Runsaat kolme vuotta sitten helsinkiläinen Paula Vuorinen päätti muutaman juoksukaverinsa kanssa osallistua tulevana kesänä Venlojen viestiin. Ystävykset olivat harrastaneet yhdessä polkujuoksua, mutta suunnistuksesta heillä oli kokemusta vain nuoruuden liikuntatunneilta ja partiosta.
Menestyksekkään Venlojen viestin jälkeen Vuorinen jatkoi ystäviensä kanssa harrastusta. Suunnistuksessa Vuorista kiehtoo se, että se tuo luonnossa liikkumiseen lisää haastetta ja myös aivot saavat jumppaa.
Ilona-tytär oli ensimmäistä kertaa puolivuotiaana kantorepussa äitinsä mukana rasteilla.
”Hyvin se onnistuu, kunhan pysyttelee helpossa maastossa ja eikä ahnehdi liian pitkiä reittejä.”
Suunnistus vaatii keskittymistä. Pienen vauvan äidille laji voi joskus toki olla haastavakin.
”Ilonan syntymän jälkeen lähdin itsevarmasti Mustikkamaalle suunnistamaan ja väsyneillä äitiaivoilla pyörin lähtöpaikalla vaikka kuinka kauan. Ihmettelin tuttua maastoa, kunnes tajusin, että kartta oli väärinpäin.”
