Marraskuun kuudestoista lukeutui vielä jokunen vuosi sitten koskikalastajan kuumimpiin päiviin johtuen siitä, että kosket avautuivat silloin reilun kahden kuukauden pituisesta rauhoituksestaan.

Sittemmin kalastuslakiuudistus venytti lohikalojen kuturauhoituksen tasan kolmen kuukauden mittaiseksi, joten nykyisin useimmat virtavedet vapautuvat vasta joulukuun alussa.

Imatran Vuoksella vanha päättymispäivä on kuitenkin vielä voimassa, eli virta avautuu kalastukselle 16.marraskuuta.

Ja kuten tiedetään, viehetykitykseltä pitkään välttyneet lohikalat ovat silloin herkkiä haksahtamaan kalastajien houkutuksiin.

Rauhoituksen päättymispäivänä ei Vuoksella tarvitse yksin kalastaa.

Suurtaimenta jahtaamaan

Vuokselle olen minäkin tuolloin lähdössä peräti kahdeksi päiväksi kalakaverieni Pekan ja Timon kanssa.

Arvauskisamme kysymys kuuluu, paljonko painaa 16.-17.11. välisenä aikana suurin saamamme lohikala? Paino ilmoitetaan sadan gramman tarkkuudella.

Käytössämme on soutuvene, kaksi vapaa (venekohtainen maksimi), epälukuinen määrä vieheitä ja runsaasti paikallistuntemusta.

Pekka kertoo, ettei Vuoksi ole pettänyt rauhoituksenpäättymispäivänään vielä kertaakaan 30 vuoden aikana, joten varsin suurella todennäköisyydellä tulemme tälläkin kerralla jotain saamaan.

Nykyisin Vuoksen todennäköisin lohensukuinen saaliskala on taimen, koska kirjolohien istuttaminen on lopetettu.

Taimenesta vieheeseen voi pureutua periaatteessa vaikka kymppiä lähentelevä yksilö, sillä Vuoksessa riittää pedoille muun muassa muikkua yltäkylläisyyteen saakka. Toki jo 3-5-kiloinen tane olisi myönteinen yllätys, vaikka sellaisia useimpina aloituspäivinä joidenkin kohdalle osuukin.

Peruskauraa sen sijaan ovat kilon puolentoista taimenet, pienemmätkin totta kai.

Rasvaevälliset joutuu koosta riippumatta vapauttamaan, mutta rasvaevättömän saa ottaa yli 50-senttisenä. Pois päästettävät pyrimme myös tarpeen vaatiessa nopeasti punnitsemaan haavissa.

Myös muita lohikaloja Vuoksessa tavataan niin lavea kattaus, että oikeastaan vain puro- ja harmaanieriä lajiluettelosta puuttuvat.

Järvilohi on niistä mielenkiintoisin, joskaan ei kovin todennäköinen siiman venyttelijä. Harjus ja siikakin saattavat onnella taimenvieheeseen napata, mutta näistä tuskin tullaan arvauskisan oikeaa vastausta punnitsemaan.

Tämän viehepotin voittaa parhaimman arvauksen esittänyt.

Vieheitä, vieheitä…

Nämä vieheet arvotaan kaikkien vastauksensa lähettäneiden kesken.

Paras arvaaja palkitaan tälläkin kerralla näyttävällä ja kalastavalla viehetusinalla. Joukossa on muun muassa Rapalaa, Kuusamoa, Siekiä, Purhua, Jasua, Panther Martinia ja Sölvkrokenia.

Jos oikeita tai lähimmäs oikeita vastauksia on useampia, palkinto arvotaan niiden kesken.

Lisäksi arvomme kaikkien vastauksensa lähettäneiden kesken oheisen viehekattauksen, jossa on niin tuttuja kuin vähän erikoisempiakin ottipelejä.

Arvauksia otamme vastaan torstain 17.11. loppuun saakka. Vaikka oikea vastaus on jo tuolloin selvillä, tieto pysyy salaisuutenamme ja paljastetaan kisaraportin kera vasta viikonlopulla.

Muistutamme myös, että pelissä on mukana 50 vieheestä koostuva pääpalkinto, jonka voittaa omakseen vastaamalla kolmesti oikein eri arvauskilpailuissa.

Tällä hetkellä tilanne on se, että kahteen oikeaan yltäneitä ei ole vielä ollenkaan mutta yhden saalistaneita jo melko runsaasti.

Onnea peliin!

Huomio! Lomakkeella kysytään yhteystietoja vain palkintojen postittamista varten.

Marraskuun puolivälissä sää voi olla jo hyvinkin talvinen.