Jouluna on kiireiselläkin kalamiehellä ja –naisella aikaa asettua ja istua rauhassa takan ääreen mukavan lukemisen parissa.

Vuoden 2008 kalastusaiheisen kirjallisuuden anti on määrältään kohtalainen, mutta laadultaan kirjava. Opaskirjojen terävintä eliittiä on Jari Tuiskusen ”Pilkille”, mutta sinänsä viihdyttävien muistelusten joukosta ei yhtä selvää ykköstä löydy.

Seuraavassa lyhyet esittelyt niistä vuoden 2008 teoksista, jotka olen lukenut tai jotka aion lukea aivan lähiaikoina. Mahdollinen kritiikkini heijastelee ensivaikutelmaani kirjoista eikä perustu useaan lukukertaan tai tarkkaan analyysiin. Kirjojen järjestys on sattumanvarainen.

Suvanto

Isänpäivälahjaksi saamani Antti Ahon kirjoittama Suvanto on erittäin mielenkiintoista luettavaa Lapin ja Ruijan ystäville. Koska kirjassa liikutaan paljon itselleni tutuissa maisemissa, en voinut jättää sitä käsistäni vaan luin sen lähes samalta istumalta yhtenä pyhäseutuna.

Vuosikymmenien mittaan koettujen sinänsä melko tavanomaisten ”kalastusseikkailujen” lisäksi kirjassa on ansiokas kuvaus kirjoittajan vaimon kotikylästä, Kitisen rannalla olevasta rakennushistoriallisesti merkittävästä Suvannosta. Kirjoittajan itse ottamat valokuvat tukevat sujuvasti kirjoitettua ja helppolukuista tekstiä. Lisäksi kertomusten dokumentaarisuutta on lisätty muutamalla kartalla.

Antti Aho: Suvanto, 288 sivua, Hipputeos, ISBN 978-952-5617-10-8.

Vuosia hopeakylkisten kalastuksessa

Kirjaston uutuusteosten joukosta löytyi kirja, joka on harvinaisuus jo ilmestyessään pienen painoksensa takia (100 kpl). Teos on kunnianosoitus suomalaisille siirtolaisille, jotka valitsivat elannokseen vapaan kalastajanammatin. Haastatteluihin perustuvissa kertomuksissa puheenvuoron saavat kymmenet Brittiläisen Kolumbian kalaisilla vesillä ammatikseen uistelleet kalastajat. Luit oikein: Tyynenmeren lohia on kalastettu ja kalastetaan yhä ammattimaisesti uistelemalla.

Kirjoittaja Hannu Kivi pyytää alkusanoissaan suotta anteeksi kirjan kieli- ynnä muita virheitä. Tämän teoksen merkitys on sen sisällössä eikä kuorrutuksessa. Kirjan lopussa on suppea amerikansuomalaisten käyttämän kielen, fingelskan, sanasto.

Hannu Kivi: Vuosia hopeakylkisten kalastuksessa, 278 s sivua, Books on Demand GmbH, ISBN 978-952-498-057-9.

Merta lähempänä kalassa

Metsänhoitaja ja eräneuvos Pekka Reinikan kaunokirjallinen ura alkoi samoihin aikoihin kuin oma hapuiluni eräaiheisten kirjoitelmien parissa. Pekan esikoinen, Sumua ja kimallusta, oli sujuvasti kirjoitettua ja mieluisaa lukemista. Niin on tämäkin. Tyylilleen uskollisena Reinikka ei ryve saaliskasoissa eikä tavoittele kaukaista eksotiikkaa vaan kirjoittaa viihdyttäviä ja tunnelmallisia kuvauksia kotikulmiltaan.

Saaliseläimiä luonnossa viihtymisensä välikappaleina pitäville ”pyydä ja hylkää” –kalastajille Reinikka tokaisee pyytävänsä vain sen verran minkä syö! Silti, tai ehkä juuri siksi, tuntuu luonto olevan eräneuvokselle ehtymätön tarinoiden noutopaja.

Pekka Reinikka: Merta lähempänä kalassa, 179 sivua, Karisto Oy, ISBN 978-951-23-5001-8.

Kalasta katiskalla

Kalatalouden keskusliiton toiminnanjohtaja Markku MyllylänKalasta katiskalla on kunniaosoitus jokamiehen kalanpyydykselle, jonka mainetta painettiin takavuosina urakalla pohjamutiin. Sanoihan itse kalastaja/toisinajattelija Pentti Linkolakin katiskaa kalanpyydyksen irvikuvaksi.

Katiskan uusi tuleminen taisi ainakin jossain määrin alkaa Erä-lehden jutuista 1990-luvulla (alkaen Erä 8-1992), mutta suurin kiitos lankeaa kiistämättä Weke-katiskoistaan tunnetulle Veikko Hakalalle.

Tämä ohuehko kirjanen on täynnä tiivistä asiaa eri katiskamalleista ja niillä pyytämisestä. Katiska toimii myös hoitokalastusvälineenä ja ammattikalastajan työkaluna.

Markku Myllylä: Kalasta katiskalla, 93 sivua, Kalatalouden keskusliitto, ISBN 978-952-9614-80-6.

Suuri uistinkirja

Deja vu, tämän olen nähnyt ennenkin, mutta mielenkiinnolla sen nappasin luettavakseni kirjaston uutuushyllystä. Käsiini osui tekijänsä Timo Hyytisen signeeraama kirja numero 161/500.

Suuri uistinkirja on 90-luvun puolivälissä ilmestyneen teoksen järkälemäinen päivitetty uusintapainos. Kirjan parasta antia ovat lähes tuhannen viehemallin kuvauksen lisäksi lyhyet oheistarinat, piirrokset ja kopiot vanhoista viehemainoksista. Pienet moitteet rapsahtavat useista hieman epäonnistuneista valokuvista ja paikoitellen vanhentuneesta tekstistä. Vuosi 1995 ei ole enää ”tänä vuonna”.

Vieheistä ja etenkin niiden keräilystä kiinnostuneille Suuri uistinkirja on todellinen aarreaitta. Kirjan asiatietoihin kannattaa kuitenkin suhtautua terveen kriittisesti. Teoksen ajan tasalla pitämiseen tarvittaisiinkin monipuolisilla hakutoiminnoilla varustettu nettiarkisto.

Timo Hyytinen: Suuri Uistinkirja, 496 sivua, Arma Fennica, ISBN 978-952-5687-06-4.

100 haukireseptiä

Hauki on kala. Hauki on hyvä kala. Hauki on hyvä ruokakala.

”Vaikka hauki on urheilukalastajan tärkein saalis ja yleinen verkkokala, Suomessa on vain vähän haukireseptejä. Miksi, se on minulle arvoitus. Haukea ei käytetä eikä arvosteta meillä kotona Suomessa sen ansaitsemalla tavalla.” Näin kirjoittaa itseään amatöörikokiksi tituleeraava Kenneth Oker-Blom lisätyn ja uudistetun keittokirjansa toisen painoksen esipuheessa. Amatööri tarkoittaa henkilöä, joka harjoittaa taidetta rakkaudesta, ei rahasta.

Tämän kaksikielisen (ruotsi ja suomi) keittokirjan monipuoliset ja kertakaikkisen hienot reseptit tekevät oikeutta yhdelle Euroopan hienoimmista ruokakaloista. Ruokahalua herättävän hieno kuvitus. Pikkumiinus Rapaloista, joiden joukossa olisi voinut olla muitakin hyviä haukivieheitä.

Kenneth Oker-Blom: 100 haukireseptiä, 192 sivua, Reidev Oy Ab, ISBN 978-952-9812-06-6.

Pilkille

Nyt puhuu kokemus, tieto ja taito. Jari Tuiskusen käsiala niin kalavesillä kuin Erä-lehden sivuillakin todistaa vertaansa hakevasta käden ja kynän liitosta. Kuka tahansa voi kehittyä kovalla harjoittelulla ainakin yhden kalastuslajin kohtalaiseksi taitajaksi, mutta Jari tuntuu löytävän oikeat nyanssit mihin tahansa kalastustilanteeseen.

Koska pilkinnässä, jos missä, on kyse oikeasta tavasta uittaa viehettä, on juuri pilkkiopas omiaan mestarin ensimmäiseksi täysin omaksi kalakirjaksi. Tätä lukien taidot tarttuvat taidottomaankin.

Kirjan sujuvasti soliseva teksti on tietysti Erän lukijoille osittain tuttua tavaraa, mutta se kestää useita lisälukukertoja. Kaiken huipuksi Jari on kadehdittavan taitava valokuvaaja.

Kunpa pian jo saataisiin kunnon pilkkikelit!

Jari Tuiskunen: Pilkille, 208 sivua, Otava, ISBN 978-951-1223-63-4.

Haukitrasselista pilkkikatkaan

Lienee totta, että lähes kaikilla perhoilla voi saada kalaa, jos tarjoaa niitä oikeaoppisesti kunnon kalapaikoissa. Sitäkin todempaa on, että hyvin suunniteltujen ja sidottujen perhojen käyttäminen nostaa kalastajan itseluottamuksen tasolle, joka näkyy vielä parempana saaliina. Näin on käynyt minullekin kalastaessani Pertti Kanervan perhoilla. Niillä olen tartuttanut komeimman loheni Komagilla ja hassuttanut haukia kotoisilla vesillä.

Haukitrasselista pilkkikatkaan pursuaa idearikkaan sitojan kertomuksia ja perhoreseptejä, jotka ovat vieneet suomalaista kalastusperhojen sidontataitoa kohti maailman ehdotonta eliittiä.

Pertti Kanerva: Haukitrasselista pilkkikatkaan, 192 sivua, Otava, ISBN 978-951-1229-35-3

Erämaailma 2008-2009

Jokavuotinen ”pakollinen” antologia kalavesiltä ja riistamailta.

Kirja on jäänyt minulta toistaiseksi lukematta, joten jätän arviot siitä tuonnemmaksi.

Tuomas Kares (toim.): Erämaailma 2008-2009, 193 sivua, Karisto, ISBN 978-951-2350-17-9.

Eränkävijä 2008-2009

Tässä toinen vuosittain ilmestyvä lukemisto, johon aion syventyä paremmin vasta joulupyhinä. Toivottavasti paketti sisältää enemmän perinteistä oikeaa eränkäyntiä viime vuosien lukunautintoani hieman häirinneen fiktiolta maiskahtavan mehtuun ja kalastelun sijaan.

Mauri Soikkanen (toim.) ja Jussi Soikkanen (toim.):Eränkävijä 2008-2009, 141 sivua, Otava, ISBN 978-951-1225-71-3.

Nautinnollisia lukuhetkiä!