Inversio jäähdyttää laaksot – tunturin huipulla voi lämmitellä!

Viime marraskuun 17. päivänä kohtasin yhden meteorologin urani erikoisimmista säätilanteista. Lapin laaksojen ja läheisten tuntureiden välillä mitattiin jopa 30 asteen lämpötilaeroja.

Alavilla mailla pakkanen paukkui yli 20 asteessa, kun taas tuntureiden huipuilla mitattiin yli +8 astetta.

Suurimmillaan lämpötilaerot olivat Muonion ympäristössä: kun Muonion kirkonkylässä (korkeus 236 m) pakkasta oli 21 astetta, oli Laukukerolla Pallastunturilla (760 m) 8,7 astetta lämmintä.

Myös Sammaltunturin havaintoasemalla (565 m) mitattiin huikeat kahdeksan astetta plussaa. Inversioilmiö tuntui hyvin voimakkaana marraskuisen korkeapaineen aikana.

Mikä inversio?

Kun meteorologiassa puhutaan inversiosta, tarkoitetaan lämpötilan käänteistä kerrostuneisuutta.

Normaalitilanteessa lämpötila laskee korkeuden mukana noin 5–7 astetta jokaista kilometrin nousua kohden. Inversion aikana tilanne onkin päinvastainen. Lämpötila nousee ylöspäin mentäessä.

Inversion syntyyn tarvitaan talvinen korkeapainetilanne, joka tyynnyttää tuulet ja saa taivaan selkenemään. Korkeapaine aiheuttaa voimakasta säteilyjäähtymistä, eli maanpinnalta karkaa nopeasti lämpösäteilyä pilvettömän ilmakehän läpi avaruuteen.

Säteilyjäähtymisen johdosta ohut kerros maanpinnan yläpuolella kylmenee voimakkaasti. Korkeuden kasvaessa jäähtymisen vaikutus pienenee ja lämpötila voi kohota rajusti varsinkin, jos ylempänä tuulee.

Aurinko ei meidän leveysasteilla lämmitä talvisin, joten säteilyjäähtyminen on väistämätön ilmiö, jos taivas on selkeä eikä tuuli sekoita ilmaa pystysuunnassa.

Laaksoissa kylmää

Voimakkaan inversiotilanteen vallitessa pakkasta voi olla Keski- ja Pohjois-Lapin laaksoalueilla yli 30 astetta, mutta tuntureiden huipuilla voi samaan aikaan olla 20–30 astetta lämpimämpää.

Laaksoissa oleva jäähtynyt ilma on tiheämpää ja raskaampaa kuin sen yläpuolella oleva lämpimämpi ilma, ja niinpä ilmakehään muodostuu hyvin stabiili kerros, jossa ilma ei pääse sekoittumaan.

Inversion vallitessa ilmansaasteet jäävät ikään kuin vangiksi kylmimpään ilmakerrokseen, ja ilmanlaatu voi muuttua huonoksi, mikäli tilannetta jatkuu pitkään.

Päällisin puolin inversiotilanteen voi tunnistaa esimerkiksi muutaman kymmenen metrin korkeudessa leijailevasta saastepilvestä, joka leviää vain vaakasuunnassa.

Pystysuunnassa sen leviäminen pysähtyy ”näkymättömään lasikattoon”, eli ilma ei pääse sekoittumaan pystysuunnassa inversion vuoksi.

Kokeile hiihtää huipulla

Sitten seuraa kullanarvoinen vinkki kaikille, joilla on suunnitelmissa hiihto- tai laskettelureissu Lapin tuntureille talvikaudella.

Mikäli kireä pakkanen pääsee yllättämään ja pilaamaan hiihtosuunnitelmat alavilla mailla, kannattaa pitää mielessä, että ylempänä tunturissa on todennäköisesti selvästi lauhempaa.

Hiihtokeskuksissa majailevien kannattaakin hyödyntää tämä inversiotilanteen tarjoama etu hakeutumalla hiihtohissillä korkeampaan ilmanalaan lämpimämmän sään perässä.

Tunturin huipulla voi tulla yllättävän lämmin, vaikka alempana olisikin hyytävän kylmää!