Jarin kanssa kalassa -arvauskilpailussa kalastajat eivät tällä kertaa häirinneet kaksisesti toisiaan, eikä huutamallakaan pystynyt kunnolla kertomaan väliaikatietoja.

Jari nimittäin operoi kisapäivänsä Siuronkoskella Nokian länsipuolella ja Heikki Kaldoaivissa, joten välimatkaa kalakavereiden välille kertyi potrat 900 kilometriä. Kalastusaikaa molemmilla oli viisi tuntia ja se alkoi perjantaina klo 8 ja päättyi klo 13.

Kun Jari saapasteli aamulla koskelle, ensimmäinen havainto oli, että koski oli muuttunut järveksi. Voimalan turbiinit olivat olleet yön kiinni ja virtaus nollassa, mikä ei kuulemma lupaa yleensä  hyvää koskikalastusta ajatellen.

– Yksi turbiineista avattiin kohta saapumiseni jälkeen, joten jonkinlainen virtaus koskeen sentään saatiin.

Virrassa oli silti kaloja, järvimaisesta habituksesta huolimatta. Pinta kihisi pientä salakkaa ja niitä metsästämässä oli lauma toutaimia, mistä todistuksena paikalla kuultiin niin sanotusti massiivisia pintaläjäyksiä.

Tiedossa oli siis suuri urheilujuhla taipuvien vapojen merkeissä! Niin saattaisi äkkinäinen ehkä luulla, mutta toutainten pintakäynnistä on pitkä matka tärppiin.

Kaunis, lämmin päivä ja heikko virtaus ei ollut paras mahdollinen kalakeli Siurossa.

Toutaimet nihkeinä

– Kävin läpi salakkavaaput, lusikat, lipat, bleidit, nirhat, liitsit, kalajigit ja jopa mikrojigit, mutta koko viiden tunnin aikana sain vain yhden jäätävän tärpin, joka mitä ilmeisemmin kuului toutaimelle.

Mitään ei näkynyt eikä kuulunut eivätkä muutkaan paikalla olleista yrittäjistä onnistuneet toutaimia saamaan.

Jari kokeili myös kuhan jigittelyä parilta potentiaaliselta kuhamontulta, mutta ei. Ei merkkiäkään kuhista.

– Hauki ehkä olisi ollut lumpeikon seasta otettavissa, mutta se laji oli rajattu meidän kisastamme pois.

Kirjolohia Siuronkoskeen oli istutettu edellisenä päivänä, mutta Jarin mukaan nekin olivat äärimmäisen passiivisia. Osa istukkaista oli ehkä paennut järvelle, kun virtaus loppui. Joka tapauksessa viiden tunnin tulos kirjolohikontaktien suhteen oli tasan nolla.

– No menikö kalastukseni sitten nollille? Ei sentään, sillä sain mikrojigeillä neljä ahventa, joista suurin mittautti itsensä 23-senttiseksi.

Siuronkosken suurimmaksi jäi 23-senttinen perusahven.

Ahvenia Kaldoaivista

Kaldoaivissa kalastus sujui sen sijaan paljon paremmissa merkeissä. Tosin ainoa saaliiksi suostunut kala oli sielläkin ahven, kertoi Heikki.

– Kalastelin Näätämöjoen pohjoispuolella Norjan rajan tuntumassa. Saaliini viiden tunnin aikana oli kymmenkunta otettavan kokoista ahventa, joista pisin oli 34-senttinen Aution Mutu-Leechillä.

Pyyntipaikkana Heikillä oli kahden pikkujärven välisen kosken loppuliuku. Ahvenpaikkana se oli huikea, sillä koko parven näki koko ajan kristallinkirkkaassa vedessä.

– Sitä vaan yritti nakata vieheen sen kaikkein suurimman suun eteen, mutta usein joku pienempi ehti iskeä ensin.

Koska Heikin Kaldoaivin kala oli yksitoista senttiä pitempi kuin Jarin, kilpailun oikeaksi vastaukseksi tuli K11 eli Kaldoaivi 11. Onnistuiko kukaan vastaajista arvaamaan oikein?

Vastauksia kisaan tuli 246 kappaletta, mutta joukossa oli vain yksi oikea vastaus. Jos yhdentoista sentin ero olisi kallistunut Siuronkosken hyväksi, oikeita vastauksia olisi ollut viisi kappaletta.

Ainoan oikean vastauksen antoi Heikki Ilvonen Lohjalta. Kaikkien osallistujien kesken arvotun viehepalkinnon puolestaan saa Kimi Rautio Oulusta. Onnea voittajille ja kaikille osallistuneille iso kiitos.

Seuraavan arvauskisan kohde on lukijoiden valitsema ja äänestys on vielä käynnissä. Äänestys päättyy 17. elokuuta 2022. Muistakaa käydä ehdottamassa Jarille ja Heikille kalapaikkaa, sillä sielläkin on arvonnassa viehepaketteja vastaajien kesken.