Kevät etenee ja koskikalastuskausikin alkaa päästä vähitellen vauhtiin.
Tai onhan se ollut vauhdissa niillä urhoilla, jotka talvista koskipyyntiä harrastavat, vuoden läpeensä. Tänä talvena harrastus on tosin ollut tavallistakin haasteellisempaa kovien pakkasten ja paksujen hankien vuoksi.
Pakkanen ja lumisade eivät ole poissuljettuja vieläkään, mutta kosket sentään solisevat jo avoimina. Se mahdollistaa vieheiden tarjoilun lohikaloille, joiden nälkä yltyy vetten hiljalleen lämmetessä ja päivien pidetessä.
Paljonko painaa kirresaalis?
Nokian Siuronkoskella kausi avataan aikaisemmin kuin monessa muussa koskikalastuspaikassa, nyt jo huhtikuun viikolla 14.
Avaamisella tarkoitetaan tässä kirjolohien istuttamista, mikä onkin edellytyksenä kohtuullisen saalismahdollisuuden syntymiselle. Tähän aikaan vuodesta ei virtaan vielä vaella esimerkiksi toutaimia, kuhia tai ahvenia, jotka ovat loppukeväästä jo sangen tavallisia rimpuilijoita siiman päässä.
Ensimmäinen koskeen molskautettava istutuserä on suuruudeltaan 300 kiloa. Kalojen koosta ei itselläni ole tarkempaa tietoa, mutta normaalisti niiden keskipaino liikkuu tähän aikaan vuodesta kilon ja 1,3 kilon välimailla.
Kun tieni vie jonain päivänä viikonlopulla 8.-10.4. Siuronkoskelle, pyyntikohteenani on tietenkin kirjolohi ja haaveena saada kahden kalan kiintiö täyteen.
Jos kirjolohi sattuu olemaan alle 40-senttinen, sitä ei lasketa saaliskiintiöön, jolloin mukaan lähtevien kalojen määrä voi olla lykyssä kolmekin.
Tässä arvauskilpailussa kysymme, paljonko painaa päivän kirjolohisaaliini? Paino pyöristetään lähimpään 50 grammaan.
Pohjalta ja hitaasti
Kannattaa muistaa, että vaikka istutus on lähellä, olosuhteet kevätkoskella saattavat olla esimerkiksi vesitilanteen vuoksi vaikeat eikä pyyntiä voi millään mielikuvituksella järin saalisvarmaksi väittää.
Nollareissukin on siis mahdollinen, vaikka teen tietysti parhaani siltä kohtalolta välttyäkseni.
Oleellista kylmän ajan pyynnissä on saada viehe aivan pohjan tuntumaan ja mieluiten sinne, missä on monttuja, reunapoukamia, nivoja ja muita vuolaalta virralta suojaavia lymypaikkoja. Myös mahdollisimman hidas uittaminen kuuluu koreografiaan, koska kalat ovat lähes nolla-asteisessa vedessä varsin kankealiikkeisiä.
Siuron suosituimpia vieheitä lienevät viiden sentin Räsäset, syvännelevyllä varustetut Salmo Hornetit sekä erilaiset liitsit, jotka kaikki soveltuvat myös kylmiin kevätvesiin. Muun muassa näitä aion minäkin käyttää, tarvittaessa painon avustamana.
Palkintopöytä katettuna
Palkinnoksi parhaan arvauksen esittäneelle luovutamme viehetusinan, jossa on ottipelejä niin Rapalalta, Blue Foxilta, Aaveelta, Josalta, Ediltä, Topilta, Santkarilta kuin Jankeltakin. Jos oikeita tai lähimmäs oikeita vastauksia löytyy useampia, palkinto arvotaan niiden kesken.
Ja vaikka arvaus sattuisi metsikköön menemään, onnetar saattaa silti tuoda postissa palkinnon. Siihen kuuluvat Kuusamon Uistimen uudet viehesetit nimeltään Jalokalan Jallittajat ja Meritaimenen narraajat, joiden kokoonpanosta vastaavat itse Kari Hietalahti ja Tommi Korpela.
Mainittakoon lisäksi, että kolmesta oikeasta vastauksesta eri arvauskilpailuissa voittaa pääpalkinnon, jossa on 50 viehettä. Tällä hetkellä yhdellä kilpailijalla on mahdollisuus ratkaista peli edukseen jo tässä osakilpailussa.
Arvauksia vastaanotamme torstain 7.4. loppuun saakka. Onnea peliin!
Huomio! Lomakkeella kysytään yhteystietoja vain palkintojen postittamista varten.