Juhannushan on tunnetusti joka kesä, mutta Joulu vain kerran vuodessa. Joten otetaan juhla kerrankin oikein loman kannalta ja levätään kunnolla. Muistellaan pilkkikelejä odotellessa vaikka edellisvuosien retkiä jäisille lakeuksille.

Kangastus Puulavedellä

Noissa kuvan maisemissa tulee käytyä joka talvi pari kertaa järven kantta kopisuttamassa. Upeimpia hetkiä ovat varhaiset kevättalven pakkasaamut, kun kuiva jään pinta rahisee jalkojen alla, teeri kukertaa jossakin ja aurinko nousee utuisen itärannan ylle.

Puula on tunnettu nopeasti kasvavista järvilohistaan, mutta pilkkijää kiinnostavat sen pulskat ahvenet ja – tuurin natsatessa – hopeiset siiat. Haastavinta on hyvien ottipaikkojen löytyminen, jos ei tiedä tarkkoja koordinaatteja. Hakeva löytää.

Yllä olevassa kuvassa näkyy kangastus vaakasuorana paksuna raitana. Paikan päällä näytti siltä kuin jää olisi murtunut kilometrien matkalta rannasta rantaan ja jään reuna noussut toisen päälle.

Pakkasaamun kangastus syntyy, kun valo kokonaisheijastuu lähellä jään pintaa olevan kylmän ilman ja sen yllä olevan hieman lämpimämmän ilman rajapinnasta. Myös värikkäät haloilmiöt koristavat usein kirpeitä talvipäiviä.

Kiitos kaikille lukijoille kuluneesta vuodesta. Hyvää Joulua sekä sopivan kalaisaa ja elämyksellistä Uutta Vuotta 2007!