Olemmme suunnittelemassa vaellusta Itä- tai Pohjois-Suomeen kesäkuussa, mutta onko alueilla siihen aikaan jo hyttysiä?

Kevät sulattaa lumen ja kuljettaa Suomeen monimiljoonaisen parven erilaisia lintuja. Yksi syy lintujen muuttoon ovat hyönteiset, kuten hyttyset, joiden sadosta linnut syövät hyönteistutkija Reima Leinosen karkean arvion mukaan kolmanneksen (Vantaan Sanomat 3.6.2019)

Pohjoisessa verta imevien hyönteisten massaesiintymiset ovat saaneet nimen räkkä ja sen ansiosta porotokat saattavat kokoontua teiden varsille tai paeta ylemmäs tunturiin.

Hyttyset eivät miellytä kaikkia ihmisiä, joten luontoon tehtävät retket yritetään suunnitella hyttysten esiintymisten mukaan. Mutta pystyykö etukäteen mitenkään arvioimaan, milloin hyttyset alkavat kuoriutua lentoon eri osissa Suomea?

Luonnontieteen amanuenssi, dosentti Jukka Salmela Rovaniemeltä kertoo, että Suomen runsaimman hyttyslajin, metsähyttysen (Ochlerotatus communis, syn. Aedes communis) kuoriutumisen alkamisen voi ennustaa termisen kevään alkamisen perusteella.

Eli kun ilmatieteen laitos julistaa, että kyseisessä osassa maata terminen kevät on alkanut, lukemaan voi lisätä 47 päivää ja esiin putkahtavat ensimmäiset metsähyttyset.

Tieto ei ole ihan tuore, sillä hyttysten kiertokulkua avattiin Markus Brummer-Korvenkontion johtaman tutkijajoukon vuonna 1971 valmistuneessa tutkimuksessa (Ecology and phenology of mosquitoes).

– Koska communis kuoriutuu melko lyhyen ajan sisään, puolet populaatiosta kuuden päivän ja sata prosenttia 14 päivän kuluessa, voisi ajatella että kuoriutumisen alkamisesta noin viikon jälkeen hyttysiä on huomattavissa määrin, Salmela pohtii.

Salmelan mukaan 47 päivän nyrkkisääntö pohjautuu ”aika pieneen otantaan”, joten sitä ei voi ehkä pitää ihan kiveen hakattuna.

– Kuitenkin noin 50 vuotta sitten hyttyskausi alkoi etelärannikolla keskimäärin 22. toukokuuta, eteläboreaalisella vyöhykkeellä 27. toukokuuta, keskiboreaalisella kesäkuun alussa, Metsä-Lapissa 16. kesäkuuta ja Käsivarressa 21. kesäkuuta.

Eroa eteläisimmän ja pohjoisimman hyttyskauden käynnistymisen välillä on noin kuukausi.

– Tämä sopii aika hyvin yhteen omien kokemusten kanssa. On tietysti muistettava, että kevään etenemisestä johtuen erot voivat olla pari viikkoa suuntaan tai toiseen, Salmela huomauttaa.

Millä ilmastovyöhykkeellä olet?

Enää tarvitsee vain tietää, milloin terminen kevät alkaa ja missä kulkevat erilaisten ilmasto- tai kasvillisuusvyöhykkeiden rajat!

Eteläboreaaliseksi vyöhykkeeksi kutsutaan aluetta, jonka pohjoisraja menee suurin piirtein linjalla Vaasa–Jyväskylän pohjoispuoli–Joensuu. Alueen etelärajan voi piirtää linjalle Helsinki–Uusikaupunki.

Keskiboreaalinen vyöhyke yltää eteläboreaalisen vyöhykkeen pohjoispuolelta kohti pohjoista, mutta onko alueella tutumpia nimiä?

Keskiboreaaliselle vyöhykkeelle tyypillisiä metsiä kasvaa ainakin Oulun läänissä, Tornion ja Kemin rannikkoseudulla, Etelä-Lapissa, Pohjois-Karjalan pohjoisosissa, Keski-Pohjanmaalla ja paikoitellen Keski-Suomen maakunnan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan pohjoisissa osissa. Kainuukin alueeseen lasketaan.

Keskiboreaalista vyöhykettä pidetään myös viljan viljelyn pohjoisrajana.

Metsä-Lappi puolestaan sijaitsee Peräpohjolan pohjoispuolella ja Tunturi-Lapin eteläpuolella. Lisäksi se jakaantuu kahteen osaan, Outalappiin ja Inarin järvimaahan.

Outalappi ulottuu Enontekiön etelärajan tuntumasta ja Muoniojoesta Ounasjärvelle saakka ja sen alueella sijaitsee muun muassa Saariselän tunturialue. Inarin järvimaa ulottuu Outalapin itärajalta Venäjän rajalle ja alueen sisältä löytyy esimerkiksi Sevettijärven järviketju.

Termisen kevään alkaminen on kinkkisempi juttu, sillä se ei ala joka kevät samaan aikaan. Määritelmän termisistä vuodenajoista tekee uuden lämpösummamenetelmän avulla Ilmatieteen laitos ja yleensä päivämäärät vahvistuvat sen jälkeen, kun vuodenajat ovat olleet tovin jo hyvässä vauhdissa.

Määritelmän mukaan terminen kevät alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvämmin nollan asteen yläpuolelle.

Meteorologi Markus Mäntykannas arvioi, että esimerkiksi nyt (20.4.2022) terminen kevät on jo alkanut jo maan etelä- ja keskiosissa ja paikoin pohjoisempanakin. H- eli hyttyshetki voi siis olla jo lähempänä…

Tuttu kesäinen näkymä: hyttynen imemässä verta ihmispolosta. Kuva: Kari Hirvo/OM-arkisto

Ensimmäiset piinaajat pian ilmassa

Metsähyttynen ei ole suinkaan ainoa hyttyslaji, joka hyödyntää ihmistä veriaterian lähteenä. Ennen metsähyttysiäkin liikkeellä on lajeja, jotka saattavat ahdistaa herkimpiä.

Ensimmäisenä nisäkkäiden verta imevistä lajeista ovat liikkeellä Culiseta -sukuun kuuluvat kirsihyttyset, erityisesti Culiseta alaskaensis, isokirsihyttynen. Salmelan mukaan ne ovat ”niitä suuria saunajakkaroita”, jotka laukaisevat ehkä väärän ajatuksen siitä, että hyttyskausi on alkanut aikaisin.

– Nämä ovat kuitenkin aikuistalvehtijoita, jotka eivät ole imeneet verta edeltävänä kesänä tai syksynä. Näitä harvoin on kiusaksi asti.

Varsinaisista kesähyttysistä (Ochlerotatus, Aedes) suurin osa elää Salmelan mukaan niin sanotuissa sulamisvesiallikoissa eli lammikoissa, ja vähemmistö on riippuvainen tulvakosteikoista. Heimojen hyttyset ovat Suomessa tyypillisesti monosyklisiä eli niillä on yksi sukupolvi. Saman populaation – samassa allikossa majailevat – yksilöt kuoriutuvat lajista riippuen noin 7-21 päivän kuluessa.

– Metsähyttynen, Ochlerotatus communis, on yksi ensimmäisistä mutta esimerkiksi kirjavajalkainen piinahyttynen, Ochlerotatus excrucians elää hieman isommissa lammissa ja kuoriutuu noin neljä viikkoa myöhemmin.

Elinympäristö ratkaisee paljon. Jos lammikot kuivuvat kesken kehityksen, se merkitsee hyttysen toukkien lähes täydellistä tuhoutumista. Mutta, ja taas mutta:

– Lajeilla on kuitenkin adaptaatioita, ne voivat esimerkiksi nopeuttaa hieman kehittymistään ja osa yksilöistä selviytyy aikuisiksi, vaikka lammikko kuivuisi.

Tee se itse -ennuste?

Pystyykö maallikko tekemään joidenkin ”maamerkkien” mukaan valistuneen arvauksen tulevasta hyttysten määrästä vai täytyykö tutkia kosteikkoja, sadevesitynnyreitä ja sulamisvesilammikoita ja etsiä toukkia?

Salmelan mukaan karkea nyrkkisääntö hyttysten määrän ennustamisessä pätee: mitä enemmän on lunta, sitä enemmän hyttysiä.

– Jos kevät on lämmin ja sopivan sateinen,  ei kuuma ja kuiva, lammet eivät kuivu liian aikaisin.  Lammikoita seuraamalla ja toukkia keräämällä saa käsityksen ainakin tilanteesta – toukkien kokovaihtelu, koteloiden määrä, kotelonahkojen määrä – missä mennään.

Sadevesitynnyriin ei sen sijaan kannata tuijottaa.

– Se on huono ennusmerkki. Sadevesitynnyreissä elää lähinnä Culex pipiens (lintuhyttynen) ja Culex torrentium, jotka ovat meillä lintujen kiusana.

Lue Erän numerosta 5/2022 (ilmestyy 11. toukokuuta 2022), miten selviydyt vaelluksesta räkkäaikana eli pahimpana hyttysaikana ilman myrkkyjä!

Lue lisää:

Onko koirat pakko pitää kiinni kansallispuistossa
Miksi luonnonpuistossa ei saa liikkua talvella vapaasti?
Milloin Lappiin tulee lunta ja pärjäänkö vaelluskengillä?