Suomen Metsästäjäliitto, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK sekä Tornator Oyj teettivät yhdessä selvityksen siitä, mitä vaikutuksia teräshauleilla on puun sahaukseen. Asiaa selvitettiin kenttäkokein yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa loppuvuodesta 2022.
Lyijyhaulien käytön rajoittaminen vesilinnustuksen lisäksi ns. Ramsar-alueilla tulee voimaan Suomessa 16. helmikuuta 2023. Lyijyä korvaavista materiaaleista on tehty paljon selvityksiä ja tärkeimmäksi korvaavaksi materiaaliksi on noussut teräs.
”Teräshaulien on pelätty aiheuttavan puihin osuessaan ongelmia sahateollisuudelle. Halusimme selvittää yhdessä MTK:n kanssa, mitä vaikutusta teräshauleilla on puunsahaukseen”, sanoo Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Jaakko Silpola.
Laukauksia runkoihin
Selvitys toteutettiin yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulun Evon metsäkampuksen kanssa. Kenttäkokeissa puihin ammuttiin sekä teräs- että lyijyhauleja.
Puut toimitettiin yhteistyösahalle tukkiröntgeniin tarkasteltavaksi. Yhtenä osana selvitystä oli case-esimerkki, jossa kahdeksaan runkoon ammuttiin lähes 1 200 teräshaulia, jonka jälkeen puut sahattiin terävaurioiden selvittämiseksi.
Sahan terät vietiin sahauksen jälkeen terähuoltoon ja niistä pyydettiin lausunto.
Terähuollon lausunnon mukaan terien vioittuminen ja kuluminen vastasi normaalin sahausvuoron aikana muun muassa hiekan ja epäpuhtauksien aiheuttamaa kulumaa, vaikka teräshauleja oli puissa täysin poikkeuksellinen määrä.
Selvityksestä valmistuu metsätalousinsinöörin lopputyö, joka julkaistaan myöhemmin keväällä.
Sahateollisuuden ammattilaisten ja kokeessa tehtyjen havaintojen perusteella kranaatin sirpaleet, pultit, naulat ynnä muut metallit, jotka eivät anna periksi sahan terän edellä, ovat ongelmallisia, ei niinkään pienet pyöreät haulit, jotka sahanterän kohdalla irtoavat muotonsa takia puusta.
”Sahauskokeen tulos oli myönteinen yllätys. Teräshaulien vaikutukset sahaukselle eivät olleet niin merkittäviä, kuten aiemmin oletimme”, sanoo MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen.
Teräshaulien salliminen tärkeää
Lyijyn sijasta kosteikkoalueilla pitää jatkossa käyttää korvaavia haulimateriaaleja. Korvaavat materiaalit ovat sellaisia, joilla on oikeasti mahdollista korvata lyijyhaulit.
Korvaavia haulimateriaaleja ovat teräksen lisäksi tina/sinkki, kupari, vismutti (bismuth), tungsten eli volframi.
Terästä eli rautaa pidetään kuitenkin ainoana potentiaalisena lyijyn korvaajana. Teräs on yleinen ja edullinen materiaali, jolla ladattujen patruunoiden hinta ja saatavuus eivät aseta rajoituksia laajamittaiselle käytölle. Tämän takia teräs on todennäköisin lyijyn korvaava haulimateriaali jatkossa, jolla lyijy tullaan korvaamaan suurimmassa osassa eri metsästysmuodoissa.
Suomessa kovien haulimateriaalien käyttö on kielletty osassa metsästysvuokrasopimuksia varovaisuusperiaatteeseen perustuen. Suurista metsästysmaan vuokraajista muun muassa Metsähallitus luopui kiellosta 2018.
”Toivottavasti selvitys auttaa sallimaan teräshaulien käytön kaikissa metsästysvuokrasopimuksissa niin, että metsästystä voidaan jatkaa vastuullisesti edullisia teräshauleja hyödyntäen”, sanoo Metsästäjäliiton Jaakko Silpola.
Selvityksen perusteella MTK ei aio lähteä esittämään teräshaulien käyttökieltoa metsästysvuokrasopimuksiin.
Suomessa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) toimii REACH asetuksen valvontaviranomaisena ja on julkaissut juuri tarkemman ohjeistuksen rajoituksen piiriin kuuluvista alueista.
Käytännössä uusi rajoitus tarkoittaa sitä, että korvaavien haulien käyttö tulee yleistymään myös talousmetsäalueilla.
