestetyssä Suuressa Norppaillassa.

Mia Valtonen 

Saimaan Norppaklubin, Ristiinan kunnan ja Ristiinan koulujen oppilaskuntien yhdessä järjestämä Suuri Norppailta veti maanantaina 22.3. Ristiinan koulukeskuksen suuren juhlasalin täyteen yleisöä. Lähes kolme tuntia kestänyt ilta tarjosi hyvin viihtyneelle yleisölle sopivassa suhteessa viihdettä ja tuoreinta tutkimustietoa uhanalaisesta saimaannorpasta.

Itä-Suomen yliopiston tutkija Mia Valtonen selvitteli väitöskirjatyönsä tutkimuksia norpan geneettisestä monimuotoisuudesta ja siihen liittyvistä riskeistä. Vaikka norppakanta onkin hieman kasvanut takavuosien aallonpohjasta, on nykyinen 260-päinen populaatio vielä liian pieni norpan monimuotoisuuden säilymiseksi.

– Norpat ovat menettäneet jopa 70 prosenttia perinnöllisestä monimuotoisuudestaan esimerkiksi Itämeren norppiin verrattuna. Sukusiittoisuutta lisää se, että norpat ovat muodostaneet osakantoja eri puolille Saimaata ja ne eivät liiku kovin ahkerasti alueiden välillä. Näyttää siltä, että etenkin Etelä- ja Keski-Saimaan norpat tapaavat toisiaan harvemmin kuin Hauki- ja Pihlajavedellä viihtyvät lajitoverinsa.

Vaikka Saimaan, Laatokan ja Itämeren norpilla on yhteinen alkuperä, on kantoihin kehittynyt ajan mittaan omia erityispiirteitään. Laatokan norpat viihtyvät suurina laumoina, mutta sen Saimaan serkut ovat ehkä olosuhteiden pakosta enemmän yksineläjiä. Saimaannorpan kallo ja aivot ovat hieman suuremmat kuin laatokannorpan. Myös kuuttien värityksissä on eroja: Laatokalla kuutit ovat melko tummia, Itämerellä kermanvaaleita ja Saimaalla vähän siltä väliltä.

Koulumies
Jyrki Koulumies esitti viiltävän tarkan analyysin norppaan
liittyvistä mahdollisista uutisaiheista.

Ristiinan vapaa-ajanasukkaisiin kuuluva toimittaja Jyrki Koulumies puhui median roolista norpan suojelussa. Hänen mielestään nykyisessä tiedottamisessa näyttää olevan usein tärkeintä uutisen ”hälyttävyys” – jopa totuudellisuuden kustannuksella. Norppaillan tärkeimpänä antina uutismielessä hän piti tutkimuksen esille nostamia asioita.

– Suurin jutun aihe on ilmastonmuutos ja kulunut kunnon talvi. Oliko tämä hyvä talvi norpille? Jos oli ja kuutteja syntyy enemmän kuin viime vuonna, voisiko suojelua vähentää? Ei, vaan päin vastoin, sillä silloinhan olisi enemmän suojeltavaa!

– Yksi kriittinen uutisaihe voisi olla se, kuinka tarkkoja norppalaskennat ovat. Monet kalastajathan väittävät norppia olevan selvästi enemmän kuin tutkijat virallisesti sanovat. Vastaavanlaista ristiriitaa on havaittavissa myös susikannan suuruuden arvioinnissa.

– Mistä toimittaja löytäisi kuolleita kuutteja? Niistä voisi ottaa kuvia ja vaatia sitten ministeriä kommentoimaan.

Koulumies kummaksui myös suomalaista koko kansan verkkokalastuskulttuuria, jonka kaltaista ei juuri muualta maailmasta löydy.

Heli Järvinen
Kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.)

Tilaisuuteen juhlapuhujaksi kutsuttu kansanedustaja Heli Järvinen (vihr.) julisti, että saimaannorpan pahin uhka, mutta samalla paras toivo, on ihminen.

– Uhka numero yksi on ilmastonmuutos. On lähes turhaa kiistellä siitä, mikä siinä on ihmisen vaikutusta. Sen sijaan on tajuttava, että vain ihminen pystyy jollakin tavalla muutokseen vaikuttamaan.

– Toinen uhkatekijä on kalastus. Toisaalta on ikävää, että kaikki kalastus pannaan samaan piikkiin, minkä vuoksi ammatikseen kalastavat kärsivät eniten, vaikka he eivät muodosta kovinkaan pahaa uhkaa norppakannalle. Onneksi ammattikalastajille on nyt vihdoin tulossa korvauksia suojelun aiheuttamista ansionmenetyksistä. Eniten ihmettelen sitä, miksi monien vapaa-ajankalastajien on niin vaikea luopua keväisestä kahden ja puolen kuukauden mittaisesta verkkokalastuksesta ja täkykoukkupyynnistä. Jäähän kyseisille kalastustavoille vielä koko muu vuosi jäljelle eikä rajoitus koske muita kalastustapoja.

Norppajuliste– Riittääkö nykyinen 1500 neliökilometrin suuruinen kalastusrajoitusalue jatkossa? Omasta mielestäni rajoitusten piiriin voisi kuulua nykyisten lähinnä Hauki- ja Pihlajavedellä olevien alueiden lisäksi vaikka koko Saimaa.

Kolmantena uhkana Järvinen mainitsi ajan. Riittääkö nykyinen huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun kestävä kalastusrajoitusten aika. Kuutit jäävät verkkoihin vielä heinäkuussakin.

– Toivottavasti nyt oli norpille hyvä talvi ja kaikki noin 80 synnyttävää norppaa saavat runsaasti kuutteja. Mikä on tilanne silloin, kun nyt syntyvät kuutit synnyttävät itse viiden vuoden kuluttua ensimmäiset poikasensa.

Neljäntenä suurena uhkana ja samalla mahdollisuutena Järvinen mainitsi ihmisten asenteet. Järvistä ihmetyttää muun muassa norppakannan suuruudesta käyty kiivas väittely. Eniten häntä on loukannut kansainvälisestikin arvostettujen tutkijoiden työn täydellinen nollaaminen.

– Jopa 80 prosenttia Saimaan alueen ihmisistä haluaa suojella norppaa nykyistä paremmin! Kansa ei kuitenkaan halua, että heitä tullaan neuvomaan Helsingistä käsin, puhumattakaan EU:sta. Olen itse vesialueen omistaja Saimaalla ja haluan myös siinä ominaisuudessa parantaa norpan elinmahdollisuuksia.

– Jos Saimaan seudun asukkaat jostain syystä aiheuttaisivat toimillaan norpan kuolemisen sukupuuttoon, olisi sillä sama imagollisen vaikutus koko alueelle kuin Astuvansalmen kalliomaalausten töhrimisellä ja Olavinlinnan purkamisella. Sen jälkeen saisimme sammuttaa valot koko maakunnasta.

Heli Järvinen kertoi myös piakkoin eduskunnan esittelyyn tulevasta nykyisen kalastuslain muutoksesta, joka mahdollistaisi norpan suojelemiseksi hyvin nopeiden kalastusrajoitusten toteuttamisen Saimaalle. Tarvittaessa rajoitukset saataisiin aikaan vaikka viikon varoitusajalla.

Norppaklubin nyt järjestämän kahdeksannen Suuren Norppaillan ohjelmaan sisältyi paljon muutakin. Taikuri Paavo Slazenger hauskuutti yleisöä jutuillaan ja näyttävillä tempuillaan. Hän kiskoi muun muassa rahaa norpansuojeluun suoraan kansanedustajan korvasta.

Kymmenet oppilaat saivat palkintoja

Monisatapäisen yleisön joukossa oli ilahduttavasti myös koululaisia, joista monet palkittiin menestymisestä norppa-aiheisissa piirustus- ja kirjoituskilpailuissa. Heidän töitään oli ripustettu yleisön nähtäville pitkin koulun käytäviä. Saimaannorpan Nestorisäätiö lahjoitti palkintoina peräti 1300 euroa rahaa.

Norppakuvaaja Juha Taskinen
Dokumentaristi Juha ”Norppa” Taskinen

Illan musiikillisesta annista vastasivat Ristiinan koulujen oppilaat, joista mainittakoon yhteislaulua oivallisesti säestänyt hanuristi Joni Manner, lukion bändi ja klarinettia taitavasti soittanut nuori Riikka Koukka.

Monien mielestä yksi illan kohokohdista oli norppakuvaaja Juha Taskisen lyhytelokuva Torsti-kuutin unisukelluksista. Salissa oli aistittavissa lähes taianomainen tunnelma, kun jään alla turvassa nukkuva kuutti vajosi hiljalleen kohti pohjaa ja nousi parin minuutin torkkujen jälkeen taas hengitysavannolleen.

Onnistuneen illan juontajana toimi Länsi-Savon konkaritoimittaja Veikko Kilkki, jonka persoonalliset jutut jäivät varmasti yleisön mieleen. Kilkki tunnetaan pitkän linjan norpan suojelijana, joka tuli tunnetuksi muun muassa siitä, että hän antoi muusikko Juha Vainiolle aiheen kuolemattomaan kappaleeseen Vanhoja poikia viiksekkäitä.

Suuri Norppailta päättyi koko yleisön yhdessä lähes hartaasti laulamaan Junnun lauluun Saimaan saaressa asuvasta Nestori Miikkulaisesta ja kivellä istuvasta yksinäisestä norpasta.

Norppaillan yleisöä
Suuri Norppailta houkutti koko Ristiinan koulukeskuksen juhlasalin täyteen yleisöä. Edessä keskellä illan koollekutsuja ja käytännön järjestelyistä ansiokkaasti vastannut opettaja Pekka Veijalainen.