Vietimme hiihtoloman vaimoni kanssa Käsivarren Välituntureilla. Kolmantena vaelluspäivänä lumimyräkkä ja matalalla makaavat pilvet hävittivät näkyvyyden tyystin. Hiihdimme kompassisuunnalla, mutta toistuvasti osuimme liikaa oikealle.

Kun meidän kellon eli kuljetun matkan mukaan väistämättä olisi pitänyt saapua välikiintopisteellemme Harrijärvelle, pysähdyimme ihmettelemään asiaa tarkemmin. Harrijärvi on sentään puolitoista kilometriä pitkä järvi, jonka rannoilla kasvaa tunturikoivua.

Karttoina meillä oli tulostetut 1:50 000 -mittakaavaiset kartat. Maastokarttalehtiähän ei enää paineta, ja ulkoilukartat eivät kata hiihtoretkemme aluetta. Olin ennen reissua tarkastanut erantokartasta erannon, joka oli 9,8 astetta.

Aloin nyt epäillä, olisiko tuo kymmenen asteen vähennys sittenkin liian vähän.

Kartalta otetusta kompassisuunnasta on aina vähennettävä kokonaiskorjaus. Olin erantokartan myötä tuudittautunut luulemaan, että eranto on riittävän lähelle sama kuin kokonaiskorjaus.

Vaelluksen viimeisen päivän hiihtäisimme Kilpisjärvi–Halti-ulkoilukartan alueella, joten sekin oli mukana. Kaivoin sen ahkiosta ja totesin, että kartan kulmassa kokonaiskorjaukseksi kerrotaan 15 astetta!

Olimme siis hiihtäneet viisi astetta liikaa oikealle, mikä tekee lähes sata metriä oikealle jokaista hiihdettyä kilometriä kohti. Harrijärvelle saapuessa olimme melkein puoli kilometriä liian pohjoisessa, joten ei ihme, että järveä ei horisontittomassa valko-harmaudessa näkynyt.

Toki meillä oli GPS:kin mukana, ja kertaalleen varmistin sijaintimme sen avulla. Kuitenkin tärkeimmät suunnistusvälineet ovat kartta ja kompassi.

Erantokartalta klikataan haluttua aluetta. Ruudulle aukeaa ikkuna, joka kertoo muun muassa kokonaiskorjauksen (KOK).

Erantokartta parani

Maasto- ja peruskarttalehden reunassa oli aina kyseisen karttalehden neulaluvun korjaus (Nek) ja napaluvun korjaus (Nak), sekä näiden summa eli kokonaiskorjaus (Kok).

Kun painettujen karttojen valmistus lopetettiin vuonna 2018, Maanmittauslaitos ja Ilmatieteenlaitos kehittivät yhteistyönä erantokartan.

Erantokartasta kuitenkin puuttui maaliskuuhun 2022 asti napaluvun korjaus. Palvelu antoi vain erannon eli neulaluvun korjauksen. Erityisesti läntisessä Suomessa Nak on merkittävän suuri ja sen huomiotta jättäminen voi johtaa retkeilijän harhaan.

Pienillä etäisyyksillä tai merkityillä retkeilyreiteillä korjauksilla ei ole juuri väliä, mutta kun vaeltaja kulkee heikossa näkyvyydessä useiden kilometrien matkoja kompassisuunnan varassa, oikean korjauksen tekeminen on oleellisen tärkeää.

Uusi erantokartta toimii mainiosti, ja sen tärkein lukema retkeilijälle on KOK eli kokonaiskorjaus.

Johtava asiantuntija Teemu Saloriutta Maanmittauslaitoksesta kertoo, että alun perin erantokartta perustui suoraan Ilmatieteenlaitoksen erantohilaan.

– Napaluvun korjauksen ja kokonaiskorjauksen puuttumisesta tuli asiakaspalautetta ja toki meilläkin on Maanmittauslaitoksella maastossa liikkujia, jotka ymmärtävät käytännössä asian merkityksen.

Saloriutan mukaan tämän kevään päivityskierrokselle asiaa päätettiin selvittää tarkemmin.

– Napaluvun korjauksen pystyy melko helposti laskemaan ja yhdistämään Ilmatieteen laitokselta saataviin tietoihin.

Katso erannon arvo kartalta Maanmittauslaitoksen verkkosivulta