Pohjan periltä kuuluu kummia. Finnmarkin läänin turistikalastajia pitkään kahlinnut viiden kilometrin vyöhykesääntö on vihdoin kumottu.

Norjan valtion maiden siirtyminen Finnmarkissa paikallishallinnolle on muuttanut radikaalisti myös matkailukalastuksen käytäntöjä. Finnmarkseiendommen/Finnmárkkuopmodat (FeFo) hallitsee nykyään peräti 96 %:a läänin kalastusoikeudesta. Muutoksen tuulet ovat puhaltaneet kartalta pois vuosikymmenien ajan turistikalastajia kahlinneet vyöhykerajat.

Uusi vapaus asettaa etenkin meille suomalaisille kalastajille myös ankaran vastuun. Nyt ei kukaan saa sortua väärinkäytöksiin ettei käy kuten 70-luvulla, jolloin ylilyönnit johtivat kalastusoikeuden rajoittamiseen.

Sisävesikalastus

Lähes kaikille Finnmarkin läänin sisävesille pääsee nyt sisävesikalastusluvan lunastettuaan. Alle 10-vuotiaat ja yli 67-vuotiaat voivat kalastaa ilman erityistä kalastuslupaa. Edes Norjan valtion kalastuksenhoitomaksua ei tarvitse maksaa. Luvanmyyntipisteitä on useita ympäri lääniä ja lisäksi luvan voi lunastaa jopa tarjoushintaan suoraan internetsivulta www.inatur.no.

Kaikki kalastusvälineet ja muut mahdollisesti tartuntaa levittävät välineet, kuten veneet ja saappaat, on ehdottomasti edelleen desinfioitava, jos niitä on käytetty Norjan rajojen ulkopuolella tai Norjassa alueilla, joilla on todettu tai epäillään olevan tarttuvia tauteja.

Kolmen päivän lupa maksaa 200 kr hengeltä ja 300 kr perheeltä. Viikkolupien vastaavat hinnat ovat 400 kr ja 500 kr. Netistä luvan saa 50 kruunun alennuksella ja lisäksi säätyy toimitusmaksun maksamiselta.

Kalastuslupa on siis voimassa lähes koko Finnmarkin läänissä. Kieltoalueita ovat yksityismaat, jotka on yleensä merkitty maastoon, ja paikallisille vuokratut vesistöt sekä lohijoet, joihin myydään erillisiä kalastuslupia. Sisävesikalastusluvalla saa kalastaa myös sellaisissa lohivesistöissä, joihin ei myydä erillisiä lupia, mutta niiden poikkeavat kalastussäännöt on aina otettava huomioon.

Matkailija saa kalastaa vain vapavälineillä ja käsisiimalla. Harrilaudalla, pitkäsiimalla ja havaspyydyksillä (verkot, nuotat jne.) saavat kalastaa vain paikalliset asukkaat. Päätöstä jättää verkot sittenkin pois matkailukalastuksesta pidän erittäin onnistuneena.

Kalastaminen on sallittua perholla, madolla ja uistimilla. Elävän syöttikalan käyttäminen on kielletty. Kalastuskausi sisävesikalojen kalastuksessa on koko vuoden mittainen. Järvessä, jossa on merestä nousevia lohikaloja, saa kuitenkin pilkkiä vain tammikuun 1. päivästä jäiden lähtöön ja vähintään 200 m päässä jokisuista. Saaliiksi saadut merilohet on aina laskettava välittömästi takaisin. Lisäksi muutamissa vesistöissä on täydellisiä pilkkimiskieltoja.

Lohenkalastus

Merestä nousevien lohikalojen eli merilohen, -taimenen ja –nieriän kalastukseen ei ole tarjolla mitään yleislupaa, vaan lupa on lunastettava jokikohtaisesti. Lisäksi jokaisen 16 vuotta täyttäneen lohenkalastajan on maksettava henkilökohtainen kalastuksenhoitomaksu.

Lohijoilla on rajajokia lukuun ottamatta voimassa yhteiset säännöt. Lisäksi monilla lohijoilla on paikallisia erityissääntöjä, joista kalastajan on aina otettava selvää ennen kalastuksen aloittamista. Vesistökohtaiset säännöt saa yleensä kalastusluvan lunastamisen yhteydessä.

Ainoa sallittu kalastustapa on vapakalastus yhdellä vavalla. Perholla ja madolla saa kalastaa koko kauden, jos heittopainona käytetään vain heittosiimaa tai kohoa. Alkukaudesta saa kalastaa myös uistimilla, mutta heinäkuun 10. päivän jälkeen vain perholla, madolla sekä alle 12 g painavilla lusikkauistimilla, lipoilla ja vaapuilla.

Vieheessä ei saa käyttää enempää kuin kolmea koukkua. Kolmihaarakoukku lasketaan kolmeksi koukuksi. Koukun kita saa olla enintään 12 mm (koukkukoko 2/0) ja yksihaarakoukun kita korkeintaan 15 mm (koukkukoko 4/0).

Tarkempia tietoja Finnmarkin kalastuksesta ja muistakin alueen asioista saa nettiosoitteesta www.fefo.no. Kohdasta fiske löytyy myös suomenkielinen pdf-muodossa oleva esite.