On häämatkoja ja sitten on häämatkoja.

Toisenlaisia häämatkoja edustaa Jarin kanssa kalassa -arvauskisareissu Rodokselle, johon miehemme lähti tasavuosien kunniaksi vaimonsa kanssa. Ilman kalastuskokemusta ei nimittäin tältäkään häämatkalta selvitty.

Tarkoituksena oli selvittää – juhlimisen ohessa – kuinka paljon on pituutta suurimmalla rannalta pyydystetyllä kalalla.

Jarin mukaan Rodoksella sää oli täsmälleen sellainen, jota suomalainen turisti lähtee Välimereltä tähän aikaan vuodesta hakemaan. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ilman lämpötila pysytteli sopivan miedoissa lukemissa, 20-25 asteessa.

Ensimmäiset päivät Jari keskittyi reissulla olennaiseen, mutta katseli silti rantoja kalamiehen silmin ja mietti, missä arvauskisasuoritus kannattaisi toteuttaa. Tuuli puhalteli lännestä, joten kohteeksi valikoitui tyyni itäpuoli.

– Länsiranta olikin pitkältä matkaltaan aurinkotuolien ja uimareiden miinoittama, joten ei sinne.

Nämä värikkäät pikkukalat iskivät hanakasti hopeiseen volframimorriin.

Pieniä ja vielä pienempiä

Ennen matkaa arvio oli, että rantakalastajan mahdollinen saalis muodostuisi pienistä tai erittäin pienistä kaloista. Arvio ei mennyt metsään.

– Kalat, mitä rantavesissä näkyi pörräämässä, olivat maksimissaan ehkä 20-senttisiä, lukuun ottamatta yhtä lähes metristä trumpettikalaa.

Paikalliset kalastajatkaan eivät juhlineet jättikaloilla. Päivien aikana kanta-asukkaat kiskoivat merestä yhden tuskin kymmensenttisen sintin.

– Tärppejä kyllä näytti olevan runsaasti, mutta selkeästi syötin nyplääjät olivat surkean pieniä kun eivät näyttäneet tarttuvan millään.

Rodoksen asukkaat turvautuivat kalastuksessa täsmälleen samanlaiseen konstiin kuin suomalaiset kesämökkeilijät. Tavanomaisin pyyntitapa oli koho-onginta. Matkalla Jari bongasi vain yhden vieheen heittäjän.

– En siis elätellyt suurempia toiveita virittäessäni virveliä perjantaiaamua varten. Pienet kalat, pieni viehe, joten solmin siiman päähän gramman painoisen hopeisen volframimorrin. Siihen voisi sitten kiinnittää mikrojigin, jos tarve vaatii.

Kalastuksen Jari aloitti paikassa, jossa oli vilahtanut yksi trumpettikala. Se ei ollut enää paikalla, mutta sen sijaan vedessä pyöri erilaisia sinttejä.

Yllätys oli, että heti kun morri läsähti veteen, tuli tärppi. Itse asiassa monta tärppiä peräkkäin. Kun ensimmäinen tärpeistä tarttui kiinni ja nousi ylös, siiman päässä potki piikikäs 9-senttinen simppu.

– Kohta oli toinenkin kala satimessa, tällä kerralla hyvin värikäs kaveri. Paljas morri tuntui olevan verraton ottipeli. Pituutta uudelle ennätykselle mittasin 12 senttiä.

Aamu on parasta kalastusaikaa myös Rodoksella.

Muurin juurelta heittämällä

Tulos olisi ollut ehkä parempi, jos Jari ei olisi luvannut kisaa julistaessa, että syöttejä ei sitten käytetä, vaan pelkästään viehettä. Koska taktiikka ei tuottanut tulosta, mies päätti vaihtaa paikkaa ja tyyliä.

– Kävelin Rodoksen vanhankaupungin muurin juurelle paikkaan, jossa myös paikalliset tuntuivat kalastavan.

Siiman päähän vaihtui pitkäheittoinen lusikka, mutta pitkistä kaarista huolimatta homma tuntui toivottomalta. Kunnes…

– Eräällä kelauksella jotain tuntui roikkuvan kyydissä. Tulokas osoittautui 16-senttiseksi liskokalaksi.

Siihen se tosin sitten jäi. Menetelmä ei loppujen lopuksi tuottanut parempaa tulosta, joten Jari vaihtoi vieheen takaisin volframimorriin ja sai useita värikkäitä pikkukaloja. Täsmälleen samoja, joita oli noussut ensimmäiseltä kalapaikalta.

– Paikalliset kutsuvat niitä nimellä jilo.

Suurempia kaloja ei Välimerestä enää tullut, joten arvauskisan oikeaksi vastaukseksi tuli 16 senttiä. Kuinka moni arvasi tuloksen oikein?

194 vastauksen joukossa oikeita vastauksia oli tasan kaksi. Etäarvonnassa pidemmän korren veti Sami Ahvenainen Kotkasta. Kaikkien vastaajien kesken arvotun viehepalkinnon puolestaan saa Jarkko Lepola Turusta. Onnea voittajille ja kaikille vastaajille iso kiitos!

Simppu avasi pelin.