Tutkimuksen mukaan 46 prosenttia Tenon alueen yrityksistä kertoi sopeuttaneensa toimintaansa esimerkiksi tuottamalla uusia palveluita tai tuotteita, vaihtamalla toimialaa, suuntaamalla markkinointia tai vähentämällä toimintaa.
Joukossa oli myös yrityksiä, jotka kertoivat lopettaneensa toimintansa.
Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin Juha Hiedanpään mukaan joidenkin yritysten tilannetta helpotti covid-19-pandemia, joka toi Utsjoelle runsaasti kotimaanmatkailijoita.
Lohestuskiellon vaikutukset heijastuivat Utsjoen kunnan talouteen verotulojen vähenemisenä. Monissa Tenojokivarren kotitalouksissa itsepyydetty lohi on ollut merkittävä osa ruokataloutta, ja se puuttui lohestuskiellon aikana.
Häviääkö kulttuuri?
Suurin haastatteluissa esiin tullut huoli oli mahdollisen pitkäaikaisen kiellon vaikutus kulttuuriin ja sitä kautta identiteettiin. Huoli koskee perinteisen saamelaisen tiedon ja taidon siirtymättä jäämistä sukupolvelta toiselle, mutta myös elämäntavan menettämistä.
Arviolta neljännes Utsjoen asukkaista kalastaa Tenon nousulohialueella. Vaikka kaikki paikalliset eivät kalasta, kalastuskielto vaikutti myös niiden ihmisten elämään, jotka eivät kalasta – etenkin saamelaisten keskuudessa.
Kalastuskiellon taloudelliset, kulttuuriset ja sosiaaliset vaikutukset heijastuivat myös suoraan ja epäsuorasti yhteisön terveyteen ja hyvinvointiin.
Vaikka jotkut kalastajista kertoivat hyväksyvänsä kiellon ja löysivät muuta tekemistä, lohen kalastuskielto on luultavasti vaikuttanut kielteisimmin erityisesti vanhempaan ikäpolveen.
Voimattomuuden tunne ja epäreiluuden kokemus ovat potentiaalinen terveys- ja konfliktiriski. Monet lohen kalastuskiellon terveysvaikutukset ilmenevät todennäköisesti vasta vuosien päästä.
Lohestuskielto jatkui vuonna 2022 ja näillä näkymin myös vuonna 2023.
Rajoituksia tarvitaan
Kalastuksen jonkinasteista rajoittamista pidettiin Tenojokivarressa välttämättömänä, mutta haastateltujen mielestä päätöksenteon olisi perustuttava avoimempaan ja tietoperustaltaan laajempaan yhteistoiminnalliseen suunnittelutapaan, jotta kielteiset yhteiskunnalliset vaikutukset saataisiin minimoitua.
”Ensimmäisen vuoden kalastuskieltoa siedettiin kohtalaisesti, mutta kiellon jatkuessa myös kielteiset vaikutukset todennäköisesti voimistuvat ja kumuloituvat”, arvioi Luken erikoistutkija Mikko Jokinen.
Haastateltujen mukaan lohikantojen suojelussa ja tutkimuksessa tulisi kiinnittää huomiota merikalastukseen, lohen viljelyn aiheuttamiin haittoihin, joella tapahtuvaan saalistukseen eli predaatioon ja ilmastonmuutokseen.
Jatkossa rauhoituspäätöstä tehtäessä kulttuuriset vaikutukset tulisi huomioida voimakkaammin ja harkita vähäisen kalastuksen sallimista.
”Vaikka haastatteluissa tuli esille selkeitä kulttuurisia eroja suomalaisten ja saamelaisten suhtautumisessa loheen, lohenkalastus on tärkeää kaikille haastatelluille Tenon suomalaisille ja saamelaisille, paikkakuntalaisille ja vapaa-ajanasukkaille”, Hiedanpää muistuttaa.
Heikkojen lohikantojen vuoksi lohenkalastus kiellettiin Tenojoen vesistössä 1.5.2021–31.12.2021.
Tenojoen kalastuksen paikallisesta tärkeydestä johtuen maa- ja metsätalousministeriö pyysi Lukea tutkimaan kalastuskiellon vaikutuksia. Lohenkalastus tuo arviolta 11 prosenttia eli 4 500 000 euroa Utsjoen yritysten liikevaihdosta (tiedot vuodelta 2018).
Lohen ympärivuotinen hyödyntäminen on myös keskeinen ja tärkeä osa Tenojoenvarren asukkaiden kulttuuria, identiteettiä ja elämää.
(Luonnonvarakeskuksen tiedote 1.helmikuuta 2023)
