Talvikalastajan lähes jokatalvinen riesa on veden nouseminen jään väärälle puolelle. Eikö jää olekaan talvella vettä kevyempää?

Jokaisen (?) koulussa oppiman Arkhimedeen lain mukaan nesteeseen (vesi) upotettuun kappaleeseen (jää) vaikuttaa noste, joka on yhtä suuri kuin kappaleen syrjäyttämän nestemäärän painovoima. Koska jää tiheys (0,917 kg/dm3) on veden tiheyttä (1,00 kg/dm3) alempi, jää kelluu osittain veden pinnalla.

Kun jäälle sataa riittävästi lunta, se painaa lopulta jään kokonaan veden pinnan alapuolelle. Jää ei silti painu pohjaan, koska noste vaikuttaa tietysti myös lumeen.

Kuinka paljon lunta sitten voi sataa jäälle, ennen kuin jää ”hukkuu”? Se riippuu jää- ja lumikerroksen paksuuksien lisäksi voimakkaasti lumen tiheydestä. Kostea ja tiivis lumi on huomattavasti raskaampaa kuin kevyt pakkaslumi. Kriittiselle lumikerroksen paksuudelle voidaan johtaa lauseke 0,083 x h / ? , missä h = jään paksuus ja ? = lumen tiheys ilman yksikköä.

Jos jäälle satanut lumi on oikein kevyttä pakkaslunta, voi pitää nyrkkisääntönä, että vettä nousee jäälle viimeistään silloin, kun lumen paksuus ylittää jään paksuuden. Normaalisti lumen tiheys vaihtelee välillä 0,1 kg/dm3 – 0,4 kg/dm3, jolloin jää painuu veden pinnan alle ohuemman lumikerroksen painosta.

Jään ja lumen välissä olevan vesikerroksen paksuutta kannattaa seurata myös oman turvallisuutensa vuoksi. Jos veden määrä lisääntyy roimasti vaikka lumikerroksen paksuus pysyy samana, tarkoittaa se sitä, että alla oleva jää on tavallista ohuempaa.

Turvallista talvikalastusta!