Kemijoen Isohaaran padon alapuolelle nousevien istutuslohien määrää tutkittiin laajalla merkintä-takaisinpyynti-tutkimuksella. Samalla selvitettiin lohien ja taimenien hakeutumista Isohaaran padon kahteen kalatiehen.

Tutkimus tehtiin vuoden 2021 kesällä ja syksyllä, ja sen avulla saatiin ensimmäistä kertaa luotettava arvio Kemijokeen palaavasta lohimäärästä istutusalkuperää olevien lohien osalta.

Isohaaran voimalaitoksien alapuolelle merivaellukselta palanneiden lohien määrä oli noin prosentin verran vuosittain alueelle istutettavasta vaelluspoikasmäärästä.

Näistä Isohaaraan palanneista istutusperäisistä lohista vain noin viisi prosenttia eli 330 kappaletta nousi alueen kalateihin ja jatkoi matkaansa Isohaaran voimalaitospadon yläpuolelle.

– Yksi syy kalojen haluttomuuteen nousta kalateihin on todennäköisesti istutuskäytännössä. Lohet leimautuvat istutuspaikkaansa Isohaaran alapuolelle, eikä niillä siksi ole halua nousta kalateiden kautta ylävirtaan, pohtii Luken asiantuntija Mikko Jaukkuri.

Isohaaran kalalaskuritietojen perusteella kalateihin hakeutui kuitenkin huomattavan suuri määrä, noin 1 000 kappaletta, rasvaevällisiä, villiä alkuperää olevia lohia. Tulos on yllättävä ottaen huomioon, että villien kalojen osuus Isohaaran alakanavan merkintäpyynneissä oli alle kuusi prosenttia.

Villeiksi määritettyjen lohien nousumotivaation kalateihin on täytynyt olla moninkertainen rasvaeväleikattuihin istutuslohiin verrattuna.

– Villien lohien aktiivinen hakeutuminen Isohaaran kalateihin antaa viitteitä siitä, että Isohaaran kalatiet voivat tulevaisuudessa toimia paremmin, kun patojen yläpuolelle leimautunut lohikanta saadaan isommaksi, Jaukkuri toteaa.

Kemijoen nykyisen istutushoidon tuloksellisuuden arvioiminen, mutta toisaalta myös Isohaaran kahden kalatien toimivuuden ymmärtäminen edellyttävät tietoa Isohaaran voimalaitoksien alapuolelle hakeutuvan lohipopulaation koosta.

Perustiedot lohikannan koosta ja lohien käyttäytymisestä ovat välttämättömiä myös vesistön lohikannan elvyttämispyrkimysten näkökulmasta.

Kemilohi-hankkeessa pyydystettiin ja merkittiin PIT-mikrosiruilla yhteensä 699 lohta ja 35 taimenta ja niiden liikkeitä seurattiin kalateihin ja alakanavaan asennettujen PIT-antennien avulla sekä tutkimuspyynneillä.

Kerättyjen aineistojen ja muiden saatavissa olleiden aineistojen, kuten Isohaaran kalalaskuritietojen pohjalta luotiin tilastollinen malli, jolla populaatiokoko arvioitiin.

Kuva: RicHard-59, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons