Vaelluskalakantojemme tila puhuttaa kalastaja- ja luonnonsuojelupiirejä. Meillä ehkä kuumimpana keskustelu on vellonut Kemijoen, ennen Euroopan parhaimpiin kuuluneen lohijoen tiimoilla.

Kemijoki Oy:n neljä voimalaitosta jokisuulla olevan kalaporrastetun Isohaaran voimalan yläpuolella estävät kalojen kulun Ounasjoelle, jossa niillä olisi valjastamatonta vaellus- ja lisääntymisaluetta satoja kilometrejä.

Pohjoisen matkalla tutustuttiin Kalasydämeen ja Runkausjoen kunnostukseen, mutta käytimme myös päivän kalastukseen Taivalkosken ja Ossauskosken voimaloiden välisellä patoaltaalla.

Moni lajiin vihkiytynyt lienee kuullut Kemijoen jättihauista, tunnetuimpana tapauksena varmaankin Mikko Salosen ja myöhemmin parin muunkin kalastajan kameran edessä käyttämä rapiat 16-kiloinen. Kyseinen hirviö tosin jallitettiin huomattavasti Tervolaa ylempää, mutta on suurimuksia täällä alempanakin.

Vaikka suhteellisen pohjoisessa ollaankin, myös kuha elää ja voi hyvin Kemijoen altaissa. Runsauden osaselityksenä ovat Kemijoki Oy:n suuret velvoiteistutukset, mutta tuskinpa ilmaston lämpeneminen heikentää alueen kuhanäkymiä tulevaisuudessakaan.

Jari Tuiskusen artikkeli ”Patoaltaalla puree kuhakin” on Erän numerossa 9/2022