Jerkki on jees, pinnasta puree, raksi ratkaisee ja suspillakin saa. Siinä viime vuosina Suomeen rantautuneita uusia tai uudistuneita kalastustapoja, jotka näyttävät tulleen jäädäkseen. Vaikka joku saattaa tuomita ne vain ohimeneviksi muotijutuiksi, niiden kaupallinen ja kalastuksellinen menestys antaa uumoilla, että keksimättä on vielä monta muutakin uutta kalastustapaa.

Aloitan tässä pienen juttusarjan, jonka tarkoitus on yllyttää myös lukijoita kehittämään ja kokeilemaan rohkeasti uusia kalastustapoja. Kalastusmenetelmä voi olla joko kokonaan uusi tai uudistettu versio entisestä. Se voi myös kohdistua sellaisiin kalalajeihin, joita ei kyseisellä menetelmällä ole ennen juurikaan kalastettu. Joitakin lajeja olisi kiinnostavaa oppia kalastamaan myös varsinaisen kuuman kalastussesongin ulkopuolella.

Jos olet oppinut jonkin uuden tai tavallisuudesta poikkeavan tavan kalastaa, tiedoillasi ja taidoillasi voi olla käyttöä myös Erän lukijoille. Jos olet kirjoitus- ja kuvaustaitoinen, voit jopa tarjota siitä valmista juttua lehdessä julkaistavaksi – korvausta vastaan. Toinen mahdollisuus on kutsua paikalle jokin Erän kalastusavustajista. Jos juttu ei mahdu lehteen, voin esitellä sen täällä blogissa.

1. Muikun ja kuoreen onginta
Pilkillä saatu kuore Noin 30 vuotta sitten Jäppilän Syvänsi-järvestä pilkillä saatu kuore. Sattumasaalis, mutta voisiko näitä pilkkiä tai onkia ihan tarkoituksellakin?

Merellä nyhdetään silakkaa litkalla, joten miksi ei vastaava onnistuisi sisävesilläkin muikun ja kuoreen suhteen. Ratkaisu voisi löytyä esimerkiksi hyvin pieniin koukkuihin sidotuista yksinkertaisista hankajalkaisäyriäisiä muistuttavista perhoista. Parhaiten jäljiteltäväksi voisi sopia reliktiäyriäinen, jonka ruumis on lähes 3 mm pitkä ja josta lähtee ohuita ”viiksiä”.

Eläinplanktonia uistelusiimassa Uistelusiimaan Saimaalla tarttunutta planktonia, jossa on runsaasti hankajalkaisia – muikun tärkeää ravintoa. Onnistuisiko niiden jäljittely pienen pienillä perhoilla?

Muikun tai kuoreen ongintaa voisi kokeilla parven paikantamisen jälkeen kelaongella, jossa on siiman päässä nopeasti uppoava paino ja sen yläpuolella pienissä ohuissa sivuperukkeissa muikkuperhoja.

Muikku on erittäin maukas ja arvostettu kala, jonka kalastamiseen on tarvittu tehokkaita pyydyksiä. Suosituin pyydys on tiheäsilmäinen muikkuverkko, joka väärään paikkaan ja väärään aikaan laskettuna pyydystää (ja tappaa) myös valitettavan paljon uhanalaisten vaelluskalojen poikasia. Jos muikun kalastaminen onnistuisi myös onkimalla, muille kaloille aiheutetut ongelmat vähenisivät.

Onkimuikuilla olisi käyttöä myös raksiuistelijan syötteinä, mihin tarkoitukseen verkon, nuotan tai troolin rikkomat suomupuolet muikut eivät ole parhaita mahdollisia. Syötin tuoreuskin olisi taattu, kun uistelija onkisi päivän aluksi tuoreet syötit itse veneseen.

Tässäpä kehiteltävää tarkkasilmäisille ja käsistään käteville perhonsitojille sekä ennakkoluulottomille kokeilijoille.