Viime vuosina luonnossa liikkujien keskuudessa on yleistynyt tapa, jossa nestekaasulla toimiva hyttystentorjuntalaite kiinnitetään reppuun tai vyölle. Laitetta pidetään toiminnassa sekä liikkeellä oltaessa että tauoilla.

Tavoitteena on hyttysistä vapaa alue omassa lähiympäristössä koko retken ajan.

Tässä ei ole mitään järkeä.

Liikkeellä oltaessa hyttystentorjuntalaite ei edes ehdi muodostaa käyttäjän ympärille niin kattavaa kemikaalipilveä, että se pitäisi hyönteiset loitolla. Laitteesta kuitenkin vapautuu koko ajan ympäristöön hyönteisiä tappavaa hermomyrkkyä.

Hyttystentorjuntalaitteet eivät ainoastaan karkota, vaan ne myös tappavat kaikkia hyönteisiä.

Ympäristöön leviävät myrkyt eivät valikoi, vaan ne voivat tappaa hyttysten lisäksi muun muassa kimalaisia. Ne ovat Suomen luonnon tärkeimpiä pölyttäjähyönteisiä, jotka vastaavat suurelta osin metsämarjasadon onnistumisesta.

”Luonnossa kannettavat hyönteistentorjuntalaitteet ovat uusi ilmiö. Koska aihetta ei ole vielä tutkittu riittävästi, varovaisuusperiaatetta noudattaen en suosittele näiden laitteiden käyttämistä luonnossa liikuttaessa”, toteaa erikoistutkija Juha Pöyry Suomen ympäristökeskuksesta.

Kuollutta kalaa kuvaava symboli kertoo, että pralletriini on erittäin myrkyllistä kaikille vesieliöille. Käytettyä myrkkytyynyä ei missään tapauksessa saa heittää luontoon.

Riski laitteen käyttäjälle ja vesiluonnolle

Moni retkeilijä käyttää torjuntalaitteita myös autiotuvissa tai jopa teltassa.

Ulkokäyttöön hyväksytystä hyttystentorjuntalaitteesta voi kuitenkin suljetussa tilassa vapautua niin suuria määriä myrkkyä, että sen pitoisuudet ylittävät terveydelle turvallisen rajan.

”Nämä laitteet on hyväksytty käytettäväksi ainoastaan ulkona, paikallaan tasaisella alustalla, pihassa tai puutarhassa niin, että niiden välittömässä läheisyydessä ei oleskella.”

”Jos tällainen laite kiinnitetään reppuun, sen käyttäjä saattaa huomaamattaan hengittää suuriakin määriä laitteesta ilmaan höyrystyvää myrkkyä”, muistuttaa ylitarkastaja Elina Rydman Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta.

Torjuntalaitteissa käytettävien myrkkyjen vaarallisuutta lisää edelleen se, että ne ovat erittäin myrkyllisiä kaikille vesieliöille.

Luontoon tippuneesta tai sinne tahallaan heitetystä karkotetyynystä voi päätyä myrkkyä vesiin, ja se saattaa aiheuttaa paikallisesti suurta ja pitkäaikaista tuhoa.

Jos käytät iholle levitettäviä hyttyskarkotteita, tutustu tuoteselosteeseen. Vasemmalla olevassa karkotteessa vaikuttavana aineena on IR3535 ja oikealla ikaridiini.

Iholle levitettävät karkotteet

Iholle levitettävät karkotteet ovat yleisimmin käytetty tuoteryhmä hyttystentorjunnassa. Monen tuotteen tehoaineena on dietyylitoluamidi eli DEET, joka on ollut markkinoilla pitkään.

Uudempia vastaavaan käyttöön kehitettyjä kemikaaleja ovat muun muassa ikaridiini ja IR3535.

Erän testissä (8/2013) huomattiin, että DEET tuhoaa Gore Tex -kalvon. Jo pieni määrä vaatteelle joutunutta DEET-karkotetta sulattaa kankaan sisälle laminoidun vedenpitävän kalvon käytännössä kokonaan pois.

DEET-yhdistettä sisältävällä hyttyskarkotteella voi siis tuhota kalliit vedenpitävät vaatteet ja jalkineet.

DEET on myös haitallista vesieliöille, ja sillä on pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Jos iholleen on suihkutellut retken aikana DEET-hyttyskarkotetta, ja kuuman päivän vaellustauolla pulahtaa uimaan, kemikaalia päätyy vesistöön.

Ilman myrkkyjäkin voi pärjätä retkellä

Kaikkein turvallisin suoja hyttysiä vastaan syntyy peittävällä vaatetuksella ja verkolla varustetulla hyttyshatulla.

Vaelluksella tauot kannattaa mahdollisuuksien mukaan pitää avarissa, aurinkoisissa ja tuulisissa paikoissa. Niissä hyttyset viihtyvät selvästi huonommin kuin tiheässä tunturikoivikossa, rantojen pusikoissa tai tiheissä metsässä.

Jos hyttysiä ei yksinkertaisesti siedä, retket Lappiin on paras tehdä vasta heinäkuun lopussa tai elokuussa, jolloin hyttysten määrä on yleensä vain murto-osa siitä, mitä se oli pahimmillaan kesä–heinäkuu vaihteessa.

Mikäli kaikesta huolimatta aiot käyttää hyönteistentorjuntalaitetta luonnossa, älä ainakaan altista muita retkeilijöitä laitteestasi leviävälle myrkylle.

Lue myös Metsähallituksen ohjeet myrkkyjen ja karkottimien käyttämisestä luonnonsuojelualueilla.

Ohjeet löytyvät osoitteesta www.luontoon.fi/retkeilynabc/turvallisuus/punkeiltasuojautuminen.

Hyönteismyrkyt

  • Pyretriini: Dalmatian pietaryrtistä saatava myrkky, jota käytetään muun muassa poltettavissa hyttyssavuissa. Tappavan myrkyllistä kaikille hyönteisille. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
  • Pralletriini ja d-alletriini: Synteettisiä valmisteita, joita käytetään nestekaasulla tai sähköllä toimivissa hyttystentorjuntalaitteissa. Tappavan myrkyllisiä kaikille hyönteisille. Erittäin myrkyllisiä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.
  • Permetriini: Synteettinen valmiste, jota on käytetty muun muassa vaatteiden ja hyttysverkkojen hyönteissuojakäsittelyssä. Tappavan myrkyllistä kaikille hyönteisille. Erittäin myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia, joita ei edes tunneta kunnolla. Permetriiniä saattaa kertyä eliöihin. Permetriinillä käsiteltyjä vaatteita ei saa pestä pesukoneessa niin, että vaatteesta pesuveteen liukeneva myrkky päätyy viemärin ja puhdistamon kautta luonnonvesiin.

Hyönteiskarkotteet

  • DEET: Käytetään iholle levitettävissä hyttyskarkotteissa. Haitallista vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia. Yhdiste on helposti biohajoava, mutta silti sitä on löydetty alhaisina pitoisuuksina vesistöistä ja pohjavesistä eri puolilla Eurooppaa.
  • Ikaridiini: Käytetään iholle levitettävissä hyttyskarkotteissa. Ei ole luokiteltu ympäristövaaran mukaan. Ikaridiini hajoaa ympäristössä, mutta sen päähajoamistuote ikaridiinihappo on ympäristössä pysyvä tai erittäin pysyvä aine.
  • IR3535: Käytetään iholle levitettävissä hyttyskarkotteissa. Ei ole luokiteltu ympäristövaaran mukaan.

Lue myös