Jos saat ennätyskalan ja haluat ilmoittaa sen IGFA:n (International Game Fish Association) tilastoihin, sinun kannattaa tutustua järjestön internet-sivuilla (www.igfa.org) oleviin virallisiin sääntöihin ja ohjeisiin sekä noudattaa niitä pilkuntarkasti.

Osaa IGFA:n säännöistä ja käytänteistä olen kuvaillut tämän kirjoitussarjan kahdessa ensimmäisessä osassa ja tässä tulee vielä lopuksi tiedonmurusia saalisilmoituksen tekemisestä. En edelleenkään vastaa mahdollisista käännös- tai muista virheistä.

Kalalajin tunnistaminen

Kalasta on esitettävä valokuva, josta kalalaji voidaan tunnistaa. Kuvattomia ilmoituksia ei hyväksytä.

Jos ilmenee vähäisintäkään epäilystä, että kalaa ei voi tunnistaa kuvan ja muiden tietojen perusteella, se on annettava iktyologin tai ammattitaitoisen kalabiologin tunnistettavaksi. Tunnistajan on varmistettava lausuntonsa omakätisellä allekirjoituksellaan ilmoituskaavakkeeseen.

Jos asiantuntija ei ole käytettävissä, kala on säilytettävä pakastettuna siihen saakka, kunnes tunnistaminen on mahdollista.

Jos kalalajia ei voi tunnistaa kuvasta eikä kalastaja pysty esittämään lisätodisteita, saalisilmoitusta ei hyväksytä.

Todistajat

Paikan päällä saalistapahtumaa todistaneet henkilöt ovat aina etusijalla. Todistamattomat saaliit voidaan hylätä, jos niiden autenttisuus tulee kyseenalaiseksi. On tärkeää, että todistaja voi vannoa kalastajan noudattaneen IGFA:n kalastus- ja välinesääntöjä.

Minimipaino

Katso juttusarjan aikaisempia osia.

Aikaraja

Lukuun ottamatta kategoriaa All-tackle records on ennätysilmoitus tehtävä kolmen kuukauden sisällä kalan saamisesta (USA:ssa kahden kuukauden sisällä).

Kategoriassa All-tackle records voidaan ilmoittaa vanhempiakin saaliita, jos ilmoitus muilta osin on sääntöjen mukainen ja todisteet riittäviä.

Jos ennätysilmoitus kuitenkin on joiltakin osiltaan puutteellinen, on puutteet selitettävä perusteellisesti. Puutteellinen ilmoitus voidaan myöhemmin hyväksyä, jos 1) selitys puuttuvista tiedoista tulee edellä säädetyn aikarajan sisällä, 2) tiedon puuttuminen ei ole ollut olosuhteiden vuoksi kalastajan itsensä hallittavissa ja 3) kaikki puuttuva tieto toimitetaan IGFA:lle hyväksyttäväksi katsottavassa ajassa.

Punnitus

Kala on punnittava virallisen vaakamestarin, IGFA:n virkailijan tai tunnistettavan paikallisen vaa’an käytön täydellisesti osaavan punnitsijan toimesta. Puolueettomien todistajien läsnäolo on erittäin suotavaa.

Kalan mukana mahdollisesti punnittujen esineiden (alusta, naru jne.) paino on mitattava erikseen ja vähennettävä punnitustuloksesta.

Punnituksen yhteydessä on kalan saamisessa käytetty varsinainen kalastusvälineistö esitettävä punnitsijalle ja todistajille.

Punnitustulos voidaan ilmoittaa vain vaa’an asteikolle merkittyjen arvojen perusteella. Lukemien väliin jäävän tuloksen silmämääräistä arviointia ei hyväksytä, vaan tulos on pyöristettävä vaa’an alempaan lukemaan.

Punnitsemisessa on käytettävä tarkistettua ja tarkkuudeltaan virallisesti sertifioitua vakaa. Saalisilmoitukseen on liitettävä virallinen dokumentti punnituksessa käytetyn vaa’an tarkistuksesta.

Vaa’an sertifiointi

Jos kalastuspaikkakunnalla ei ole käytettävissä virallista vaakaa, punnituksessa käytetty vaaka on tarkistettava tarkasti tunnettujen massojen avulla. Tarkistuksessa käytettjen esineiden (esim. virallisten punnusten) on oltava yhteensä vähintään samanpainoisia kuin kalan. Esineiden paino on ilmoitettava IGFA:lle todistajien henkilötietojen kera.

Jos kala on saatu syrjäseudulla, jossa ei ole virallisia vaakoja, voidaan hyväksyä myös kalastajan käyttämä oma vaaka, jos se on todettu laadukkaaksi ja se on tarkistettu välittömästi kalamatkan jälkeen.

IGFA voi vaatia minkä tahansa punnituksessa käytetyn vaa’an tarkistamista jälkikäteen, jos ilmenee vähäisintäkään epäilystä mahdollisesta punnitusvirheestä.

IGFA tarjoaa jäsenilleen vaakojen tarkistuspalveluja.

Ilmoituskaavake

Kalastajan on ilmoitettava saaliinsa IGFA:n virallisella kaavakkeella tai siitä tehdyllä monisteella. Kaavake löytyy World Record Game Fishes -kirjan lisäksi IGFA:n internet-sivuilta.

Kaavake on täytettävä henkilökohtaisesti. IGFA suosittelee myös, että kalastaja itse postittaa kaavakkeen sekä siimanäytteet ja valokuvat.

Kaavakkeessa ilmoitetaan siiman tai perhoperukkeen vetolujuus. IFGA tarkistaa vetolujuuden siimanäytteen perusteella: Jos tulos on ilmoitettua siimaluokkaa suurempi, saalisilmoitus siirretään ylempään siimaluokkaan. Liian heikoksi testattu siima ei kuitenkaan johda ennätyksen siirtämiseen ilmoitettua alempaan siimaluokkaan. Suurin sallittu vetolujuus on siimaluokissa 60 kg ja perukeluokissa 10 kg.

Saaliin pituusmittauksissa on noudatettava suurta huolellisuutta. Kaavakkeessa on kuvallinen ohje mittausten suorittamisesta.

Kalastaja on vastuussa myös siitä, että kaikkien asianosaisten henkilöiden (kalastusopas, punnitsija, todistajat jne.) henkilötiedot ja osoitteet tulevat ilmoitukseen oikein. Jos paikalla on IGFA:n virkailija, edustaja tai jäsen, häntä voi pyytää todistajaksi.

Ilmoitus on todistettava oikeaksi notariaatilla.

Ilmoituksen väärentäminen johtaa ennätyksen hylkäämisen lisäksi kaikkien saman henkilön jatkossa tekemien ennätysten eväämiseen.

Siimanäyte

Perhokalastusennätyksissä on perho sekä siinä kiinni oleva perukkeen kärki, muu peruke ja yksi tuuma perhosiimaa toimitettava saalisilmoituksen mukana.

Muissa ennätyksissä on lähettävä tarkistettavaksi koko peruke, mahdollinen kaksoissiima ja ainakin 15,24 m (50 jalkaa) varsinaista kalastussiimaa. Kaikki näytteet on toimitettava yhtenä kokonaisuutena alkuperäisessä muodossaan. Vieheen voi kuitenkin irrottaa itselleen.

Valokuvat

Kuvissa on näyttävä koko kalan pituus, kalastuksessa käytetty vapa ja kela sekä punnituksessa käytetty vaaka.

Kalan oikein tunnistamiseksi on ilmoituksen mukana toimitettava mahdollisimman tarkka valokuva. Muun muassa haista on esitettävä tarkka kuva sen hampaista muiden yksityiskohtien lisäksi.

Kala on kuvattava sekä ripustettuna pystyasennossa että vaaka-asennossa suoralla alustalla.

Vaaka-asennossa olevan kalan vieressä on oltava asteikolla varustettu mittakeppi tai mittanauha.

Lisäkuvat eri kuvakulmista otettuna ovat suotavia.

Päivänvalossa otetut (ja kopioitavissa olevat) negatiivi- tai diakuvat ovat erittäin suositeltavia, jos suinkin mahdollista.

Kuvia voidaan julkaista IGFA:n joka toinen kuukausi ilmestyvässä International Angler –lehdessä, joten on tärkeää, että kuvat ovat tarkkoja ja muutenkin kyllin laadukkaita. Myös tilannekuvat kalastustapahtumasta ovat kiinnostavia.

—–

Tämä oli kolmiosaisen IGFA-sarjani kolmas ja viimeinen osa. Toivon, että edes joku meillä Suomessakin innostuisi ilmoittamaan saaliinsa näihin arvotettuihin kansainvälisiin tilastoihin. Olemmehan jo maamme kansainväisen nimen perusteella evä-kansaa (fin = evä).

Kireitä eripaksuisia siimoja ja perukkeita!