Tammikuun blogissani kyselin, onko Kaartjoen taimenesta liito-oravaksi eli voisiko sen esiintyminen joessa estää jätevedenpuhdistamon rakentamisen vähävetisen joen yläjuoksulle. Vastaus on ei, sillä puhdistamo rakennettiin ja se aloitti äskettäin toimintansa jokivarren asukkaiden kovasta vastustuksesta huolimatta.

Vähävetinen KaartjokiKaartjoen Hakonkoski vähävetisenä kesällä 2006.

Nyt joesta on löytynyt harvinaista vuollejokisimpukkaa, jolle EU on ohjeistanut erittäin kovat ja tiukat suojeludirektiivit. Laji on kadonnut muualta Euroopasta, joten sen suojelu Suomessa on erikoisen tärkeää ja vastuullista.

Onko Lopen kunnan nyt suljettava vasta käynnistetty puhdistamo tai ohjattava sen jätevedet muualle? Ainakin Hämeen ympäristökeskus joutunee suorittamaan vuollejokisimpukan esiintymisestä Kaartjoessa perusteellisen selvityksen.

Kaartjoen vuollejokisimpukat löysi Suomen johtava simpukka-asiantuntija, Yliopiston luonnontieteellisen museon johtaja Ilmari Valovirta kahden sukeltajan avustuksella. Simpukoita löytyikin heti Lopen Topenon kylän kohdalta ja myös alempaa Rengon puolelta. Koska esiintymät sijaitsevat melkoisen matkan päässä toisistaan, pitää Valovirta Kaartjoen vuollejokisimpukkakantaa merkittävänä löydöksenä.

Valovirran raportin [Vuollejokisimpukkaa (unio crassus) Kaartjoessa, Luonnontieteellinen keskusmuseo 2007] perusteella Kaartjoki on nyt yksi maamme 25:sta vuollejokisimpukkajoesta. Valovirta esittää, että joella olisi suoritettava lajisuojeluun perustuva inventointi ja tarkasteltava alueen hankkeita siltä pohjalta, että joessa esiintyy kansallisesti rauhoitettu ja EU:n luontodirektiivin II ja IV(a) liitteiden piiriin kuuluva laji, jolla on korkea kansainvälien suojelustatus (sama kuin liito-oravalla).

Valovirran mukaan alueen hankkeista lopullisesti päättäminen edellyttää, että vuollejokisimpukkakannan suuruus ja sijainti joessa sekä hankkeiden vaikutus siihen sekä suojelutoimet selvitetään.

Vuollejokisimpukan elinympäristöt ovat Euroopassa vähentyneet niin, että lajia pidetään vielä uhanalaisempana kuin jokihelmisimpukkaa. Euroopan pohjoiset kolkat ja Venäjä ovat vastuussa siitä, että vuollejokisimpukka säilyy. Lajin rauhoitus, uhanalaisuus ja EU:n direktiivit kieltävät sen asuinvesien ruoppaamisen, rakentamisen ja veden laadun heikentämisen.

Tietyt tahot pitävät kuitenkin vuollejokisimpukkaa ylisuojeltuna, koska sitä esiintyy meillä aika monessa joessa. Joidenkin mielestä suojelu haittaa muun muassa tehomaatalouden harjoittamista!

Saa nähdä, onko vuollejokisimpukastakaan liito-oravaksi!