Finnmarkin tunturiylängöllä retkeilevät suomalaiset ovat parin kesäkauden ja yhden talven ajan saaneet nauttia vanhan ajan vapaudesta päästessään kalaan lähes kaikille Ruijan kalavesille. Valitettavasti vapaus on vaarassa jäädä lyhyeksi.
 |
Kaikki Ruijan asukkaat eivät katso hyvällä ulkomaalaisten ”vapaata” kalastusoikeutta tunturiylängöllä. Etenkin puhalihaisten kalojen pelätään vähenevän innokkaiden suomalaisten kalastajien toimesta. |
Pohjois-Norjan tunturiylängön kalavedet ovat kimmeltäneet kirkkaina ja houkuttelevina tuhansien suomalaisten tunturikalastuksen ystävien silmissä jo vuosikymmeniä. Kaukaisille ja usein vaikeapääsyisillekin vesille tehtiin kompassin ja suuripiirteisten karttojen avulla todellisia eräretkiä reput ja rinkat selässä. Viikko tai pari erämaan rikkumattomassa rauhassa antoi voimalatauksen, jonka varassa jaksoi paiskia töitä koko seuraavan talven ja haikailla uutta retkeä pohjan perille.
Valitettavasti paratiisiin vaelsi myös ahneita öykkäreitä, jotka sotkivat paikkoja, rikkoivat kalastussääntöjä ja syyllistyivät ryöstökalastukseen. Seurauksena oli vyöhykesääntö, joka kielsi ulkomaalaisia kalastamasta 5 kilometriä kauempana valtateistä. Siihen oli tyytyminen ellei saanut hyvällä syyllä hankituksi erikoislupaa jollekin rajatulle alueelle tai maksanut itseään kipeäksi paikalliselle matkanjärjestäjälle.
Kevättalvella 2007 kuului kummia. Finnmarkin läänin turistikalastajia pitkään kahlinnut viiden kilometrin vyöhykesääntö kumottiin. Norjan valtion maiden siirtyminen Finnmarkissa paikallishallinnolle muutti radikaalisti myös matkailukalastuksen käytäntöjä. Kun Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuopmodat (FeFo) sai haltuunsa peräti 96 %:a läänin kalavesistä, poistuivat samalla vuosikymmenien ajan turistikalastajia kahlinneet vyöhykerajat.
Kirjoitin ilouutisesta tuoreeltaan Erässä 5-2007 (julkaistu myös blogissani 7.4.2007) ja varoittelin samalla innokkaimpia ylilyönneistä. Enkä näköjään turhaan, sillä Finnmarkin medioissa karahtelee nyt melkoisia soraääniä ulkomaalaisten (lue: suomalaisten) edesottamuksista Ruijan tunturiylängön parhailla kalavesillä.
Etenkin monet Ruijan saamelaiset vaativat entistä 5 kilometrin vyöhykerajaa takaisin. Esimerkiksi Finnmarkseiendommenin hallituksen jäsen, Norjan työväen puolueen edustaja ja Norjan saamelaisparlamentin puheenjohtaja Egil Olli on lausunut, että on täysin hullua sallia ulkomaalaisten kalastavan taimenta vapaasti koko läänin alueella. Hän vastusti alunperinkin vyöhykerajan poistamista.
Myös Johan Anders Somby kalastusmatkoja järjestävästä Viddas Veidemann yrityksestä kritisoi suomalaisten turistien vapaata liikkumista ylängöllä ja pelkää parhaiden taimenvesien tyhjentymistä. Lisäksi ulkomaalaisten kalastusoppaiden toiminta alueella on aiheuttanut närää.
Voimme vain sydän syrjällään odottaa mitä tuleman pitää. Ja käyttäytyä upean naapurimaamme kalavesillä niin siivosti, huomaamattomasti sekä luontoa ja paikallista väestöä kunnioittaen kuin suinkin. Paratiisin portti on jälleen kerran vaarassa sulkeutua.
