Olin vaeltamassa reitillä, jonka pituudeksi ilmoitettiin seitsemän kilometriä, mutta matka tuntui pitemmältä ja puhelimen sovellus näytti, että olin kulkenut 11 kilometriä? Onko reittitiedoissa virheitä ja miten reittien pituudet oikein mitataan?

Retkeilijöiden keskusteluryhmässä Facebookissa on herännyt epäilyjä, että Metsähallituksen reittitiedoissa on virheitä ja erityisesti lyhyemmillä matkoilla heitot saattavat saattavat olla kymmeniä prosentteja, jopa reilusti yli sata prosenttia: lyhyt matka voi olla tuplasti ilmoitettua pidempi.

Epäilemättä tiedoissa on ongelmia, mutta missä päässä ongelmat ovat? Sovelluksissa, mittaustavoissa vai reiteillä tehdyissä muutoksissa? Tätä oli pakko kysyä tekijöiltä ja vastaajaksi seuloutui ”vanhan koulukunnan maanmittausteknikko”, kenttäpäällikkö Arto Pummila Järvi-Suomen luontopalveluista.

Pummilan mukaan reittien pituudet tulevat suoraan Palveluvarustuksen tietojärjestelmästä, tuttavallisemmin PAVEsta. Järjestelmä on niin uusi, että kaikkien reitinosien geometriaa ei ole vielä tarkistettu ja mitattu maastossa, joten tiedoista voi löytyä epätarkkuuksia.

Reittien pituudet perustuvat pääosin maastomittauksiin, mutta niissäkin voi olla jonkin verran heittoa. Tiedot eivät ole ihan tuoreita ja koska mittauksia tehtiin parikymmentä vuotta sitten niin sanotuilla retki-GPS-laitteilla, niiden tarkkuudet eivät olleet kovin hyviä peitteisissä ja jyrkkäpiirteisissä maastoissa.

Parempaa tarkkuutta tarjoaisivat DGPS/DGNSS tai RTK-GPS/RTK-GNSS -laitteet, joita Metsähallituksella ei ole.

Kirjainhirviöitä muistuttavien laitteiden sielunelämään emme tässä tarkemmin syvenny kuin tämän verran: DGPS tarkoittaa differentiaalista GPS-paikannusta ja RTK-GPS reaaliaikaista kinemaattista paikannusta, jolla päästään jopa senttimetrin tarkkuuteen.

RTK:lla on korjailtu nykyisten satelliittinavigointijärjestelmien virheitä.

Oma sovellus käytössä

Pummilan mukaan reittien mittaukset tehdään Metsähallituksesssa nykyisin älypuheliimin asennettavalla mobiilipohjaisella sovelluksella (MaastoLaPa). Se on tarkoitettu paitsi lajistokartoittajien, kenttähenkilöstön ja arkeologien työkaluksi, myös satunnaisten eliölaji- ja kulttuuriperintöhavaintojen tekijöille koko laitoksessa.

Sovelluksesta huolimatta tietoihin jää väkisin pientä epätarkkuutta.

Kopioinnillakin voi olla näppinsä pelissä.  Metsähallituksen reittien linjaukset ja pituudet perustuvat osittain Maanmittauslaitoksen (MML) polkuaineistoon eli reitti on voitu kopioida MML:n aineistosta. Miksi näin?

– Näyttäisi hieman hämmentävältä, jos meidän reitti ja MML:n polku menevät rinnakkain – toki tätäkin on joissain paikoissa nähtävissä, jos on havaittu merkittäviä eroja MML:n polkuaineiston ja meidän maastomittauksen välillä.

Heittoja pituuksiin tulee myös sitä kautta, että kartoissa oleviin reitteihin on saatettu tehdä maastossa muutoksia, eikä vanhoja opasteita lähdetä uusimaan ihan pienten muutosten takia. Ja tämäkin kannattaa huomioida:

– Meidän ilmoittamat reittien pituudet ovat vaakamittoja eli niissä ei ole huomioitu nousuista ja laskuista tulevia lisämetrejä. Lisäksi täytyy muistaa, että kaikissa kännykkäsovelluksissa, retki-GPS laitteissa ja ns. urheilukelloissa on myös heittoa sijainnin suhteen.

Lue myös