Mitä muistat juuri lukemastasi eräkirjasta? Tunnelmia ja saatuja saaliita, ehkä myös tekohauskaa suunsoittoa ja kommelluksia, mutta muutaman viikon kuluttua et muista yleensä ainoatakaan yksityiskohtaa.

Eräaiheisten teosten klassikoiksi nousevat ne harvat kirjat, joissa oikeasti sanotaan jotakin uutta tai ainakin lausutaan räväkkä mielipide. Seuraavassa muutamia itselleni mieleen jääneitä lohkaisuja, jotka ovat Juhani Rossin 1982 toimittamasta mainiosta kirjasta Taimenen taikaa. Lausahdukset eivät välttämättä edusta omia mielipiteitäni.

Taimenen taikaa

Kilpakalastuksesta

Onkijoissa on esimerkiksi pokaalinmetsästäjänsä. Pokaalinmetsästyksen kärsimys rasittaa kalastusharrastusta niin kuin se rasittaa useimpia muitakin vapaa-ajan harrastuksia. Pokaalinmetsästäjät ovat surkuteltavia ihmisiä, jotka kokevat elämän jonkinlaisena rodeona, poikia joilla oli tapana kahmia palkintoja jo koulussa ja jotka eivät ole koskaan kasvaneet irti tästä tavasta (eihän siitä yleensäkään pääse irti). Minusta he ovat vähiten miellyttäviä kaikista niistä miellyttävistä ihmisistä, joita joen varrella tapaa.
– Maurice Wiggin

Harjuksesta

Kerran onnistuin tekemään heiton virheettömästi: perho putosi kalan nenän eteen, kala otti sen, minä sain sen koukkuun – ja se olikin suuri typerä harjus. Harjukset ovat kaikkein tunteettomimpia ja tyhmimpiä kaloja, mitä vedessä ui. Kernaammin ottaisin onkeeni ahvenen tai ankeriaan kuin harjuksen.
– Andrew Lang

Perhokalastuksen huippu

…ystäväni, luonnonystävä ja erinomainen kalamies James Robertson Justice on sanonut minulle, että kalan – kalan laadusta ei ole niin väliä – nousu hänen kuivaperhoonsa ja kalan kiinnittäminen koukkuun on hänelle kalastuksen varsinainen huippukohta ja että kaikki mitä sen jälkeen tapahtuu (kovinkin taistelu) on jonkinlaista antikliimaksia. Hän meni jopa niin pitkälle, että sanoi koukuttomilla perhoilla kalastamisen muuten riittävän paitsi, että se olisi luultavasti epäreilua muita kalamiehiä kohtaan, koska silloin liian monet taimenet oppisivat varomaan tai ainakin inhoamaan perukkeen näkemistä. Minusta tällainen vaikuttaa vaarallisesti kalastuksen rappeutumiselta.
– Moray McLaren

Uistelusta

Olen sanonut, etten uistele enkä myöskään heittele uistinta. Tämä ei pidä täysin paikkaansa, sillä jos olosuhteet ovat vastaan enkä saa kalaa millään muulla tavalla, käytän näitä, minusta tylsänpuoleisia kalastustapoja; en pidä näistä menetelmistä, ja minähän kalastan nauttiakseni. Uistelusta ei kannata puhuakaan, sehän on kalastusmenetelmistä vihonviimeisin. Mutta haluaisin esittää puhtaasti henkilökohtaisen kielteisen kantani myös uistimenheitosta.
– Moray McLaren

Lopuksi vielä Ludwig Munsterhjelmin (tai oikeammin hänen ystävänsä Eero Lampion) mielipide vaapusta. Teksti löytyy Matti J. Särömaan toimittamasta kirjasta Kadotetut paratiisit.

Vaapusta ja kalastajan pienuudesta

Luostarin lähistöllä sai yksi kalakavereista, tri M.I. vaapulla 20-kiloisen kojamon. Pikkumiehen riemu oli luonnollisesti melkoinen. Lohi punnittiin, mitattiin ja valokuvattiin. Pitkään juuri se kala oli onnellisen saantimiehen ainoa puheenaihe. Tarinan ainoa synkkä kohta oli riivattu vaappu, ”pulikka”, jota on aina pidettävä melko ala-arvoisena pyyntivälineenä, silloin kun kyseessä on lohen tai taimenen pyynti. Milloin kelpo tohtorimme, pienikasvuisissa ihmisissä usein esiintyvään kerskuvaan tapaansa, alkoi suoltaa tarinaa tästä elämänsä suurimmasta tapahtumasta, ehti joku kateellinen pyytöveli aina jäähdyttämään hänen puheitaan tekemällä halveksivia huomautuksia ”puupalikoista”, joita kukaan todellinen urheilukalastaja ei alentuisi käyttämään.
– Lohen, joka saa moisen epelin leukojensa väliin, täytyy väistämättä menettää tajuntansa, mikäli se ei heti kuole. Ja silloinhan se ai ainakaan ole temppu eikä mikään saada se maihin. Ja sellaista en kutsuisi urheiluksi.
Tämän täyslaidallisen päästi suustaan ystäväni E.L. (Eero Lampio). Hän kilvoittelikin eniten tohtorimme kanssa lohenpyynnissä.

Että osattiin sitä lohkaista sanan säilällä jo ennen internetin keskustelupalstojakin. Selän takaa tuntemattomuudesta ei sentään raukkamaisesti puukotettu.