Metsähallitus järjesti 5.5. Lappeenrannassa tiedotustilaisuuden saimaannorpan pesälaskennan tuloksista. Tutkijat pettyivät laskennan tulokseen, jonka mukaan viime talvena syntyi vain 43 kuuttia, joista 3 tavattiin kuolleena.

Seuraavassa otteita ja huomioita metsähallituksen julkaisemasta tiedotteesta, joka on luettavissa metsähallituksen sivuilta.

Saimaannorpan kuuttiKuutti Enonveden jäällä. Kuva: Teemu Uotila/Metsähallitus.

Metsähallituksen mukaan saimaannorpan kuutteja syntyi tänä vuonna poikkeuksellisen vähän, minkä vuoksi verkkokalastuksen rajoittaminen on erikoisen tärkeää. Poikaslaskennassa löydettiin vain 43 kuuttia eli kahdeksan vähemmän kuin viime vuonna. Saimaannorppakanta on epävakaa, pieni ja hajanainen, minkä vuoksi se on hyvin uhanalainen.

Kuuttien pesäkuolemia sattuu eniten vuosina, jolloin Saimaan pinta laskee talven mittaan voimakkaasti. Tänä vuonna aleneminen ei haitannut merkittävästi, sillä Saimaan pinta laski välillä 1.2.-18.3. vain 9 senttiä ja sen jälkeen 21.4. asti vielä 19 senttiä lisää. Yhden Pihlajaveden kuutin arvellaan jääneen karhun saaliiksi.

Saimaannorppakanta keskittyy Pihlajavedelle ja Haukivedelle, missä syntyi 31 kuuttia eli noin 75 % kevään poikasista. Orivedellä syntyi ensimmäinen kuutti viiteen vuoteen, mutta Kolovedellä ei syntynyt tänä vuonna enää ainoatakaan kuuttia.

”Saimaannorppakanta on viime vuosina taantunut, mikä on johtanut synnyttäjien määrän vähentymiseen kannassa. Pienissä populaatioissa myös sattuma on sukupuuttotekijä. Tilanne on nyt otettava erittäin vakavasti ja on lisättävä ponnistuksia saimaannorpan suojelemiseksi”, kertoo suojelubiologi Tero Sipilä Metsähallituksesta.

Norppien pesälaskentaan osallistui 80 henkilöä, joista 60 oli vapaaehtoisia.

”Laskenta onnistui erittäin hyvin, koska yöpakkasien vuoksi Saimaan jääpeite kesti huhtikuun lopulle ja laskijoilla oli aikaa kiertää pesimäalueet rauhassa. Osan alueista tarkistimme useaan kertaan. Odotimme jälleen yli 50 poikasen syntymää, joten 43 kuutin löytyminen oli pettymys kannan kehittymisen kannalta. Näistäkin kuuteista 3 löytyi kuolleina” kertoo suojelubiologi Tuomo Kokkonen Metsähallituksesta.

Vapaaehtoiset verkkokalastusrajoitukset ovat merkittävä tekijä saimaannorpan suojelussa. Rajoituksia tarvitaan kuitenkin lisää, sillä toukokuun alkuun mennessä tavoitepinta-alasta on saatu sopimusrauhoitusten piiriin vähän alle puolet.

Suojelutoimia on kohdistettava kaikille norpan pesimäalueille. Tehokkainta suojelua on verkkokalastuksesta pidättäytyminen norpan tärkeimmillä pesimäalueilla keväällä, jolloin emästään vierotettu kuutti alkaa liikkua laajalla alueella. Tavoitteena on saada 1 500 km&³2;:n pinta-ala sopimusrauhoitusten piiriin.

”Metsähallitus on toiminut tehokkaasti rauhoitussopimusten aikaansaamiseksi osakaskuntien kanssa. Osakaskuntien kokoukset ovat kuitenkin vasta keväällä tai niiden toiminta on järjestäytymätöntä, joten tavoitteeseen ei päästä tänä vuonna huolimatta tehokkaasta kampanjoinnista. Siksi vetoamme myös verkkokalastuksesta pidättäytymiseen, vaikka virallinen rauhoituspäätös korvauksineen puuttuisikin,” vetoaa kehitysjohtaja Matti Määttä Metsähallituksesta.

Rauhoitussopimusten tuloksellisuus näkyy esimerkiksi Etelä-Saimaalla, jossa tänä vuonna syntyi jo viisi kuuttia.

Rauhoitusalueita on nyt yhteensä noin 800 km&³2;, josta uusia alueita on noin 250–300 km&³2;. Lisäksi keväinen verkkokalastus on kielletty 87 km2:lla valtion vesialueita.

Norppatietoutta

Saimaannorppia on noin 260. Välitön sukupuuton uhka väistyisi, jos kanta kasvaisi noin 400 yksilöön. Hyvä kannan kasvuvauhti olisi 5 % vuodessa. Metsähallitus vastaa norppakannan seurannasta ja suojelutoimien toteutuksesta.

Kuutteja syntyi vuonna 2009 Saimaan vesistön eri osissa seuraavasti: Orivesi 1, Enonvesi 1, Kolovesi 0, Joutenvesi 2, Haukivesi 10  (joista 1 kuollut), Pihlajavesi 21 (joista 2 kuollutta), Tolvan-Katosselkä 2, Lietvesi 1 ja Etelä-Saimaa 5. Koko Saimaalla siis 43 kuuttia (joista 3 kuollutta).

Kuuttihavainnot 2009Poikaslaskennassa havaitut saimaannorpan kuutit vuonna 2009. Kartta: Metsähallitus 2009.